Tarkkailemme maailmaa
Asekauppa hiljenemässä?
YK:n julkaiseman Disarmament Newsletter -tiedotuslehden mukaan kansainvälisen asekaupan suunnalta kuuluu hyviä uutisia. Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos näyttää havainneen, että ”tärkeimpien tavanomaisten aseiden maailmankaupan arvo vuonna 1990 oli 35 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 1989 vastaava arvo, joka sekin oli matalampi kuin 1980-luvun puolivälissä”. Atomitutkijoiden oma lehti The Bulletin of the Atomic Scientists suhtautui äskettäin kuitenkin pessimistisesti poliittisiin puheisiin aseiden vähentämisestä ja totesi: ”Todellisuudessa aseiden myynti on nousussa.” Bulletin ottaa esimerkiksi Ranskan, jonka ”asevienti kasvoi huimat 70 prosenttia” vuonna 1990. Persianlahden kriisin puhjettua Yhdysvaltojen aseidenvalmistajat ovat sopineet 15 miljardin dollarin (64,5 miljardin markan) asekaupoista – pelkästään Lähi-idän maiden kanssa! Yksistään heinäkuussa 1991 Yhdysvaltojen sotilasvienti nousi kokonaisuudessaan 7 miljardiin dollariin (30 miljardiin markkaan).
Kokaiinivauvoista maksettu hinta
Synkkää luettavaa ovat myös yhdysvaltalaisista kokaiinia käyttävistä odottavista äideistä kertovat tilastot. New Scientist -lehden mukaan arviot tuon huumeen vaikutuksen alaiseksi vuosittain joutuvista vielä syntymättömistä lapsista vaihtelevat 92000:sta 240000:een. Yhdysvaltain hallitus arvioi, että yksistään vuonna 1990 syntyi 158400 sellaista lasta. Kokaiini läpäisee helposti istukan ja pääsee siirtymään sikiöön. Tiedemiehet ovat vasta alkaneet aavistaa, miten se saattaa vahingoittaa sikiötä. Erään tutkimuksen mukaan kokaiinivauvoilla oli kaksi kertaa muita todennäköisemmin alhainen syntymäpaino, he jäivät pitemmäksi aikaa sairaalaan ja joutuivat 50 prosenttia todennäköisemmin tehohoitoon erilaisten sairauksien vuoksi. Kaikki tämä ylimääräinen sairaalahoito maksaa arviolta 504 miljoonaa dollaria (2 miljardia markkaa) vuodessa!
Kohtalokas paluu
Hirvet olivat yhteen aikaan vaarassa kuolla sukupuuttoon Mainen, New Hampshiren ja Vermontin osavaltioissa Yhdysvalloissa. Kymmenen viime vuoden aikana kanta on kuitenkin lisääntynyt nopeasti, ja se on johtanut hirvikolareiden määrän jyrkkään nousuun. Aikuinen yksilö painaa 450–700 kiloa, ja sen korkeus lapojen kohdalta voi olla jopa yli kaksi metriä. Koska eläimen pää jää näin ollen auton valokeilojen yläpuolelle, sen silmistä ei heijastu takaisin valoa, joka varoittaisi kuljettajaa pimeällä. ”Jos törmäät hirveen, viet siltä jalat alta, mutta et näe sitä, ennen kuin se tulee tuulilasin läpi”, kertoo eläinasiantuntija Howard C. Nowell. Yksistään Mainen osavaltiossa sattui 500 hirvikolaria vuonna 1990. Myös hirvien arvaamaton käytös aiheuttaa ongelmia. Eräs pikkuauton kuljettaja arveli voivansa säikyttää tiellä olleen hirven pois soittamalla äänitorvea. Sen sijaan että eläin olisi pelästynyt, se kävi auton kimppuun ja vieritti sen metsään!
