Ilta japanilaisessa kodissa

Herätkää!-lehden Japanin-kirjeenvaihtajalta

ONKO sinusta kiinnostavaa tavata erilaisia ihmisiä, oppia heidän tapojaan ja nähdä kuinka he elävät? Tule sitten mukaani, sillä muuan japanilainen perhe on kutsunut meidät päivälliselle. Matkalla sinne yritän selittää hieman, mitä on odotettavissa.

Mutta ensin hankimme pienen lahjan. Meiltä odotetaan sitä. Laatikollinen wagashia (japanilaisia makeisia) tai senbeitä (riisikeksejä) olisi sopiva lahja. Nyt kuitenkin kun on kesä, valitsemme kauniin hedelmäkorin. Voimme ostaa sen hedelmäkauppiaalta, joka on asettanut hedelmät valmiiksi pajukoriin, käärinyt sen lahjapaperiin ja sitonut sen nauhalla valmiiksi juuri tätä tarkoitusta varten.

Kun saavumme perille

Koko perhe on etuovella meitä vastassa. Lasten innostuksesta päätellen tämä on perheelle erikoistilaisuus. Katsohan! Tossut on asetettu siististi riviin oven ulkoportaalle; tämä on tyypillinen japanilainen tervetuliaisele. Japanilaiset eivät kävele ulkokengillään sisällä. Tämän ansiosta koti pysyy siistimpänä ja lisäksi se estää kenkiä vahingoittamasta painavia olkimattoja (tatameja), joita käytetään useimmissa japanilaisissa kodeissa.

Niinpä jätämme kenkämme tähän genkaniin (kuistille), ennen kuin astumme sisälle taloon. Katsohan! Isoäiti kääntää jo kenkiämme jonoon menosuuntaan lähtöämme ajatellen. Jos kenkäsi tarvitsevat kiilloketta tai puhdistusta, ei ole epätavallista, että sekin tehdään puolestasi ennen kuin lähdet.

”Jälkiruokako tarjotaan ensiksi?”

Useimmat ulkomaalaiset esittävät edellä mainitun kysymyksen nähdessään teetä ja makeisia tarjottavan ennen ateriaa. Nuo ruskeat hyytelömäiset suupalat, jotka näyttävät pehmeiltä suklaa-kermakaramelleilta, on valmistettu sokeroiduista pavuista, ja niitä kutsutaan nimellä yōkan. Ne maistuvat herkullisilta o-chan (vihreän teen) kanssa.

Mutta ennen kuin syöt yōkania ja juot teetä, virkistäydy pyyhkimällä kätesi jäähdytetyllä kostealla käsipyyhkeellä, jonka emäntä ojentaa sinulle. Pyyhettä kutsutaan nimellä o-shibori, joka merkitsee kirjaimellisesti ”kuivaksi väännetty”. Talvella vieraille tarjotaan höyryävän kuumia pyyhkeitä.

Katsopa tuota kaunista puutarhaa ja kalalammikkoa noiden liukuvien lasi-ikkunoiden takana. Lähes jokaisessa japanilaisessa kodissa on jonkinlainen puutarha riippumatta siitä, ovatko asukkaat rikkaita tai köyhiä. Monet japanilaiset käyttävät puutarhaan puolitoistakertaisen määrän rahaa kuin uuteen taloon.

Kivet, kääpiömännyt ja muut kasvit on järjestetty siten, että puutarha näyttää pienoiskoossa olevalta vuoristomaisemalta. Vesiputous ja tyyni lammikko, joka kuhisee suuria, värikkäitä karppeja, on suunniteltu mielenvirkistykseksi ja lisäämään illasta saamaasi nautintoa. Myöhemmin isäntä yleensä näyttää vieraille muun osan puutarhaa.

Me olemme erikoisessa huoneessa. Se on o-kyakuma eli vierashuone. Näetkö tuon hieman korkeammalla tasolla olevan alkovin? Sitä kutsutaan nimellä tokonoma. Menneinä vuosina siellä olisi pidetty samurain [japanilaisen soturin] haarniskaa sekä perheen buddhalaista alttaria. Nykyään se on koriste-esineitten pitopaikka: sinne asetetaan näytteille kalliit maljakot, riippuvat kirjakääröt ynnä muut perhekalleudet.

Kunniavieraana sinut epäilemättä pannaan istumaan lähimmäksi tokonomaa. Huomaa erittäin taitavasti veistetty pylväs tokonoman vieressä. Pylvästä kutsutaan tokobashiraksi. Se on veistetty eeben- tai santelipuusta, joka on hiottu ja lakattu niin, että sen puunsyyt ja luonnollinen kauneus tulevat esiin. Yksi pylväs voi maksaa 4000 markkaa tai enemmän.

Päivällinen on valmis

Emäntämme on juuri ilmoittanut, että päivällinen on kohta valmis. Mutta hän kysyy, haluaisimmeko käydä ensin kylvyssä. Et sinä hänen mielestään ole sen tarpeessa, mutta japanilaisten mielestä lämmin kylpy ennen päivällistä on hyvin virkistävä. Tavallisesti vieras saa mennä kylpyyn ensimmäisenä. Et siis halua mennä kylpyyn ennen päivällistä? No, ei se mitään, mutta käy nyt kuitenkin katsomassa, miltä o-furo eli kylpyamme näyttää.

Vaikka Japanissa on vielä yleisiä kylpylöitä, useimmissa japanilaiskodeissa on nykyään oma o-furo. Se on syvä amme, joka on tehty puusta, laatoista tai muovista, ja sitä voi lämmittää puilla tai nestekaasulla. Vesi lämmitetään noin 40-asteiseksi.

