Lukijoiden kirjeitä

Maailmanlaajuinen veljeys. Arvostin todella kovasti vuoden 1990 joulukuun 8. päivän numerossa olleita tietoja. Asun perheessä, jossa on rotuennakkoluuloja, ja tämä usein ärsyttää minua. Olen odotellut tämänkaltaista tietoa näyttääkseni sitä perheeni jäsenille. Selkeitten ja asian ytimeen osuvien kirjoitusten tulisi olla hyödyksi ja auttaa heitä ymmärtämään, miksi meidän tulisi jäljitellä Jumalan puolueettomuuden esimerkkiä.

T. C., Yhdysvallat

Uskonnollisesti jakautuneet kodit. Kiitoksia hyvin paljon kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: Miten voin asua uskonnollisesti jakautuneessa kodissa?” (22.1.1991) Kun lapseni ja minä luimme kirjoituksen yhdessä, meistä tuntui, että te todella ymmärrätte, miten tuskallisen vaikea tällainen tilanne voi olla. Kirjoituksessa kuvailtiin monia niistä ongelmista, joita me itse kohtasimme omassa kodissamme. Oli hyvin rohkaisevaa saada käytännöllisiä neuvoja Raamatusta!

D. H., Yhdysvallat

Minäkin vartun uskonnollisesti jakautuneessa kodissa. Kirjoituksessa lainatun pojan tavoin minäkin toisinaan säälin isääni, koska hän jää yksin kotiin, kun me menemme kristillisiin kokouksiin. Toisinaan olen tuntenut kiusausta sovitella uskossani. Luettuani tämän kirjoituksen päätin kuitenkin, että samalla kun minun pitää olla isälleni ystävällinen ja tahdikas, varon huolellisesti hengellisiä salakuoppia.

J. O., Japani

Mielitekojen nopea tyydyttäminen. Minun täytyy sanoa ’Kiitos!’ mielitekojen nopeaa tyydyttämistä koskevista kirjoituksista. (22.1.1991) Olen taistellut tätä ajattelutapaa vastaan, mistä saan kiittää lapsuudessa harjoittamaani tapaa katsoa kuusi tuntia televisiota päivässä. Kirjoitusten lukeminen uudisti näkemykseni.

R. D., Yhdysvallat

Arvostelun vastaanottaminen. Aina siitä lähtien, kun minusta tuli kristitty, vanhempani ovat etsineet syitä arvostella minua. Se on ollut hyvin ärsyttävää. Mutta kirjoituksenne ”Onko sinun vaikea kestää arvostelua?” (8.2.1991) on osoittanut minulle, miten selvitä tästä tilanteesta.

M. M., Yhdysvallat

Tupakointi. Löysin puhelinkopista tupakoimista käsitelleen Herätkää!-lehden. (8.7.1989) Kannessa kuvattu pääkallo oli todellinen katseen vangitsija! Lopetin tupakoimisen neljä vuotta sitten, mutta annoin lehden yhdelle pojistani, joka tupakoi. Minulla on kolme muuta poikaa, joiden on myös lopetettava tupakointi. Kirjoitukset olivat hyvin tietopuolisia ja ne menivät suoraan asiaan. Vaikka en kuulukaan teidän uskoonne, kunnioitan sitä.

P. T., Yhdysvallat

Opettajani tupakoi hyvin paljon, ja joka kerta kun hän puhui minulle, hän haisi tupakalle. Muistin tämän kirjoituksen, jossa oli lueteltu kymmenen keinoa lopettaa tupakointi. Vein opettajalleni lehden ja kysyin häneltä kolme kuukautta myöhemmin, oliko hän lopettanut tupakoinnin. Hän kertoi minulle, että tuon lehden ja omien ponnistelujensa avulla hän oli lopettanut tupakoinnin. Hän oli tupakoinut 25 vuotta.

B. O., Yhdysvallat

Yksinhuoltajaperheet. Olen yksinhuoltaja, ja niiden paineiden vuoksi, jotka kohtaan kasvattaessani ja elättäessäni yksin lapseni, minulla on taipumus keskittyä siihen, miten kaikki tämä vaikuttaa minuun, ja usein minusta tuntuu, että joudun kestämään nämä olosuhteet yksin. Kirjoituksenne ”Nuoret kysyvät: Miten voin olla onnellinen asuessani vain toisen vanhempani kanssa?” (22.12.1990) auttoi minua katsomaan asioita toisesta näkökulmasta – lasteni näkökulmasta. Olen oppinut ymmärtämään, etteivät minun tunteeni ja tarpeeni ole ainoita, jotka tulee ottaa huomioon.

P. G. B., Yhdysvallat