Lukijoiden kirjeitä
Kielteiset tunteet. Kiitoksia ihanasta kirjoitussarjasta ”Kielteiset tunteensa voi voittaa” (8.10.1992). Kielteiset tunteet ovat kauan olleet minulle ongelma. Mutta nyt kun Jehova on antanut minulle lahjaksi nämä kirjoitukset, olen vihdoinkin saanut voimaa taistella näitä tunteita vastaan. Sen toivon kuvitteleminen, jonka hän pian toteuttaa, ja niiden siunausten miettiminen, joista tulevaisuudessa nautimme, auttavat huomattavasti.
C. I., Italia
Masennuin sen jälkeen kun minulla oli ollut romanttinen suhde erääseen mieheen, joka osoittautui läpeensä petolliseksi. Piinasin itseäni kuukausikaupalla seuraavanlaisilla kielteisillä ajatuksilla: ”Minun täytyy olla typerä, koska uskoin hänen valheisiinsa”, tai ”Minulla on heikko ihmistuntemus.” Sen tähden päättelin kyynisesti: ”En enää ikinä luota kehenkään mieheen.” Kirjoituksen käytännölliset myönteiseen ajatteluun kannustavat neuvot auttavat minua parhaillaan rakentamaan jälleen itsetuntoani ja muistuttavat siitä, että tuo jakso elämässäni oli vain yksi opettava kokemus.
R. M., Yhdysvallat
Kiitän teitä siitä tavasta, jolla käsittelitte kielteisiä tunteita koskevaa aihetta. Kaikki kielteiset tunteet eivät kuitenkaan johdu tietoisesta ajattelusta. Myös alitajuiset ajatukset – esimerkiksi tukahdetut muistot seksuaalisesta riistosta lapsuudessa – voivat synnyttää voimakkaita tunteita. Jotkut saattavat yrittää soveltaa näitä neuvoja, mutta huomaavat silti, ettei se tee heidän oloaan sen paremmaksi. Heidän ongelmansa voi olla syvemmällä. Ihmisiä, jotka tuntevat tarvetta työskennellä vielä perusteellisemmin henkisen ja tunneperäisen terveytensä hyväksi, vaikkapa ammattiapua käyttämällä, ei tulisi siksi tuomita äärimmäisyyksiin menijöiksi.
M. W., Yhdysvallat
Kiitoksia näistä huomioista. Lukijoiden tulisi pitää mielessä, että näitä kirjoituksia ei suunnattu ihmisille, jotka kärsivät sellaisista vakavista ongelmista kuin vaikeasta depressiosta tai lapsuudenaikaisen riiston jälkivaikutuksista. Hekin voivat hyötyä jonkin verran soveltamalla esitettyjä ehdotuksia; kirjoitusten alussa mainittiin kuitenkin niiden varsinainen aihe: ”Normaalit kielteiset tunteet, joita jokainen kokee.” Kirjoituksessa todettiin, että vaikea depressio ”saattaa vaatia psykiatrista hoitoa”. (Toimitus.)
Kyyneleet. Olin äskettäin erään sellaisen uskollisen kristityn hautajaisissa, joka oli monia vuosia palvellut vanhimpana seurakunnassamme. Kun arkkua työnnettiin ulos valtakunnansalista, itkin katkerasti. Useimmat läsnäolijoista pitivät kuitenkin tunteensa kurissa. Seuraavana päivänä sain Herätkää!-lehden 22.9.1992, jossa oli kirjoitus ”Miksi kaikki nuo kyyneleet?”. Se auttoi minua ymmärtämään, että kyyneleet eivät ole heikkouden merkki vaan ilmentävät voimakkaita tunteita. Paljon kiitoksia opettavasta kirjoituksesta.
S. Z., Saksa
Kädet. Kirjoitus ”Kiehtovat kätemme” (8.8.1992) oli erittäin kiinnostava. Tiesin kyllä, että kätemme on tehty ihmeellisesti. Mutta tämä kirjoitus auttoi minua tajuamaan Luojamme suuruuden.
K. Y., Japani
Rukous. Kiitos kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: Vastaako Jumala rukouksiini?” (22.9.1992). Huomasin, että kirjoituksesta oli paljon apua. Se opetti minulle, ettei rukousteni tulisi koostua joutavista pyynnöistä aineellisten halujen täyttämiseksi. Opin myös, että minun täytyy olla kestävä rukouksessa, sillä Jehova ei aina vastaa heti paikalla. Eikä hän ehkä vastaa tavalla, joka meistä tuntuisi parhaalta.
B. G., Yhdysvallat