Nuoret kysyvät:
Miten voin sopeutua siihen, että isovanhempani asuvat nyt luonamme?
TULIT aina hyvin toimeen isovanhempiesi kanssa. Heidän luonaan viettämäsi aika oli erityisen mukavaa. Mutta nyt he ovat muuttaneet teidän luoksenne asumaan.
Kun isovanhemmat muuttavat lastensa kotiin, jokaisen asianosaisen täytyy ehkä tehdä muutoksia sopeutuakseen tilanteeseen.a Kaikkien pitää tottua toistensa tapoihin. Tilanne ei kuitenkaan missään tapauksessa ole toivoton. Soveltamalla Raamatun periaatteita voit osaltasi olla yhteistoiminnassa perheesi jäsenten kanssa sen sijaan että erottautuisit heistä.
Rakkauden voima
Voitte rajoittaa perheen paineet mahdollisimman vähiin mm. soveltamalla 1. Korinttolaiskirjeen 16:14:ssä esitettyä periaatetta: ”Tapahtukoot kaikki toimenne rakkaudessa.” Kristillinen rakkaus ”peittää paljon syntejä” (1. Pietari 4:8). Family Relations -aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaakin, että aidosta rakkaudesta ja kiintymyksestä iäkkäitä sukulaisia kohtaan on käytännöllistä hyötyä: huolenpidosta aiheutuu silloin mahdollisimman vähän paineita.
Valitettavasti kaikki nuoret eivät tunne tällaista kiintymystä isovanhempiaan kohtaan. Jotkut halveksivat isovanhempiaan ja pitävät heitä vanhoina ja hyödyttöminä. Kristityt nuoret eivät kuitenkaan suhtaudu iäkkäisiin tällä tavoin. He muistavat Sananlaskujen 20:29:n sanat: ”Harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.” Isovanhempasi ovat todella kypsiä ja kokeneita. Heiltä voi saada erinomaisia neuvoja ja ohjeita, varsinkin jos he ovat kristittyjä. Lisäksi he useimpien isovanhempien tavoin luultavasti pitävät sinusta paljon enemmän kuin tajuatkaan (Sananlaskut 17:6).
Jos et tähän asti ole ollut heille kovin läheinen, mikset yrittäisi muuttaa tilannetta? Muuan teini-ikäinen tyttö päättikin osoittaa ystävyyttään huomaavaisella teolla. Hän muistelee: ”Ostin isoäidilleni juuri sen väriset sukat, joista tiesin hänen varmasti pitävän. Hän näytti noita sukkia kaikille, jotka kävivät häntä katsomassa!” Sinäkin voisit yrittää varata joka päivä muutaman minuutin aikaa isovanhempiesi kanssa puhelemiseen, tai voisit tarjoutua hoitamaan jonkin asian heidän puolestaan. Näin toimiminen voi melkoisesti lähentää sinua heihin.
Myönnettäköön, että olosuhteet saattavat koetella jokaisen perheenjäsenen rakkautta. Iäkkäitten saattaa olla vaikea sopeutua uuteen ympäristöön. He voivat olla sairaita tai toisinaan huonolla tuulella. Ja vaikka sinun täytyisi tehdä joitakin muutoksia – ehkä jopa uhrauksia – omassa elämäntavassasi, niin ymmärrä kuitenkin, ettei tilanne ole isovanhemmillesikaan helppo. Nämä voivat tosiaan olla heille ”pahoja päiviä” (Saarnaaja 12:1). Arvosta sitä, että he huolehtivat vanhemmistasi, kun nämä olivat nuoria. Jumala pitää sitä, että huolehdit isovanhemmistasi, ”asianmukaisen korvauksen” maksamisena heille ja jumalisen antaumuksen ilmaisuna Hänelle (1. Timoteukselle 5:4; Jaakob 1:27).
