Tarkkailemme maailmaa
Luettelo maailman vangeista
Missä maassa on eniten vankeustuomion saaneita lainrikkojia? Yhdysvalloissa, vastaa Sentencing Project -niminen tutkimusryhmä. Sen keräämien tietojen perusteella toisella tilalla on Etelä-Afrikka ja kolmannella Neuvostoliitto. Yhdysvalloissa on toista miljoonaa vankila-asukkia, eli siellä on vankeja suhteessa väkilukuun enemmän kuin missään muualla maailmassa: jokaista 100000 asukasta kohden 426 vankia. Mitä tämä kaikki maksaa? Pelkästään Yhdysvalloissa vankeinhoitokustannukset ovat noin 16 miljardia dollaria vuodessa. ”Meidän täytyy lopettaa vapausrangaistusten käyttö ja alkaa kuntouttaa rikoksentekijöitä yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi”, sanoi eräs sikäläinen hallitusviranomainen kyseisen raportin johdosta. ”Voimme kyllä rakentaa niin paljon vankiloita kuin vain ajattelemme tarvitsevamme niitä ja teljetä niihin tuhansittain ihmisiä, mutta se on niin kauan täysin hyödytöntä, kunnes käymme käsiksi rikollisuuden perussyihin.”
Uusi menetelmä aivokasvainten hoitoon
Sanat ”stereotaktinen sädekirurgia” voivat olla vaikeasti lausuttavia, mutta ne voivat kuitenkin antaa toivoa niille, joilla on aivoissaan pieniä, varhain todettuja kasvaimia. Los Angeles Times -sanomalehden mukaan stereotaktisessa sädekirurgiassa ”useampia sädekimppuja suunnataan hyvin tarkasti kohteena oleviin kudoksiin, jotka tuhoutuvat”. Tämä hoitomuoto, jossa ei leikata, ei vahingoita sanottavasti aivojen muita osia, pääkalloa eikä ihoa. Sillä ei kuitenkaan voida hoitaa muita elimiä kuin aivoja, eikä sillä kyetä tuhoamaan yli 3,5 sentin läpimittaisia kasvaimia. Siitä huolimatta ”kyseessä on todella huomattava keksintö”, sanoo Etelä-Kalifornian yliopiston lääketieteen laitoksella neurokirurgiaa opettava tri Michael L. J. Apuzzo.
Kiinan taistelu lukutaidottomuutta vastaan
Kiina on edistynyt merkittävästi 40 vuotta jatkuneessa taistelussaan luku- ja kirjoitustaidottomuutta vastaan, mutta työläs sota ei ole vielä ohi. Vuonna 1949 oli kiinalaisista noin 80 prosenttia lukutaidottomia, mutta nyt lukutaidottomien osuus on enää vajaat 20 prosenttia, kertoo aikakauslehti China Today. Se on edelleen huomattavan paljon maassa, jonka väkiluku lähenee 1,2 miljardia. Lehti on arvioinut, että maassa on kaikkiaan noin 220 miljoonaa jossain määrin tai täysin luku- ja kirjoitustaidotonta ihmistä ja että joka vuosi varttuu 15 vuoden ikään kaksi miljoonaa sellaista teini-ikäistä, jotka eivät osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa. Valtio onkin käynnistänyt kymmenvuotisohjelman, jonka puitteissa aiotaan opettaa joka vuosi vähintään neljälle miljoonalle luku- ja kirjoitustaito.
Kirurgi sai tuomion
”Kyseinen tuomio tulee varmasti kuohuttamaan lääkäreitten maailmaa”, kirjoittaa sanomalehti La Repubblica. Italiassa on näet ensimmäisen kerran käynyt niin, että kirurgin on todettu syyllistyneen tappoon. Häntä syytettiin kuoleman aiheuttamisesta vanhemmalle naiselle sillä perusteella, että hän oli tehnyt tälle erittäin vaarallisen leikkauksen ilman tämän lupaa. Firenzeläinen tuomioistuin lausui tuomionperusteissaan, että kirurgi oli tehnyt leikkauksen, ”vaikka se ei ollut laisinkaan välttämätön ja huolimatta siitä, että potilas oli ollut ehdottomasti tällaisen leikkauksen tekemistä vastaan”. Tuomioistuin hylkäsi puolustusasianajajien perustelut näiden väitettyä, että potilas oli ollut niin kriittisessä tilassa, ettei leikkausta voitu lykätä, mutta se hyväksyi syyttäjän ja kantajan asianajajien esittämät perustelut. Näiden perustelujen lähtökohtana oli ”potilaan suostumus”, ”jota ilman ei ole lupa tehdä minkäänlaista leikkausta”, ja se, että jokainen kirurginveitsellä tehty viilto ”on verrattavissa puukoniskuun”, La Repubblica toteaa. ”Tuomiossa sanotaan, että potilaalla on lopullinen sananvalta hänen omaa ruumistaan ja kohtaloaan koskevissa asioissa.”
