Jehovan todistajat ja lääkärit yhteistyössä

VUONNA 1945 Jehovan todistajat ymmärsivät, että veren siirtäminen ihmisestä toiseen on veren epäraamatullista käyttöä. Tätä koskeva Mooseksen lain kielto siirrettiin edelleen Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin. Apostolien tekojen 15:28, 29:ssä sanotaan: ”Pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä haureutta. Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä, niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!” (Ks. 3. Mooseksen kirja 17:10–12.) Todistajien kieltäytyminen verensiirroista on synnyttänyt monia kireitä tilanteita heidän ja lääkärikunnan välille.

Sairaalayhteyskomiteat

Jehovan todistajien hallintoelin on perustanut sairaalayhteyskomiteoita tukeakseen verensiirrosta kieltäytyviä todistajia, poistaakseen lääkärien ja sairaaloiden väärinymmärryksiä sekä luodakseen yhteistoiminnallisemman ilmapiirin sairaanhoitolaitosten ja todistajien välille. Näissä komiteoissa on kypsiä todistajia, joita on valmennettu suhtautumaan ymmärtäväisesti lääkäreihin ja sairaaloihin, ja ne ovat kyenneet laukaisemaan kiristyneitä tilanteita ja luomaan yhteistoiminnallisemman ilmapiirin. Vuodesta 1979, jolloin näitä komiteoita oli kourallinen, niiden määrä on noussut 850:een 65 maassa. Tämä merkitsee sitä, että 3,5 miljoonaa Jehovan todistajaa voivat nyt hyötyä niiden palveluista.

Yli 4500 Jehovan todistajien seurakunnissa toimivaa vanhinta on valmennettu auttamaan lääkäreitä katsomaan suoraan lääketieteellisestä kirjallisuudesta, mitä kaikkea voidaan tehdä ilman verensiirtoja. Tarpeen vaatiessa lähetetään sopivia kirjoituksia faksina suoraan sairaalaan, jotta lääkärit voivat hoitaa todistajia ilman verta. Komiteat järjestävät myös neuvotteluja muiden yhteistoiminnallisten lääkärien kanssa, jotta voitaisiin löytää verettömiä hoito- ja leikkausmenetelmiä.

Esimerkiksi lukuisissa tapauksissa, joissa verenhukka on aiheuttanut pahan anemian ja lääkärit ovat pitäneet verensiirtoa tarpeellisena punasolujen määrän kohottamiseksi, sairaalayhteyskomitean jäsenet ovat voineet näyttää heille lääketieteellisiä kirjoituksia, jotka osoittavat synteettisen erytropoietiinin saavan aikaan saman asian. Tämä synteettinen hormoni käyttäytyy samalla tavoin kuin munuaistemme erittämä luonnollinen erytropoietiini ja kiihdyttää luuydintä lähettämään verenkiertoon uusia, elinvoimaisia punasoluja.

Jotkut lääkärit ovat olleet sitä mieltä, ettei erytropoietiini kykene korjaamaan vajausta riittävän nopeasti, mutta monet Jehovan todistajien tapaukset ovat osoittaneet, kuinka nopeasti se tuottaa tulosta. Eräässä tapauksessa heti erytropoietiinihoidon aloittamista seuranneena päivänä nuoria punasoluja oli neljä kertaa enemmän kuin normaalisti! Toisena päivänä potilaan tila vakiintui, ja neljäntenä päivänä kypsien punasolujen määrä alkoi nousta. Muutaman päivän kuluttua tästä niiden määrä nousi nopeasti. Potilas säilyi hengissä. Tällä tavalla sekä lääkärit että potilas hyötyivät sairaalayhteyskomiteoiden toiminnasta.

Kun australialaiset lääkärit olivat sanoneet, etteivät he kykene pelastamaan erään todistajan elämää käyttämättä verta erään harvinaisen trooppisen sairauden hoidossa, he kääntyivät paikallisen sairaalayhteyskomitean puoleen saadakseen mitä tahansa tietoa verettömästä lääkärinhoidosta. Tarpeesta ilmoitettiin Jehovan todistajien Australian-haaratoimistolle. Sieltä otettiin yhteys Brooklynissa New Yorkissa sijaitsevan Jehovan todistajien maailmankeskuksen sairaalatietopalveluun. Se etsi aineistoa lääketieteellisestä tietokannastaan ja lähetti hyödyllisiä kirjoituksia faksina Australiaan. Vain 11 tuntia sen jälkeen, kun australialainen sairaalayhteyskomitean jäsen oli lähtenyt lääkärin vastaanottohuoneesta, hän palasi tuoden mukanaan tarpeelliset kirjoitukset. Niistä oli apua, ja potilas toipui. Lääketieteellistä aineistoa on lähetetty faksina New Yorkista jopa Nepaliin.