Japanilainen kylpy eroaa länsimaisesta siinä, että kylpijä pesee itsensä saippualla ja huuhtoo sen pois suihkulla, ennen kuin astuu ammeeseen lojumaan kuumassa vedessä. Niinpä koko perhe käyttää samaa kylpyvettä, jota vain lämmitetään hieman ennen kutakin käyttöä. Amme on niin syvä, että kun siellä istuu, vesi ulottuu kaulaan saakka. Tällainen kylpy on hyvin rentouttava, ja sinne on ehdottomasti pakko päästä kylmänä talvi-iltana ennen nukkumaanmenoa.

Varsinaiset pidot

Isäntämme ilmoittaa, että on aika astua päivällispöytään – tai paremminkin pitopöytään. Katsohan, miten paljon kaikkea hyvää pöydälle on tuotu! Kaikki on hyvin värikästä ja herkullisen näköisesti aseteltu. Japanissa ateria on taideteos, jonka silmiä hivelevä ulkonäkö on melkein yhtä tärkeä kuin sen maku ja tuoksu. Tuo ryhmä värikkäitä herkkupaloja mustaksi lakatulla tarjottimella on japanilaisten suosikkiruokaa sushia. Jokainen pala on huolellisesti muotoiltu möykky riisiä, joka on maustettu sokerilla ja viinietikalla ja jonka päälle on asetettu punainen tai valkoinen pala raakaa tonnikalaa tai jotakin muuta meren herkkua.

Toinen lämmin ruokalaji on pariloitu tai eli punainen meriahven, joka on asetettu lautaselle taiteellisesti puolikuun muotoon niin että sen pää ja pyrstö ovat yhä tallella. Keitto on tulikuumaa lihalientä, joka on valmistettu merilevästä, jossa on kuutionmuotoisia paloja pehmeää tofua. Ja tietenkin riisiä on runsaasti kaikille. Pöydällä on myös tuoretta vihersalaattia, ja ruokalistan täydentävät japanilaiseen tapaan valmistetut hedelmät. Mitkä pidot!

Kohteliasta keskustelua

Aterian jälkeen saamme keskustelumme lomaan vihreää teetä. Mutta mistä meidän pitäisi keskustella? Japanilaiset ovat hyvin kiinnostuneita sinusta ja kotimaastasi. He haluavat myös tietää, mitä ajattelet heistä ja heidän kotimaastaan, ateriasta ja japanilaisesta ruoasta yleensä. He ilahtuvat suuresti, jos sinua kiinnostavat japanilaiset esineet tai jos haluat oppia muutaman sanan heidän kieltään.

Nyt emäntä saattaa sanoa: ”O-kuchi ni awanakute gomen nasai”, joka merkitsee: ”Valitettavasti ateria ei ollut teidän makuunne.” Hän odottaa sinun vain vakuuttavan, että pidit ateriasta. Sano siis hänelle: ”Oishikatta desu!” (Se oli herkullinen!) Joku toinen vieraista voisi lisätä seuraavan kohteliaisuuden: ”Gochiso samadeshita”, joka merkitsee kirjaimellisesti: ”Kiitos kun juoksit nopeasti [keittiön ja ruokasalin väliä] palvellaksesi meitä.”

Tulet huomaamaan, että länsimaalaisen mielestä japanilaiset voivat vaikuttaa epämääräisiltä puhuessaan itsestään ja haluttomilta kertomaan yksityiskohtia joistakin tietyistä aiheista. Jos esimerkiksi kysyt vaimolta, miten hän tapasi miehensä, hän saattaa vastata vain nauramalla hämmentyneesti. Tai saatat ihailla kaunista maljakkoa ja kysyä sen hintaa. Vastaukseksi saat todennäköisesti: ”Chotto takakatta desu.” (Se oli aika kallis.) Epämääräistäkö? Ehkä. Mutta tällaista on kohtelias japanilainen keskustelu. Meidän täytyy siis oppia, ettemme ole liian tuttavallisia tai uteliaita siinä mitä sanomme tai kysymme.

Ihastuttava ilta

Aivan liian pian meidän on aika lähteä ystävällisen isäntäväkemme luota. Pannessamme kenkiämme jalkaamme kuistilla isäntä ja hänen äitinsä kumartavat syvään meille laskeutuen polvilleen ja taivuttaen päänsä lattiaan. He myös vaativat, että otamme mukaan jotakin jäljelle jääneestä ruoasta suuressa kirkkaanvärisessä furoshikissa eli lautasliinassa. Lisäksi he antavat meille kullekin pienen lahjan.

Kun koko perhe tulee ulos jättämään viimeiset jäähyväiset, sayonara, saatat ajatella samaa kuin minäkin: ’Miten ihastuttava ilta!’ Kuinka paljon aikaa ja vaivaa tuon aterian valmistamiseen onkaan kulunut. Me vieraina tunsimme todella olevamme tervetulleita, itse asiassa erikoisvieraita. Kuinka huomaavaista heiltä! He puolestaan saavat epäilemättä tyydytystä siitä, että he tietävät ilahduttaneensa meitä hyvin paljon.

Eikö ollutkin hauska tulla mukaan vierailulle? Saatat ajatella tuntevasi japanilaisia nyt hiukan paremmin. Sinun täytyy tulla pian uudestaan ja oppia vähän lisää tästä ainutlaatuisesta maasta ja sen vieraanvaraisista ihmisistä.