Puuttuvat naiset
Laajassa syntyvyys- ja kuolleisuustilastojen tutkimuksessa väestötieteilijät ovat törmänneet hämmentävään havaintoon: maailman väestömäärästä näyttäisi puuttuvan sata miljoonaa naista. The New York Times -sanomalehti kertoo, että vaikka poikia syntyy 5 tai 6 prosenttia enemmän kuin tyttöjä, miesten kuolleisuus on paljon suurempi. Siksi Englannin ja Yhdysvaltojen kaltaisissa teollisuusmaissa naisia on enemmän kuin miehiä, 100:aa miestä kohden on 105 naista. Monissa vähemmän kehittyneissä maissa, etenkin Aasiassa, naisia on kuitenkin huomattavasti vähemmän, joskus vain 93 naista 100:aa miestä kohden. Mikä on syynä tähän? Times-lehti selittää: ”Kymmeniin miljooniin puuttuviin kuuluu tyttöjä – – joiden äideille tehdään abortti tai jotka tapetaan synnytyksen yhteydessä, tai he kuolevat, koska heille annetaan vähemmän ruokaa kuin pojille tai koska perhe pitää tyttären ripulia kiusana mutta pojan ripulia lääkärinhoitoa vaativana sairautena.”
Japanilaisten nuorten tulevaisuudennäkymät
Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että japanilaisilla nuorilla on yllättävän synkkä näkemys yhteiskunnasta ja tulevaisuudesta. Sanomalehti Asahi Evening News kertoo: ”Yli 50 prosenttia haastatelluista oppilaista oli yhtä mieltä siitä väitteestä, että ’koska nykyinen yhteiskunta pitää rahaa ja tavaroita tärkeänä, hengellinen hyvinvointi on laiminlyöty’.” Lähes 70 prosenttia oppilaista ilmaisi olevansa tyytymätön yhteiskuntaan. Kun heitä pyydettiin valitsemaan väri, joka parhaiten kuvaisi heidän näkemystään maansa tulevaisuudesta, 38,8 prosenttia valitsi harmaan, 15,7 prosenttia mustan ja vain 3,1 prosenttia vaaleanpunaisen. Ja kun heiltä kysyttiin, mitä he halusivat oppia koulussa, suurin osa olisi kaivannut ohjausta siitä, miten kehittää persoonallisuuttaan, ja esimerkiksi siitä, miten pitäisi elää. Sanomalehti toteaa lopuksi: ”Tämä on epätoivoinen avunhuuto.”
Parempi älykkyysosamäärä
Onko vakiotesteillä saatu älykkyysosamääräsi synnynnäisen älykkyytesi mitta? Vai vaikuttavatko siihen myös ulkoiset tekijät? Näistä kysymyksistä käydään kiivasta keskustelua alan asiantuntijapiireissä. Uudet todisteet puoltavat voimakkaasti sitä, että koululla on merkittävä vaikutus älykkyysosamäärään, koska se opettaa lapsia ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Science News -lehden mukaan psykologi Stephen J. Ceci Cornellin yliopistosta Yhdysvalloista kävi läpi noin 200 älykkyysosamäärän muodostumista kartoittavaa tutkimusta. Hän havaitsi, että lasten älykkyysosamäärä oli pudonnut jonkin verran aina pitkän loman jälkeen. Edelleen epäsäännöllisesti koulua käyvien lasten älykkyysosamäärällä oli taipumus laskea tasaisesti. Cecin tutkimuksen mukaan jokainen väliin jäävä kouluvuosi pudottaa älykkyysosamäärää neljäsosa pisteestä aina kuuteen pisteeseen asti.
Eurooppalaista perhe-elämää
Ranskalainen kirja Euroscopie kiinnittää huomiota siihen, että avioerojen määrä on 20 vuodessa kolminkertaistunut (171000:sta 530000:een) Euroopassa. Kirja poimii esimerkiksi Englannin, jossa avioerojen määrä kuusinkertaistui vuosina 1960–88. Tanskassa joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon – mikä on kutakuinkin sama määrä kuin Yhdysvalloissa. Kommentoidessaan kirjan tätä osuutta ranskalainen L’Express-lehti sanoo: ”Vaikka eurooppalaiset edelleen asettavatkin [perheen] arvoasteikkonsa alkupäähän, ikivanha instituutio on vääjäämättä murenemassa.”
