Tarkkailemme maailmaa

UUTTA KATEKISMUSTA VASTAAN HYÖKÄTÄÄN

Vatikaani on uudistamassa katekismustaan ensimmäistä kertaa sitten 1500-luvun. Mutta jotkut Yhdysvaltojen piispat ovat hyökänneet tuota roomalaiskatolisen opin 434-sivuista tiivistelmää vastaan. He ”esittivät Vatikaanille, että uuden katekismuksen raamatullisen opetuksen sisältö on vanhentunut ja että se käyttää sukupuolia erottelevaa kieltä ja että se ei vastaa viime vuosikymmeninä tapahtunutta ekumeenista kehitystä”, kerrotaan U.S.News & World Report -lehdessä. ”Piispat moittivat katekismusta siitä, että siinä suhtaudutaan kirjaimellisesti luomiskertomuksiin ja että joitakin Uuden testamentin jakeita pidetään ’suorana historiallisena kerrontana’.” Paavit sanoivat, että katekismuksessa annetaan se väärä vaikutelma, ”että kaikki osat ovat yhtä tärkeitä”. He väittivät, että kirkon ”tärkeimpien” oppien, kuten Jeesuksen ylösnousemuksen, tulisi erottua heidän mielestään vähemmän varmoista opeista, esimerkiksi enkelien olemassaolosta ja Kristuksen laskeutumisesta helvettiin. Kun uusi katekismus on valmis, se tulee olemaan ”vain ohjenuora kunkin maan kirkkojen johtajille, kun he muodostavat omia katekismuksiaan”, sanoo U.S.News & World Report -lehti.

AIDSIN SYNKÄT KASVOT

8–10 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa kantaa aidsia aiheuttavaa virusta, raportoi WHO (Maailman terveysjärjestö). Tällainen lisäys ilmaisee viruksen leviävän yhä useammin heteroseksuaalisten suhteiden kautta. ”Nyt on selvää, että HI-virustartunnan vaatimien uhrien määrä ympäri maailmaa kasvaa nopeasti, etenkin kehitysmaissa”, sanoo tri Michael H. Merson, järjestön johtaja. WHO ennustaa myös, että tämä tartunta-aalto tappaa 1990-luvulla ainakin kolme miljoonaa naista ja lasta, yli kuusi kertaa enemmän kuin kuoli aidsiin 1980-luvulla. Tämän vuosikymmenen aikana aidsiin kuolevien miesten määrän odotetaan olevan vieläkin korkeampi. Miljoonat lapset, jotka eivät ole saaneet tartuntaa, tulevat vanhempiensa menettämisen myötä orvoiksi. Raportin mukaan aids on 20–40-vuotiaiden naisten johtava kuolinsyy Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Länsi-Euroopan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan suurissa kaupungeissa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joka neljännenkymmenennen miehen ja naisen sanotaan sairastavan aidsia.

HELSINGIN YLIOPISTON SINETTI

Äskettäin 350-vuotista toimintaansa juhlineen Helsingin yliopiston sinetti on joutunut huomion kohteeksi. Tiedotuslehti Yliopisto esitti asiasta neurologian professori Jorma Palon puheenvuoron, jossa hän kiinnitti huomiota samaisen lehden kannessa olevaan yliopiston vanhaan sinettiin. Sinetin yläosassa keskellä on Jumalan nimeä edustava heprealaisista kirjaimista koostuva tetragrammi, nelikirjaiminen sana. Palon tiedusteltua nimen merkitystä eräältä hepreaa osaavalta juutalaisystävältään hän sai vastaukseksi, että nimi on suomeksi ”Jehova”. Niinpä lehdessä herätettiinkin kysymys: ”Palvooko yliopisto Jehovaa? Ainakin sinetti viittaisi siihen.” Raamatun alkuperäisessä heprealaisessa tekstissä Jumalan erisnimi Jehova esiintyy vajaat 7000 kertaa, ja nykyään se esiintyy muodossa Jehova tai Jahve monissa raamatunkäännöksissä, jotka ovat tässä suhteessa uskollisia Raamatun alkutekstille.