Tasokasta tietojen etsintää ja apua

Etsiessään aineistoa lääketieteellisestä kirjallisuudesta Jehovan todistajat ovat tehneet tasokasta työtä. Heidän tietonsa ovat myös ajan tasalla. Muuan laillistettu sairaanhoitaja, joka on erään Oregonissa Yhdysvalloissa sijaitsevan sairaalan kirurgisten palvelujen apulaisjohtaja, sanoi eräässä leikkaussalinhoitajille suunnatun lääketieteellisen julkaisun artikkelissa: ”Jehovan todistaja[t] – – [ovat] meitä edellä. Heillä on enemmän tietoa kuin keillään muilla veren ja verituotteiden sijasta käytettävistä vaihtoehdoista, ja monesti he antavat meille aineistoa, josta emme ole ehtineet edes kuulla mitään.” (OR Manager, tammikuu 1993, s. 12.)

Hyvin kuuluisat lääkärit ja sairaanhoitolaitokset, jotka kykenevät antamaan veretöntä hoitoa, ovat tarjoutuneet antamaan tarvittaessa tietoa hoitomenetelmistään. Heidän auliin asenteensa ansiosta on voitu pelastaa ihmishenkiä, kuten leukemiatapausten menestyksellinen hoito ja erilaisten leikkausten onnistuminen osoittaa. Tällaista hoitomenetelmiä koskevaa neuvonpitoa on käyty usein ulkomaanpuhelujen välityksellä.

Myös se, että Jehovan todistajat ovat järjestäneet potilaan siirtämisen sairaalasta, maan osasta ja jopa maasta toiseen osoittaa, kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään auttaakseen niitä, joiden usko on koetuksella lääkärinhoitoa vaativan tilanteen vuoksi. Pari esimerkkiä: eräs aikuinen potilas lennätettiin Surinamista Puerto Ricoon, muuan toinen Samoasta Havaijiin ja eräs lapsi Australiasta Floridaan.

Enemmän yhteistyöhaluisia lääkäreitä

Se että tilanne on Jehovan todistajien kannalta parantunut, voidaan nähdä myös siitä, että niiden lääkärien määrä, jotka haluavat olla tässä asiassa yhteistyössä heidän kanssaan, on kasvanut viidessä vuodessa 5000:sta yli 30000:een lääkäriin, jotka toimivat 65 maassa. Tämä kyvykkäiden lääkärien määrä on mahdollistanut erään suotuisan järjestelyn: on voitu muodostaa yli 30 verettömän lääkärinhoidon keskusta eri maihin.

Tämän vuoksi ei nykyään juuri kuule – ainakaan Pohjois-Amerikassa – yrityksistä antaa väkisin verensiirto aikuiselle, ja monissa muissa maissa tilanne on kehittymässä samaan pisteeseen. Useimmat ongelmat koskevat tällä hetkellä vastasyntyneitä ja varsinkin ennenaikaisia syntymiä. Keskosilla on aluksi monia ongelmia kehittymättömien elintensä vuoksi, jotka eivät toimi normaalisti. Tällaisia elimiä ovat esimerkiksi keuhkot ja munuaiset. Lääkäreillä alkaa kuitenkin olla verettömiä ratkaisuja näihin ongelmiin. Saatavilla on esimerkiksi erästä synteettistä surfaktanttia, josta on apua hengitysvaikeusoireyhtymän hoidossa. Keskosilla esiintyvää anemiaa hoidetaan yhä useammin erytropoietiinin avulla.

Apua terveydenhuoltohenkilöstölle ja viranhaltijoille

Auttaakseen lastenlääkäreitä ja synnytyslääkäreitä hoitamaan Jehovan todistajien lapsia verettömästi sairaalatietopalvelu on valmistanut kansion, joka käsittää 55 lääketieteellisestä kirjallisuudesta poimittua kirjoitusta. Kansiosta voi hakea aineistoa kolmen eri hakemiston avulla. Aineistossa osoitetaan, miten monia vastasyntyneiden sairauksia voidaan hoitaa verettömästi.

Jotta tuomarit, sosiaalityöntekijät, lastensairaalat, synnytyslääkärit ja lastenlääkärit saisivat tietoa tarjolla olevasta verettömästä lääkärinhoidosta, Jehovan todistajat ovat valmistaneet erityisesti näitä viranhaltijoita ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä varten 260-sivuisen kansion, jonka nimi on Family Care and Medical Management for Jehovah’s Witnesses.a Tämän käsikirjan sivut ovat irtolehtiä, jotta se voidaan pitää ajan tasalla. Koska Jehovan todistajien perhe-elämästä on esiintynyt joitakin väärinkäsityksiä, siinä tehdään ammattihenkilöille myös selväksi, millaista rakkautta vanhemmat ilmaisevat lapsiaan kohtaan siinä ilmiselvästi hyvinvointia edistävässä, huolehtivassa ilmapiirissä, jonka Raamatun opetuksiin perustuva elämäntyyli saa aikaan.

