Lukijoiden kirjeitä

Tiede. Kirjoitan teille onnitellakseni teitä kuusiosaisesta kirjoitussarjastanne ”Tiede – ihmisten jatkuvaa totuuden etsintää” (8.4.–22.6.1993). Kirjoituksenne olivat ennakkoluulottomia ja sisälsivät paljon tietoa. Tiedemiehenä olin yllättynyt siitä, miten paljon kreikkalaiset filosofit – Aristoteles, Platon ja muut – ovat vaikuttaneet tieteelliseen ajatteluun.

O. O., Yhdysvallat

Kirjoitussarjanne kuudennessa osassa (22.6.1993) sanotte näin: ”Ympäristön tuhoutuminen, josta tiede on vastuullinen, on saanut valtavat mitat.” Tiede ei ole vastuussa aikaansaannostensa väärinkäytöstä. Vika on hallituksissa, jotka säätelevät teknologian käyttöä vanhentuneilla laeilla.

C. C. R., Yhdysvallat

Kirjoituksen tarkoitus ei ollut sysätä vastuuta ympäristöongelmista pelkästään tiedemiesten niskoille. Itse asiassa edellisessä lauseessa sanottiin, että tiede on osaltaan ”ollut luomassa” sellaisia ongelmia. Sarjan aikaisemmissa kirjoituksissa osoitettiin, että tiedemiehet ovat osasyyllisiä poliitikkojen, liikemiesten ja kuluttajien kanssa. (Toimitus.)

Eristyksissä. Kiitos Pepita Abernathyn elämäkerrasta ”Elämä voi olla antoisaa eristyksissäkin” (22.2.1993). Silmäni kostuivat kyynelistä. Minun on aina ollut vaikeaa todistaa tuttaville tai saarnata alueella, jolla saa vain vähän vastakaikua. Pepita Abernathy saarnasi kuitenkin eri osissa maapalloa, vaikkei hän osannut edes kieltä! Asenteeni saarnaamistyöhön on nyt muuttunut.

J. W., Yhdysvallat

Musiikki. Sain juuri luettua kirjoitussarjan ”Nykyajan musiikki – vaaratonta ajankulua?” (8.6.1993). Lukiovuosina olin heavy-metal-musiikin lumoissa. Huonot tapani ja kapinallinen asenteeni heijastivat tämän synkän, vastenmieliseltä kuulostavan musiikin ajatusmaailmaa. Mutta mitä lähemmäs olen tullut Jehovaa, sitä enemmän olen alkanut vihata koko tuota musiikkityyliä!

L. K., Yhdysvallat

Olette antaneet meille nuorille hyödyllisiä neuvoja, jotka ovat perustuneet ajan tasalla oleviin ja luotettaviin lähteisiin. Jotkut ovat ajatelleet, että musiikki on sopivaa niin kauan kuin se ei ole heavy-metal- tai rap-musiikkia, vaikka se kannustaisikin moraalittomuuteen, väkivaltaan ja huumeiden käyttöön. Nuo artikkelit kumosivat sellaisen väärän ajatuksen. Nyt me kaikki osaamme valikoida musiikkimme paremmin.

F. M., Italia

Teini-ikäinen poikani erotettiin hiljattain kristillisestä seurakunnasta. Yritin parhaani mukaan estää häntä kuuntelemasta rap-musiikkia – puhuin hänelle järkeä, näytin Raamatun periaatteita, luimme yhdessä aihetta käsitelleitä kirjoituksia. Mutta hän jatkoi salaa sen kuuntelemista ja ajatteli, ettei sillä olisi vaikutusta häneen. Hän teki kuitenkin kaikenlaista sellaista, mitä tuossa musiikissa ihannoidaan. En ole vieläkään toipunut henkisesti poikani lankeamisesta. Toivon, että kristityt vanhemmat arvostavat tätä aineistoa lukemalla ja tutkimalla sitä lastensa kanssa.

G. C., Yhdysvallat

Te ette pelkästään osoita, minkälaista musiikkia meidän pitäisi karttaa, vaan perustelette sen vastaansanomattomasti mutta lempeästi ja rakkaudellisesti. Meistä todella tuntuu, että te toivotte hartaasti nuorten pakenevan tätä läpeensä turmeltunutta maailmaa.

B. V., Ranska