TUPAKOINTIEPIDEMIA

”Kahden viime vuosikymmenen kuluessa tupakan käyttö on lisääntynyt maailmanlaajuisesti lähes 75 prosenttia”, kerrotaan Yhdysvaltain lääkäriliiton lehdessä, ja tupakka ”on syypää lähes 2,5 miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan vuosittain – lähes 5 prosenttiin kaikista kuolemista”. Vaikka tupakkatuotteiden kysyntä onkin vähentynyt hyvinvointivaltioissa, kehitysmaat, varsinkin Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, ovat nähneet valtaisan kasvun tupakoivien ihmisten määrässä. Yhdysvallat on esimerkiksi havainnut olevansa siinä kiusallisessa tilanteessa, että se tukee tupakoinnin vastaista kampanjaa samalla kun se painostaa avaamaan uusia markkinoita tupakkatuotteilleen, jotta ulkomaankauppavaje pienenisi. Raportin mukaan arviolta 200 miljoonaa tällä hetkellä alle 20-vuotiasta lasta kuolee lopulta tupakan käytön johdosta, ja keuhkosyöpään kuolleiden määrä nousee vuoteen 2000 mennessä kahteen miljoonaan.

BAMBUN LÄPIMURTO

Bambua käytetään monin tavoin. Asiaweek-aikakauslehden mukaan neljännes maailman väestöstä saa siitä ravintonsa, rehun karjalle, huonekalu- ja telinetarpeet sekä paperituotteet. Jättiläispandat elävät siitä. Se on vahvaa, ei lahoa ja on kevyttä. Mutta useimmat bambulajit kukkivat ja tuottavat siemeniä vain kerran 12–120 vuoden aikana, ilmeisesti sisäisen kellon mukaan, ja sen jälkeen koko kasvusto kuolee. Tämä ominaisuus on tähän asti tehnyt tyhjäksi tieteelliset yritykset parempien lajien kehittämiseksi, sillä taloudellisesti merkittävistä lajeista suurin osa odottaa 30 vuotta ennen kuin ne kukkivat, ja näin ollen ne useimmiten elävät kauemmin kuin niitä tutkivat tiedemiehet. Nature-aikakauslehti kertoo kasvitieteilijöiden sanovan nyt, että he ovat löytäneet keinon, jolla he voivat siirtää kahden bambulajin sisäistä kelloa ja saada ne kukkimaan varhemmin, jolloin on mahdollista tuottaa parempia lajeja ja saada jatkuvasti siemeniä metsittämistä varten. Panemalla taimia erikoisravinneliuokseen saatiin muutamassa viikossa syntymään täysikasvuisia kukkia, ja useimmat niistä tuottivat siementä kukkimisen jälkeen.

KUN ELÄMÄ TUOTTAA KUOLEMAA

”Kuvittele”, sanoo synnytyslääkäri Malcolm Potts, ”että joka kuudes tunti, päivästä toiseen, putoaa suihkulentokone ja kaikki siinä olevat kuolevat. Koneen 250 matkustajaa ovat naisia, useimmat nuoria, jotkut vielä teini-ikäisiä. He kaikki ovat joko raskaana tai ovat juuri synnyttäneet. Useimmilla heistä on kasvavia lapsia kotona ja perheet, jotka tarvitsevat heitä.” Tämä kuvaus esittää niitä ympäri maailmaa asuvia puolta miljoonaa naista, jotka kuolevat vuosittain raskauden tai synnytyksen aikana. ”Yhtä prosenttia lukuun ottamatta kaikki tällaiset äitiyskuolemat tapahtuvat kolmannessa maailmassa”, kertoo New Scientist -aikakauslehti. ”Suurimmat tappajat ovat verenvuoto, tartuntatauti, raskausmyrkytys, esteinen synnytys ja taitamattomasti tehty abortti.” Ei-toivotut raskaudet johtavat vuosittain äitien ja sikiöiden joukkomurhaan. ”Vuosittain noin 40–60 miljoonaa naista hakee aborttia”, sanotaan tuossa lehdessä.

