Lukijoiden kirjeitä

Narkolepsia. 30 vuotta sitten minun todettiin sairastavan narkolepsiaa. Olen koko ikäni kärsinyt ongelmista, joita syntyy väärällä hetkellä nukahtamisesta. Koska nukahdan kristillisissä kokouksissa, toiset ovat päätelleet, etten kovinkaan paljon arvosta hengellisiä asioita. Yritykset selittää tilannettani eivät ole tuottaneet tulosta. Kiitän siksi teitä erinomaisesta kirjoituksestanne (8.4.1991), joka käsitteli tätä outoa unisairautta.

R. N., Saksa

Iäkkäiden kunnioittaminen. Kiitoksia kirjoituksista, jotka käsittelivät aihetta ”Osoitatko kunnioitusta iäkkäille?”. (22.3.1991) Palveltuaan uskollisesti Jumalaa 40 vuoden ajan äitini tarvitsi Alzheimerin taudin vuoksi kokoaikaista sairaanhoitoa. Vartiotorni-seuran julkaisema kalenteri osoittautui suureksi avuksi, kun monet hänen vieraistaan kirjoittivat nimensä vierailupäivänsä kohdalle. Saatoin näin muistuttaa häntä siitä, etten ollut ollut hänen ainoa vieraansa, koska useamman kuin joka toisen päivän kohdalla oli nimiä. Myös sairaskodin henkilökunta piti hänestä erittäin hyvää huolta, koska he tiesivät niin monien olevan kiinnostuneita hänen hyvinvoinnistaan. Kiitoksia huolenpidostanne.

W. J. H., Yhdysvallat

Vyötäröstä alas saakka halvaantunut äitini kärsii pidätyskyvyttömyydestä. Meidän on joka aamu pestävä hänet kokonaan ja vaihdettava lakanat. Hänet täytyy pukea ja syöttää, ja hän tarvitsee usein lääkärinhoitoa. Saan aviomieheltäni ja lapsiltani erinomaista tukea, mutta suurimmaksi osaksi tämä tehtävä lankeaa minulle. Koen masentavia hetkiä, ja tarvitsen alituisesti itsekieltäymyksen henkeä. Olin siksi suunnattoman iloinen lukiessani kirjoituksianne. Kiitän teitä sydämeni pohjasta.

L. D., Italia

Esimerkki sisaruksille. Kirjoituksenne ”Nuoret kysyvät: Miten voin olla esimerkki nuoremmille sisaruksilleni?” teki minuun syvän vaikutuksen. (8.4.1991) Olen vanhin kolmesta lapsesta, ja voin vain sanoa, että kunpa olisin lukenut tuon kirjoituksen jo nuorena. Nyt minulla on kaksi omaa lasta ja tunnen huojennusta siitä, että he saavat näin hyviä neuvoja noudatettavakseen.

L. K., Saksa

Lapsenvahtina oleminen. Kiitoksia paljon kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: Miten voin olla hyvä lapsenvahti?”. (8.3.1991) Sain sen postista, kun olin hoitamassa kuusivuotiasta veljeäni. Lukiessani sitä käskin häntä keräämään leikkikalunsa kokoon. Sitten luin kappaleen, jonka mukaan hyvän käytöksen palkitseminen voi tehota paremmin kuin rangaistusuhkausten rumputuli. Kokeilin sitä, ja se tehosi! Arvostin myös kohtaa, jonka mukaan ei ole hyvä nimittää lasta hölmöksi tai tyhmäksi. Olen sanonut häntä hölmöksi, ja nyt ymmärrän, että olen itse menetellyt hölmösti.

A. L., Yhdysvallat

Asbesti. Koulutettuna asbestityöntekijänä haluaisin sanoa, miten suuresti pidin tasapainoisesta kirjoituksesta ”Asbestin tarina”. (22.3.1991) Koulutusaikanani kuulin syöpäspesialistien luentoja. Eräs lääkäri vahvisti sen, että mahdollisuus kärsiä asbestin vahingollisista vaikutuksista on paljon suurempi, jos henkilö tupakoi. Kirjoituksenne ovat täsmällisiä ja antoisia, kuten tavallisesti.

J. M., Yhdysvallat

LED-tauti. Setäni lähetti minulle kirjoituksen, jossa oli Robin Kanstulin kertomus ”Miten tulen toimeen LED-taudin kanssa”. (8.5.1990) Luin koko lehden ja pidin siitä. Minäkin sairastan LED-tautia, eivätkä lääkärit ole koko aikana antaneet minulle puoliakaan niistä tiedoista, joita kirjoituksessanne oli. Kiitos, Robin Kanstul, että kerroit. Kiitoksia Herätkää!-lehdelle hänen kertomuksensa julkaisemisesta. Tiedän nyt, että en ole yksin, ja opin vähitellen sopeutumaan.

R. B., Yhdysvallat