Taito tehdä myönnytyksiä
Ongelmia voidaan usein kuitenkin välttää, jos osoitat epäitsekkäästi huomaavaisuutta isovanhempiasi kohtaan (Filippiläisille 2:4). Voit esimerkiksi pitää mielessäsi sen, että monet iäkkäät ovat hyvin herkkiä melulle, ja siksi kovaääninen musiikki voi häiritä heitä (Saarnaaja 12:4). Heitä saattaa häiritä myös se, että metelöitte aina ystäviesi ollessa käymässä luonasi. Tällaisista asioista voisi helposti tulla kiistan aiheita. Raamatussa meitä kuitenkin muistutetaan siitä, että ”ylhäältä tuleva viisaus on – – rauhaisa, järkevä” (Jaakob 3:17).
Rauhaisa ihminen edistää rauhaa. Hän on valmis ponnistelemaan säilyttääkseen hyvät suhteet toisiin – jopa oman mukavuutensa kustannuksella. Samalla tavoin järkevä ihminen ei aina pidä itsepintaisesti kiinni omista mielipiteistään vaan on halukas antamaan periksi toisen näkemykselle. Yritä nämä ajatukset mielessäsi lähestyä isovanhempiasi tyynesti. Sen sijaan että vaatisit ”oikeuksiasi”, koeta tehdä myönnytyksiä.
Kenties ystäväsi voisivat tulla käymään luonasi sellaisina päivinä, joina isovanhempasi menevät ostoksille, ja ehkä isovanhempasi alun perinkin sietäisivät melua paremmin, jos ystäväsi tulisivat luoksesi yksinkertaisesti hieman aikaisemmin. Yhtä mieltä oleminen ei tietenkään ole aina mahdollista, ja voi olla parasta vain taipua isovanhempiesi tahtoon. Ehkä sinä voit tavata ystäviäsi jossakin muualla, tai kenties voit käyttää korvakuulokkeita halutessasi kuunnella musiikkia. Epämukavaako? Epäilemättä. Näin tekemällä kuitenkin edistät rauhan säilymistä.
Taito tehdä myönnytyksiä on hyödyllinen myös silloin, jos isovanhempiesi tavat häiritsevät sinua. Kenties he eivät esimerkiksi näytä kunnioittavan yksityisyyttäsi. Ehkä he haluavat puhella, kun sinä teet läksyjäsi. Sen sijaan että hermostuisit, koeta tajuta, että he todennäköisesti tuntevat itsensä hieman yksinäisiksi ja vain haluavat seuraasi. Se että eristäytyisit heistä tai kohtelisit heitä töykeästi, vain pahentaisi tilannetta ja osoittaisi kunnioituksen puutetta heitä kohtaan (Sananlaskut 18:1). Yhdeksäntoistavuotias Chris teki myönnytyksen. Hän kertoo: ”Otan aloitteen puhellakseni isoäitini kanssa meille molemmille sopivaan aikaan.”
Säilytä tasapainosi
Entä jos isovanhempasi tarvitsevat melkoisesti henkilökohtaista huomiota ja huolenpitoa? Isovanhempiesi rakastaminen ei merkitse sitä, että sinun täytyy kantaa tuo vastuu yksin. Raamattu osoittaa, että tällaiset velvollisuudet tulisi jakaa lasten ja lastenlasten kesken (1. Timoteukselle 5:4). Vanhemmillasi on näin ollen päävastuu tässä asiassa, ja he voivat päättää, mikä olisi sinun kohtuullinen osasi siitä. Pietarin 1. kirjeen 1:13 kehottaa kristittyjä lisäksi ”pysymään täysin järkevinä”. Tämän jakeen käännöksen alaviitteessä sanotaan: ”Säilyttäkää tasapainonne.” Liian suuren työtaakan ottaminen voisi kuluttaa sinut loppuun ja saada sinut ajan mittaan pahoittamaan mielesi.
Kristillinen tasapaino auttaa sinua kestämään omat rajoituksesi ja perheenjäsentesi rajoitukset. Tosin kaikkien tulisi ponnistella kovasti ilmaistakseen Jumalan ”hengen hedelmää” (Galatalaisille 5:22, 23). Parhaistakin aikomuksista huolimatta perheenjäsenet voivat kuitenkin olla taipuvaisia menettämään kärsivällisyytensä. Älä ärsyynny, vaan hyväksy se tosiasia, että ”me kaikki kompastumme monta kertaa. Jos joku ei kompastu sanassa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee pitämään kurissa myös koko ruumiinsa.” (Jaakob 3:2.) Ei ole syytä hätääntyä, jos perheen kesken syntyy silloin tällöin erimielisyyttä.