Nuorten stressi
”Tytöt kärsivät paljon enemmän kuin pojat arkielämän aiheuttamasta stressistä”, tietää sanomalehti Frankfurter Allgemeine Zeitung kertoa. Saksalaisen Bielefeldin yliopiston teettämästä neljä vuotta kestäneestä tutkimuksesta, johon osallistui 1700 12–17-vuotiasta nuorta, kävi ilmi, että joutuessaan liian kovaan paineeseen tytöt pyrkivät pitämään ahdistuneisuutensa sisällään ja reagoivat huonoon oloonsa päänsäryllä, hermostuneisuudella, unettomuudella ja vatsavaivoilla. Tutkimuksen mukaan poikien tapauksessa on yleisempää se, että he purkavat arjen painetta ulospäin suuntautuneella käyttäytymisellä, töykeydellä, aggressiivisuudella tai väkivaltaisuudella. Mikä tällaisen stressin aiheuttaa? Vanhempien kohtuuttomat odotukset oppisaavutusten suhteen, liian vähäinen samanikäisiltä saatu tunnustus, uusilla tavaroilla kilpailu ja liiallinen, raisu vapaa-ajan vietto.
Korkeusennätys
24. lokakuuta 1990 onnistui 52-vuotiaan Helen Stamatakin nousta Himalajan vuoristossa 7000 metrin korkuiselle Tukutche Peak -nimiselle vuorenhuipulle, millä hän löi kaikki kreikkalaisten entiset vuoristokiipeilyennätykset, kertoo Ateenassa ilmestyvä sanomalehti TA NEA. Sen mukaan hän on ensimmäinen nainen, joka teki ennätyksensä ”ilman happilaitteita, mitä useimmat vuoristokiipeilijät pitävät äärimmäisen uhkarohkeana tekona, sillä vuoristokiipeilijät voivat saada keuhkopöhön ja kuolla muutamassa tunnissa.”
Hylätyt autot
”Ennen meille olivat riesana hylätyt polkupyörät, nyt ovat hylätyt autot”, pahoittelee eräs japanilainen poliisivirkamies. Viranomaisten arvion mukaan japanilaiset jättävät heitteille keskimäärin neljä miljoonaa autoa vuodessa. Aiemmin autonomistajat myivät vanhat autonsa romukauppiaille, mutta nyt heidän täytyy maksaa näille, jotta nämä korjaisivat heidän autonsa pois. Sanomalehti The Daily Yomiuri sanoo autojen hylkäämisen johtuvan siitä, että romuautojen käsittely ei ole ollut romuliikkeille kannattavaa enää sen jälkeen, kun romuraudan hinta lähti jokin aika sitten jyrkkään laskuun. Poliisi ei kuitenkaan ole jäänyt toimettomaksi. Se on pannut ihmisiä syytteeseen autojen hylkäämisestä.
Spagettiallergia
”Niillä, joilla on hampaat, ei ole leipää syötäväksi”, sanoo italialainen sananparsi. Murheellista kyllä joka tuhannennelle italialaiselle ei sovi spagetin syöminen sen takia, että he ovat ”allergisia pastalle”. Milanossa ilmestyvä päivälehti Corriere della Sera sanoo näiden onnettomien kärsivän keliakia-nimisestä taudista. Koska leipä ja pasta ovat monien italialaisten pääasiallista ravintoa, tästä taudista on tulossa sosiaalinen ongelma. Alan asiantuntijat kokoontuivatkin viime marraskuussa Roomaan pohtimaan yhdessä taudin hoitokeinoja. Keliakia aiheuttaa pysyvää yliherkkyyttä gluteenille, vehnän, kauran, rukiin ja ohran sisältämälle sitkoaineelle, ja aiheuttaa suolistossa limakalvomuutoksia.
