”Osaisinpa soittaa tuolla tavoin!”

RENNOSTI pianon ääressä istuva Jon näyttää saavan musiikin elämään. Samalla kun hän soittaa oikealla kädellään melodiaa rikastuttavia sointuja, hänen hyvin hallitut bassoäänensä täydentävät harmoniaa ja antavat sille syvyyttä. Taitavasti soitetut nerokkuutta ilmentävät täyteäänet ja herkulliset juoksutukset lisäävät musiikkiin eloisuutta. Adrian, Brian ja Brett elävöittävät musiikkia sähkökitaroillaan, kun taas Steve viimeistelee kokonaisuuden saksofoninsa täyteläisillä äänillä.

Tällainen soinnukas musiikki sytyttää yleisön laulamaan innokkaasti ja tunteikkaasti. Aistikkaasti sovitettu ja miellyttävä musiikki rohkaisee yleisöä laulamaan parhaan kykynsä mukaan. Ei siis mikään ihme, kun joku ilmaisee toiveensa huudahtaen: ”Voi kunpa osaisin soittaa tuolla tavoin!”

Onko sinustakin tuntunut tältä, kun olet kuunnellut jonkun hyvää soittoa? Ehkäpä olet jopa valittanut: ”Minä en koskaan kykenisi soittamaan tuolla tavoin.” Mutta kuinka voit olla niin varma? Oletko koskaan yrittänyt oppia soittamaan jotain soitinta?

Kuka voi oppia?

Joillakuilla on luonnostaan enemmän musiikillisia taipumuksia kuin toisilla. Mutta todellisuudessa kuka tahansa, joka kykenee oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan, voi myös oppia soittamaan jotain instrumenttia. Ensiksi sinun täytyy kuitenkin haluta soittaa tuota soitinta ja saada aikaan kaunista musiikkia. Kyse ei voi olla vain hetkellisestä päähänpistosta. Sinun täytyy olla valmis tekemään työtä asian hyväksi.

Kaikista musiikinopiskelijoista ei tietenkään tule yhtä taitavia ja kyvykkäitä, niin että he osaisivat soittaa yhtä tunteikkaasti ja ilmeikkäästi, aivan kuten ei kaikista ihmisistä tule yhtä eteviä kirjoittamisessa ja lukemisessakaan. Mutta jos nautit musiikin kuuntelemisesta, silloin se, että opit soittamaan jotakin instrumenttia, voi avata sinulle täysin uusia ulottuvuuksia. Musiikin soittamisen ja kuuntelemisen välistä eroa voidaan rinnastaa siihen eroon, joka on jonkin pelin pelaamisen ja katselemisen välillä.

Nykyään soitonopiskelussa käytetään kahta menetelmää. Toisessa niistä korostetaan sitä, että perustus lasketaan lukemalla nuotteja ja harjoittelemalla asteikkoja. Monet aloittelijat kuitenkin lannistuvat käyttäessään tätä metodia. Vaihtoehtoinen menetelmä on auttaa oppilasta soittamaan yksinkertaisia ääniä korvakuulolta ja tulemaan siten sinuksi soittimen kanssa. Tämä voi kannustaa opiskelijaa siinä määrin, että hän haluaa opiskella teoriaa ja nuotinlukua.

Oletko liian vanha oppimaan?

”Soittaisin kyllä mielelläni jotain instrumenttia”, sanoo 46-vuotias Roslyn, ”mutta ei soitonopiskelu enää luonnistu minun iässäni.” Ajatteletko sinäkin näin? Entä pitääkö tämä väite paikkansa? Voivatko vain nuoret oppia soittamaan? Todellisuudessa eivät. Musiikissa niin kuin muillakin ponnistelua vaativilla aloilla pätee sanonta: ”Koskaan et ole liian vanha oppimaan.”

On totta, että nuorilla on ketterät sormet ja innokas mieli, joka tavallisesti oppii nopeasti. Esimerkiksi ihmelapseksi nimetty Frédéric Chopin antoi ensimmäisen pianokonserttinsa seitsenvuotiaana! Yehudi Menuhin -niminen viulisti esiintyi San Franciscossa ensimmäisen kerran julkisesti kahdeksanvuotiaana! He ovat luonnollisesti poikkeuksia.

Vaikka Jon, kirjoituksen alussa mainittu pianisti, alkoikin opiskella pianonsoitoa kahdeksan vanhana, hän sanoo: ”Minun täytyy myöntää, että jo parin kuukauden kuluttua uutuudenviehätys oli kadonnut, ja se, että jatkoin opiskelua, oli yksinomaan äitini hellittämättömyyden ansiota. Nyt olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, ettei hän antanut periksi.” Jon ei tietenkään ole ainoa, josta loputon harjoittelu tuntuu vastenmieliseltä. Tämä on merkittävimpiä esteitä, joka nuoren opiskelijan täytyy voittaa erityisesti muutamina ensimmäisinä opiskelukuukausinaan, jolloin hänestä tuntuu siltä, ettei hän edisty lainkaan soittoläksyissään.

Toisaalta kypsään ikään ehtineet ovat päättäväisempiä ja heillä on enemmän motivaatiota. Tästä on hyötyä heille, kun on kyse tuosta menestymiseen ratkaisevasti vaikuttavasta tekijästä – säännöllisestä, päivittäisestä harjoittelusta. Mitä tulee siihen väitteeseen, että olet liian vanha oppimaan, rohkaistu erään professorin lausunnosta: ”Jos ihmisen elämä on palkitsevaa ja hän käyttää kykyjään jatkuvasti, hänen henkinen edistymisensä jatkuu ikään katsomatta.” Kaikki konserttinsa ulkomuistista johtaneen Arturo Toscaninin kerrotaan opetelleen ja painaneen mieleensä erään oopperan koko partituurin – jokaisen sanan, nuotin sekä laulajia ja soittajia varten tehdyn merkinnän – 85-vuotiaana.