Miten tähän julkaisuun on suhtauduttu? Tutkittuaan sen läpi eräs Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa sijaitsevan lastensairaalan apulaisylilääkäri sanoi, että hän odottaa alaistensa sisäistävän sen ja käyttävän sitä. Hän lisäsi: ”Jollei se palaa minulle lehdet koirankorvilla ja kuluneena, haluan tietää miksi!” Jotkut tuomarit ovat jo omaksuneet uuden linjan päätöksissään ja vaatineet, että lääkärit ottavat selvää ennen veren käyttöön turvautumista kaikista verettömistä hoitovaihtoehdoista. Lapset ovat saaneet veretöntä hoitoa ja toipuneet.

Erään Ohiossa Yhdysvalloissa toimivan alaikäisten asioita hoitavan tuomarin reaktio on tyypillinen. Family Care -kansio teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän tilasi seitsemän kansiota lisää virkatovereitaan varten. Nykyään hän ottaa päätöksissään tasapuolisesti huomioon sekä lääkärin näkökannan että vanhempien oikeudet. Hän toteuttaa tämän määräämällä päätöksessään seuraavaa: 1) lääkärien on ennen vereen turvautumista otettava selvää kaikista verettömistä hoitovaihtoehdoista ja 2) taattava hänelle, että he käyttävät vain sellaista verta, joka on tutkittu eikä ole aidsin tai hepatiitin saastuttamaa. Niille kolmelle lapselle, joiden asiassa hän antoi uuden linjansa mukaisen päätöksen, annettiin hyvin tuloksin veretöntä hoitoa.

Bostonin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan oikeustieteen professori, tri Charles H. Baron, esitteli erästä tutkielmaa viime vuonna Pariisin yliopistossa pidetylle korkeasti oppineiden kokoukselle. Hänen aiheensa oli ”Veri, synti ja kuolema: Jehovan todistajat ja Amerikan potilasoikeusliike”. Itse tutkielmassa on kappale, jossa sanotaan todistajien sairaalayhteyskomiteoiden toiminnasta seuraavaa:

”He ovat jopa onnistuneet saamaan aikaan sen, että Amerikan lääketiede on harkinnut uudestaan joitakin käsityksiään uusien todisteiden valossa. Koko amerikkalainen yhteiskunta on hyötynyt tästä tapahtumasarjasta. Jehovan todistajien sairaalayhteyskomiteoiden työn ansiosta eivät ainoastaan todistajat vaan myös kaikki muut potilaat välttyvät nykyään aiempaa todennäköisemmin tarpeettomilta verensiirroilta. Potilailla on yleensä enemmän sananvaltaa lukuisissa lääkärinhoitoa koskevissa ratkaisuissa sen työn ansiosta, jonka todistajat ovat tehneet osana laajaa potilasoikeusliikettä. Todistajat ovat lisäksi edistäneet vapautta yleensä ja varsinkin uskonnollista vapautta vastustamalla antaumuksellisesti niitä yrityksiä, joiden avulla heitä on yritetty pakottaa toimimaan uskonnollisten käsitystensä vastaisesti.”

Sairaalayhteyskomiteoiden edellä kuvailtu toiminta ei ehkä ole suoranaista Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista, mutta se on varmasti vastaus sitä pyhän palveluksemme piirrettä koskevaan suoraan haasteeseen, jonka ensimmäisen vuosisadan hallintoelin sanoi kuuluvan ”välttämättömiin” (Apostolien teot 15:28, 29). Kuitenkin se, että olemme pyrkineet rohkeasti mutta kunnioittavasti kanssakäymisiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa, on antanut joillekuille heistä mahdollisuuden ilmaista vastakaikua Valtakunnan sanomalle. Useat sairaalayhteyskomitean jäsenet ovat aloittaneet raamatuntutkisteluja sellaisille lääkäreille, joita he ovat tavanneet komiteatoimintansa yhteydessä. Äskettäin kaksi tällaista lääkäriä meni kasteelle.

Näin ollen sairaalayhteyskomiteoita koskeva järjestely auttaa Jehovan todistajia noudattamaan Jehovan verta koskevaa täydellistä lakia, pitämään tinkimättä kiinni nuhteettomuudestaan ja saamaan silti sitä lääkärinhoitoa, jota he tarvitsevat (Psalmit 19:8). Sillan rakentaminen kerran vallinneen kuilun yli on ollut jatkuvasti menestyksellistä. Lääkärit ja sairaaloiden henkilökunta tietävät nyt aiempaa paremmin, miten he voivat antaa tarjolla olevaa veretöntä hoitoa. Lopputulos on potilaiden, sukulaisten, uskontovereiden ja sairaalan henkilökunnan toiveiden mukainen: potilas toipuu terveeksi. (Vartiotorni-seuran maailmankeskuksen sairaalatietopalvelulta.)

[Alaviitteet]

[Kuva s. 25]

Sairaalayhteyskomitea keskustelee lääkärin kanssa

[Kuva s. 26]

Huolenpitoa perheessä