”Minä olen hänen silmänsä ja hän palvelee jalkoinani”
JOSÉ Luis Escobar ja Artemio Duran toimivat vanhimpina eräässä Jehovan todistajien seurakunnassa Meksikossa. José Luis on sokea, ja Artemio ei pysty kävelemään.
16-vuotiaana José Luis piti nyrkkeilystä. Eräänä päivänä häntä pyydettiin otteluun erään ammattilaisnyrkkeilijän sijaiseksi. Kun oltiin neljännessä erässä, ottelun osapuolet olivat hakanneet toisensa niin pahasti, että ottelu keskeytettiin. Vaikka ottelun voitto annettiin José Luisille, hänen saamansa lyönnit johtivat siihen, että hän menetti näkönsä.
José Luis kulki lääkäriltä lääkärille ja kävi myös spiritistien luona. Kukaan ei voinut kuitenkaan auttaa häntä. Masentuneena hän yritti monta kertaa itsemurhaa. Myöhemmin hän tapasi Jehovan todistajia, oppi Raamatun totuuksia ja vihki lopulta elämänsä Jumalalle. Hänet kastettiin elokuussa 1974.
Artemio taas oli vakavassa liikenneonnettomuudessa 1981. Tämä tapahtui, kun hän eli ja työskenteli laittomasti Yhdysvalloissa. Useiden uskonnollisten ryhmien edustajat kävivät hänen luonaan sairaalassa ja sanoivat hänelle, että Jumala rankaisi häntä hänen pahan elämäntapansa vuoksi. Artemiokin tapasi myöhemmin Jehovan todistajia. Hän tutki Raamattua, teki tarpeelliset muutokset elämässään, ja hänet kastettiin toukokuussa 1984.
Nyt nämä kaksi miestä ovat toveruksia samassa kristillisessä seurakunnassa. He ovat säännöllisesti toistensa kanssa talosta-taloon-palveluksessa, tekevät yhdessä uusintakäyntejä kiinnostuneiden luo ja käyvät yhdessä seurakuntaan kuuluvien luona vahvistaakseen heitä hengellisesti. José Luis työntää pyörätuolia Artemion antaessa ohjeita siitä, minne mennä. Artemio puhuu heistä yksikkönä: ”Minä olen hänen silmänsä ja hän palvelee jalkoinani.”