Oikean soittimen valitseminen

Brett, yksi alussa mainituista kitaristeista, antaa tämän neuvon: ”Älä kiusaa itseäsi opettelemalla soittamaan instrumenttia, josta et pidä. Et tule paneutumaan täysipainoisesti opiskeluun ja tarpeelliseen harjoitteluun, jollei valitsemasi soitin todella viehätä sinua.” Se on hyvä neuvo. Minkä siis valitset kaikista niistä soittimista, joita olet kuunnellut?

Brettin tavoin monet nuoret mieltyvät kitaraan, joka on varmasti yksi suosituimmista soittimista nykyään. Kitaralla voidaan säestää laulua, soittaa rytmejä ja sointuja muiden soittimien tueksi sekä esittää soolokappaleita. Lisäksi kitarassa on se etu, että se voidaan kantaa helposti mukana minne tahansa sisällä tai ulkona. Perussointujen ja -sormitusten oppiminen on suhteellisen helppoa, eikä yksinkertainen kitara maksa kovinkaan paljon.

Kosketinsoittimet, esimerkiksi pianot ja sähköurut, ovat myös hyvin suosittuja. Niitä voidaan oppia soittamaan joko opettajan johdolla tai käyttämällä avukseen jotakin monista tarjolla olevista soittokursseista. Vaikkei pianoa voikaan kuljettaa mukana, se on monesti niissä paikoissa, joihin ystävät kokoontuvat yhteen. Ystävien laulun säestäminen on vain yksi niistä iloista, joista suhteellisen uusi pianonsoitonoppilas voi nauttia. Tarjolla on myös sähköurkuja, joiden sisään rakennetuilla laitteilla voidaan aikaansaada rytmejä ja muokata ääntä. Valittavana on myös harmonikka, jonka bassonäppäimistöllä voidaan tuottaa bassosointuja. Näillä soittimilla voidaan tavallisesti soittaa yksinkertaisia sävelmiä vain muutaman soittotunnin jälkeen.

Muutaman tunnetuimman instrumentin lisäksi tarjolla on kuitenkin laaja valikoima muita soittimia. Yleensä soittimet jaetaan neljään eri luokkaan: puhallin-, kieli-, lyömä- ja sähkösoittimiin. Puupuhaltimista tunnetuimpia ovat: huilu, pikkolohuilu, oboe, klarinetti, fagotti ja saksofoni. Vaskipuhaltimia ovat: trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba. Lyömäsoittimiin kuuluvat esimerkiksi rummut, lautaset, ksylofoni, tamburiini ja patarummut. Kielisoittimiin lukeutuvat: harppu, mandoliini, kitara ja viuluperhe – viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso. Sähkösoittimia taas ovat esimerkiksi sähkökitara, -piano ja -urut.

Jousisoittimilla, erityisesti viululla, tuotettu kaunis musiikki koskettaa monia syvästi. Sinun on kuitenkin hyvä muistaa, että voidaksesi oppia soittamaan viulua tai mitä tahansa muuta jousisoitinta sinulla täytyy olla hyvä musiikkikorva, sillä näissä soittimissa ei ole otenauhoja tai koskettimia kuten kitarassa tai pianossa. Oikeiden sävelten soittaminen edellyttää sitä, että painat kieliä sormillasi täsmälleen oikeasta kohdasta, ja sinun täytyy luottaa korviisi varmistuaksesi äänen puhtaudesta.

Vaski- ja puupuhaltimien soittaminen edellyttää vahvoja, terveitä keuhkoja, jotta saataisiin aikaan tasainen ilmavirta. Vaskipuhaltimissa ääni syntyy soittajan huulien värähtelystä suukappaletta vasten. Voidaksesi soittaa puupuhallinta sinun täytyy oppia käsittelemään läppäkoneistoa samalla kun puhallat tasaisesti ilmaa soittimen läpi.

Useimmat ihmiset ajattelevat, että esimerkiksi sellaisten lyömäsoittimien kuin lautasten, pikku- eli virvelirumpujen, patarumpujen ja bassorumpujen tarkoitus on muodostaa rytminen säestys tai pitää yllä tempoa. Asiaan liittyy kuitenkin enemmän. Tarkan rytmitajun lisäksi on paljon soittotekniikkaan liittyviä asioita, jotka soittajan on opittava kyetäkseen käsittelemään lyömäsoitinvalikoimaa hyvin. Taitava ja herkkä rumpali on lahja mille tahansa orkesterille.

Miten korkealle tavoitteet tulisi asettaa?

Harkitsetko siis soitonopiskelun aloittamista? Sinun on kuitenkin hyvä muistaa se, ettet aseta tavoitteitasi liian korkealle tai käytä liikaa aikaa yrittäen pyrkiä lähimain täydellisyyteen. Voisit helposti tulla tasapainottomaksi aikasi käytössä.

Voit tosiaankin oppia soittamaan. Vaikka et ehkä opikaan soittamaan virtuoosimaisesti tai edes lähimainkaan sillä tavoin kuin joku sinuun vaikutuksen tehnyt soittaja, voit kuitenkin saavuttaa soittotaidon, joka tuottaa paljon iloa sekä itsellesi että musiikkiasi kuunteleville.

[Huomioteksti s. 21]

’Jos ihminen käyttää jatkuvasti kykyjään, hän edistyy henkisesti ikään katsomatta’