EGYPTIN HISTORIALLISET MUISTOMERKIT VAARASSA

Assuanin padon rakentaminen 1960-luvulla ”muutti Niilin laakson ympäristöä perusteellisesti”, mainitsee New York Times. ”Muistomerkkien alla oleva pohjavesi on noussut; ilma on kosteampaa, koska kastelukanavat eivät ole koskaan tyhjillään; maaperän suolat imeytyvät muinaisiin julkisivuihin ja irrottavat ne alla olevasta kalliosta; viemäriverkosto on pilannut maaperää.” Tämän vuoksi Egyptin arkeologiset aarteet, jotka ovat maailman laajimmat ja jotka ovat kestäneet monia vuosituhansia, ovat nyt vakavasti uhattuina. On kasautunut todisteita siitä, että nekin alueet, joilla ei ole vielä suoritettu kaivauksia ja joiden ajateltiin aikaisemmin olevan turvassa ja suojassa, ovat nyt turmeltuneet. Asiantuntijat ovat ymmällään ongelman valtavuudesta, eivätkä he tiedä mitä tehdä. ”On olemassa yli 2000 hautakammiota, paljon muistomerkkejä, pyramideja, obeliskeja”, sanoo Sayed Tawfiq, Kairossa toimivan Egyptin muinaisesineistä vastaavan järjestön johtaja. ”Jos jokaista hautakammiota entisöitäisiin kaksi vuotta, työ kestäisi 4000 vuotta.”

UUSIA LAJEJA LÖYDETÄÄN

Tiedemiehet löytävät vuosittain yli 10000 uutta kasvi- ja eläinlajia. Suuri osa tunnistetuista uusista lajeista on hyönteisiä, nisäkkäitä on viidestä kymmeneen ja saman verran lintuja. Niin paljolta kuin tämä saattaakin tuntua, biologeilla on yhä paljon työtä tehtävänä. Maailmassa on arviolta 50 miljoonaa kasvi- ja eläinlajia, ja alle 1,5 miljoonaa on nähty ja luetteloitu. Äskettäin herätti huomiota uuden kädellisen, mustakasvoisen leijonatamariinin, löytäminen, se kun löydettiin vain noin 300 kilometrin päästä maailman kolmanneksi suurimman metropolin läheltä, tiheään asutulta Brasilian rannikolta. Trooppisten metsien hävitessä pelätään, että lajeja kuolee nopeammin kuin niitä voidaan löytää.

PERHE-ELÄMÄN VAIKUTUS

”Perheen rakenne vaikuttaa paljon lasten terveyteen ja kehitykseen”, huomauttaa The Wall Street Journal -lehdessä ollut kirjoitus. Yhdysvaltain ”hallituksen teettämä noin 17000:ta lasta käsittänyt tutkimus, joka koski iältään pienokaisesta 17 vuoteen olevien lasten terveyttä ja tunneperäistä tilaa”, paljasti, että ”muissa kuin tavanomaisissa perheissä elävillä lapsilla on olennaisilta osiltaan suurempia ongelmia kuin niissä perheissä, jotka elävät molempien luonnollisten vanhempiensa kanssa”. Vaara joutua onnettomuuteen tai loukkaantua oli tutkimusta edeltäneen vuoden aikana 20–30 prosenttia suurempi eronneen tai uudelleen avioituneen äidin kanssa elävillä lapsilla. Molempien biologisten vanhempiensa kanssa eläviin lapsiin verrattuina sellaiset lapset olivat jääneet luokalle 40–75 prosenttia todennäköisemmin. Kariutuneista avioliitoista peräisin olevat lapset oli erotettu määräajaksi koulusta 70 prosenttia todennäköisemmin; ja niillä lapsilla, joiden äiti ei ollut ollut koskaan naimisissa, oli ollut vielä yli kaksi kertaa todennäköisemmin tällaisia ongelmia. Isättömien perheiden lapsilla oli lisäksi 50 prosenttia todennäköisemmin astma.