Pappi härkätaistelijana
Espanjalainen sanomalehti El País kertoi Ángel Rodríguez Tejedorista, 55-vuotiaasta madridilaisesta seurakuntapapista, joka taisteli nuorta härkää vastaan 1500 katsojan edessä kerätäkseen rahaa kirkolleen. (Aiemmasta härkätaistelusta saamillaan tuloilla hän oli maksanut erään luostarin lämmitysjärjestelmän.) Matkallaan areenalle hän pysähtyi kirkkonsa kohdalla rukoilemaan ja huudahti värisevällä äänellä Ruusukon Neitsyen patsaan edessä: ”¡Guapa, ayúdame!” (Auta minua, Kaunokainen!) Kun härän surmaamisen hetki koitti, pappi lähetti suntion lopettamaan eläimen. Lehti kertoi, että pappi avustajineen palkittiin kuolleen härän korvilla ja että hänen iltapäivän saavutustaan ”arvostettiin enemmän kuin hänen sunnuntaisin pitämäänsä messua – ainakin läsnäolijamäärästä päätellen”.
Etelä-Afrikan rikosepidemia
”Vakavien rikosten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti” Etelä-Afrikassa kahden viime vuoden aikana, kertoo Johannesburgissa ilmestyvä sanomalehti The Star. Vuonna 1990 tehtiin 15109 murhaa, 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 1989, ja vuoden 1991 kahdeksana ensimmäisenä kuukautena murhien määrä nousi vielä 2 prosenttia. Myös muut väkivaltarikokset ovat lisääntyneet huimasti. Pietermaritzburgissa ilmestyvä Witness Echo kertoo, että ”Etelä-Afrikassa raiskataan nainen joka kolmas minuutti” – erään arvion mukaan jopa 300000 vuodessa. Lehti lainaa erästä maassa vieraillutta sosiologia, joka oli tullut siihen tulokseen, että Etelä-Afrikassa tehdään raiskauksia tiheämmin kuin missään muualla maailmassa. Muuan rikosten ehkäisyyn erikoistunut laitos arvioi, että joka neljäs eteläafrikkalainen nainen joutuu elinaikanaan raiskatuksi. Vielä kymmenen vuotta sitten luku oli yksi kymmenestä.
Täsmällisiä tosiasioita?
The Wall Street Journal -sanomalehdessä hiljattain ilmestyneessä artikkelissa asetettiin kyseenalaiseksi niiden lukuisten ”tieteellisten” tutkimusten luotettavuus, joita valmistajat käyttävät tuotteidensa mainostamiseen tai puolustamiseen. Tutkimalla pientä, ei tyypillistä asiakaskuntaa edustavaa ihmisotosta, kysymällä harhaanjohtavia kysymyksiä tai käyttämällä vain omaa tarkoitusta palvelevia olettamuksia tutkimustulokset voidaan saada tukemaan käytännöllisesti katsoen mitä tahansa näkemystä. Rahoittajana on usein yhtiö, jonka taloudelliset edut ovat kysymyksessä. Esimerkiksi kangasvaippateollisuus kustansi äskettäin kaksi tutkimusta, joissa havaittiin kertakäyttövaippojen olevan vahingollisia ympäristölle. Samaan aikaan kertakäyttövaippateollisuuden rahoittamat kaksi tutkimusta tulivat juuri päinvastaiseen tulokseen! Eric Miller, erään vuosittain noin 2000 tällaista tutkimusta läpikäyvän tiedotuslehden toimittaja, kertoi Journal-lehdelle, että ”etiikassa on vähitellen luisuttu alaspäin”, ja lisäsi: ”Pelottavinta tässä on se, että ihmiset tekevät ratkaisuja näiden tulosten pohjalta. Rikos saattaa olla huomaamaton, muttei suinkaan uhriton.”