Luottamuksellinen puhe
Voit saada paljon hyvää aikaan pelkästään puhumalla asioista vanhempiesi kanssa. ”Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu.” (Sananlaskut 15:22.) Oletko esimerkiksi kireä ja ärsyyntynyt, koska sinulla ei ole enää omaa huonetta? Oletko huolissasi, koska kannat mielestäsi kohtuuttoman suuren taakan isovanhempiesi hoitamisessa? Sen sijaan että murjottaisit ja olisit masentunut, kerro vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu.
Vanhempasi saattavat tietenkin itse olla kovan paineen alla, eikä heillä ehkä ole paljonkaan mahdollisuuksia muuttaa tilannetta. Valitse siis oikea aika puhuaksesi heille asiasta yhteisenä ongelmana rauhallisella äänellä, ei vaativaan sävyyn (Sananlaskut 15:23). Kerro heille totuudenmukaisesti ja selvästi, mikä sinua tuossa tilanteessa nimenomaan vaivaa (Efesolaisille 4:25). Kun olet kerran puhunut asioista avoimesti, saatat ainakin saada osaksesi myötätuntoa. Voi jopa olla mahdollista löytää ongelmiin toimivia ratkaisuja.
Ehkä kotona voitaisiin järjestää sinun käyttöösi jokin rauhaisa tila, jossa voisit lukea tai tutkia, tai jos sinulla on sisaruksia, ehkä askareita voitaisiin jakaa vielä enemmän teidän sisarusten kesken. Eräässä perheessä päätettiin, että teini-ikäinen poika lukisi isoäidilleen jotakin sellaista, mikä oli mieluista molemmille. Pojan kaksi sisarta saivat tehtäväkseen auttaa isoäitiä pukeutumisessa ja peseytymisessä.
Antoisa kokemus
Ei ole epäilystäkään siitä, että isovanhempien asuminen luonanne voi olla uusi kokemus elämässä – heille ja sinulle. Jos kaikki osoittavat kärsivällisyyttä, rakkautta ja halukkuutta joustaa, se voi osoittautua hyvin antoisaksi kokemukseksi. Sinulla on kenties mahdollisuus kehittää lämmin, rakkaudellinen suhde kahden viisaan ja kokeneen ihmisen kanssa, jotka todella välittävät sinusta. Tällainen ystävyys voi osoittautua paljon antoisammaksi kuin ohimenevä ystävyyssuhde jonkun ikäisesi kanssa. Lisäksi se voi kasvattaa sinua ihmisenä. Beverly-niminen nuori nainen sanoo: ”Pidän isoäitini auttamista tilaisuutena oppia uhrautuvaisuutta, jota tarvitsen myöhemmin elämässä.”
Aaron-niminen nuori teki samankaltaisen havainnon. Hän kertoo: ”Viettäessäni aikaa isoäitini kanssa opin puhumaan seurakunnan iäkkäitten kanssa. Aikaisemmin minulla oli vain tapana tervehtiä heitä. Nyt varaan muutaman minuutin aikaa puhellakseni kunkin iäkkään kanssa. Nautin siitä! Olen lisäksi alkanut pitää näitä iäkkäitä ystävinäni.”
Yritä siis enemmän kuin vain sietää tuota tilannetta; suhtaudu siihen hyödyllisenä kokemuksena. Aikanaan saatat kiittää sitä päivää, jona isovanhempasi muuttivat luoksenne asumaan.
[Alaviitteet]
a Ks. kirjoitusta ”Miksi isovanhempamme muuttivat meille?” Herätkää!-lehdestä 8.7.1992.
[Kuva s. 19]
Isovanhempiesi ystävyys voi osoittautua hyvin antoisaksi