Veripankit vaarallisia Intiassa
”Veri: antaako se elämän vai viekö se sen?” kysyi aikakauslehti India Today hiljan eräässä reportaasissaan, joka kertoi siitä, miten huonosti Intian yksityisten veripankkien asiat nykyään ovat. Intian terveysministeriön toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ammattimaisilta verenluovuttajilta saatavasta verestä jää tuossa maassa yli 70 prosenttia asiallisesti tutkimatta aidsia aiheuttavan HI-viruksen varalta. Reportaasissa kiinnitettiin huomiota myös siihen epähygieenisyyteen, jota esiintyy monissa yksityisissä veripankeissa, kun ne ostavat verta sairailta ja köyhiltä luovuttajilta. Monet näistä luovuttajista ovat ”alkoholisteja tai huumeidenkäyttäjiä” tai ”seksuaalitavoiltaan hyvin holtittomia”. Lehden pessimistisen käsityksen mukaan ”veren ostaminen ulkopuolelta on kuin venäläisen ruletin pelaamista”, sillä luovutusveren mukana voi saada itseensä ”maksatulehduksen, malarian, kupan ja nykyään myös aidsin”.
Varoitus kuluttajille
”Lääkekaupan 150 miljardiin dollariin [yli 500 miljardiin markkaan] yltävät voitot ovat viime vuosikymmenen aikana tuoneet markkinoille uudentyyppisiä väärennöksiä: lääkkeitä, jotka eivät ole sitä miltä ne näyttävät”, kirjoittaa viikkolehti Newsweek. ”Nimet ovat tuttuja”, ja joukossa on joitakin maailman suosituimmista lääkkeistä. ”Väärennökset ovat aidon näköisiä etikettejä, käyttöohjelappusia ja sinettejä myöten.” Ne voivat kuitenkin sisältää vahingollisia aineita, kuten teollisuusliuottimia, sahajauhoa, savea, talkkia ja epäpuhdasta vettä. Usein annokset ovat mietoja ja laimennettuja tai täysin tehottomia. Mikä on ollut seuraus? ”Satoja ellei tuhansia ihmisiä on kuollut”, vastaa taloustutkija Susan Foster, joka työskentelee lontoolaisessa lääketieteellisessä opinahjossa nimeltä London School of Hygiene and Tropical Medicine. Lääkärit ja sairaalat saattavat tietämättään jaella tällaisia väärennöksiä. Oman lääkemyynnin väheneminen on pannut alkuperäiset lääketehtaat etsimään ongelmaan ratkaisua. Väärennökset ovat usein sellaisissa maissa tehtyjä, jotka eivät tunnusta kansainvälisiä lääkepatentteja. Alkuperäiset lääketehtaat yrittävät useimmiten pitää ongelman salassa, jotta kuluttajat eivät pelästyisi ja lakkaisi ostamasta niiden tuotteita.
Aiheellista pelkoa?
Lentokoneet ovat edelleen maailman turvallisimpia kulkuneuvoja. Lentopelosta kärsiville eivät seuraavat Newsweek-lehden julkaisemat lentojuoppousluvut ehkä kuitenkaan tule yllätyksenä: ”675500 amerikkalaisesta lentolupakirjan omistajasta on yli 10000 jäänyt joskus kiinni rattijuoppoudesta. Viimeisten 15 vuoden aikana on yli 1200 liikennelentäjää ollut alkoholismin takia hoidossa, minkä jälkeen he ovat palanneet entiseen ammattiinsa. Kaikista maahansyöksyssä kuolleista on vuosittain 5–10 prosentilla ollut veressään alkoholia. Lyhyitä reittejä lentävien pienten yhtiöitten koneille ja lentotakseille sattui vuosina 1980–88 kuusi sellaista onnettomuutta, jotka johtuivat täysin tai osittain siitä, että ohjaaja oli nauttinut alkoholia.”