Kun bambu kukkii

Bambun kukinta on harvinaisimpia ja epätavallisimpia tapahtumia kasvikunnassa.

Tri Thomas Soderstrom istutti muutama vuosi sitten useita Puerto Ricosta tuotuja bambuyksilöitä Washingtonissa toimivassa Smithsonian-instituutissa. Kun ainut elossa säilynyt kasvi alkoi pudottaa lehtiään ja se näytti sairaalta, tri Soderstrom oli hyvin pettynyt. ”Mutta sitten tajusin, että tällaisessa tilanteessa bambut alkaisivat kohta kukkia, mikä on hyvin harvinaista”, sanoi tri Soderstrom. ”En sen jälkeen tahtonut pysyä nahoissani.” Eräs puertoricolainen ystävä kertoi hänelle kyseisen lajin olevan kukassa tuossa saarivaltiossa. Tämä laji oli kukkinut viimeksi vuonna 1910, siis 66 vuotta aiemmin.

Vuonna 1979 alkoi toinen kaunis ja suosittu bambulaji, ”sateenvarjobambu”, kukkia, ensin Pohjois-Euroopassa, sen jälkeen Pohjois-Amerikassa ja lopulta kaikkialla maailmassa. Se oli ensimmäinen kerta, jolloin tämän kasvin nähtiin kukkivan sen jälkeen kun se löydettiin Himalajalta 1800-luvulla. Mutta sateenvarjobambu ei pysty tähän toista kertaa, sillä se kukkii vain kerran.

Useimmilla bambulajeilla on solunsisäinen ajastin, joka kertoo bambuille, milloin niiden on määrä kukkia – ja määrä kuolla. Se voi antaa hälytysmerkin lajista riippuen 10–120 vuoden välein. Kun solunsisäinen hälytys tulee, kyseisen lajin nuoret ja vanhat yksilöt eri puolilla maailmaa noudattavat hälytysmerkkiä ja alkavat suorittaa viimeistä rituaaliaan. Ensin alkaa jokin tietty bambu kukkia, sitten koko metsikkö, sen jälkeen kaikki kyseisen lajin yksilöt tuolla alueella ja lopulta kaikkialla maailmassa. Koko laji kuolee parin vuoden kuluessa. Onko laji nyt hävinnyt sukupuuttoon? Onneksi ei. Kukinnan jälkeen kehittyvät riisinjyvien kaltaiset siemenet turvaavat suurella lukumäärällään luonnollisen uudistumisen, mutta siihen voi kulua vuosikymmen tai kauemminkin.

Kun bambu kukkii, latvahaaroihin kasvaa pienen pieniä valkoisia kukkia. Koska monilla lajeilla kukat ovat vihreitten suojuslehtien peitossa, niitä on hyvin vaikea nähdä. Tämänkin takia bambun kukkia päästään näkemään perin harvoin. Kasvitieteilijöittenkin on vaikea tutkia niitä paljaalla silmällä, joten ne täytyy viedä laboratorioon mikroskoopilla tutkittavaksi. Ja kyllä niitä tutkitaankin sen tähden, että bambua käytetään hyvin paljon Kaukoidässä, Intiassa ja Etelä-Amerikassa, ja kun kokonainen kasvusto sitten yhtäkkiä kuolee, seuraukset voivat olla tuhoisat. Esimerkiksi Sichuanin maakunnassa Kiinassa sateenvarjobambujen joukkokuolema melkein hävitti jättiläispandoilta niiden tärkeimmän ravinnonlähteen, ja ne olivat vähällä kuolla sukupuuttoon.

Bambu ja sen samanaikainen kukinta lajitovereittensa kanssa on siis tiedemiehille yhä suurimmaksi osaksi arvoitus. Mutta se on jälleen yksi kiehtova elollisten luomisesta todistava esimerkki.

[Kuva s. 15]

Voi kulua vuosikymmeniä, ennen kuin bambu alkaa kukkia