Miksi taivas on sininen?

Suunnaton ulkoavaruus on pimeyden peitossa. Se mitä me kutsumme taivaaksi, on maata ympäröivä ilmakehä, se avaruuden osa, joka on ihmissilmin nähtävissä. Katsoessaan ylös tähän suureen laajuuteen, taivaaseen, monet ovat ihmetelleet: ’Miksi taivas on sininen?’ Miksi ei violetti, vihreä, keltainen, oranssi tai punainen – jokin muu silminnähtävän spektrin perusväreistä?

Auringonvalo koostuu valosta, jonka eripituiset aallot nähdään spektrin eri väreinä. Näistä valoaalloista pisimpiä ovat punaiset ja lyhimpiä siniset tai violetit. Ilmakehämme kaasumolekyylit hajottavat paljon enemmän sinistä lyhyiden aallonpituuksien valoa kuin punaista pitempien aallonpituuksien valoa. Sen vuoksi kirkas taivas on väriltään sininen. Maata ympäröivässä ilmassa on lukemattomia kiinteiden aineiden hiukkasia, esimerkiksi pölyä, ja ilma hajottaa valoa luoden vaikutelman jostakin näkyvästä, peilin kaltaisen heijastuksen.

Toisaalta, kun aurinko on lähellä horisonttia, auringonvalo matkaa paksumman ilmakehäkerroksen läpi, ennen kuin silmä tavoittaa sen, ja pitemmät aallot läpäisevät tuon kerroksen paremmin kuin lyhyet ja saavat siten taivaan näyttämään syvän oranssilta ja punaiselta. Ilmassa olevat kiinteät hiukkaset korostavat punertumista. Silloin kun savu tai paksut pilvet täyttävät taivaan, kaikkien värien valoaallot ovat sironneita eli hajaantuneita. Tämän vuoksi taivas näyttää harmaalta.

Tämä kunnioitusta herättävä osoitus Jumalan valon käytöstä ilmakehässä muistuttaa meitä psalmistan sanoista: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” – Psalmi 19:2.