Vanhempiesi tarpeiden tajuaminen

SINUN täytyy ottaa selvää ikääntyvien vanhempiesi tarpeista ja mieltymyksistä, jotta voit olla todella avuksi heille. Muutoin sinä ehkä – hyvä tarkoitus mielessäsi – teet järjestelyjä ja palveluksia, joita vanhempasi eivät tarvitse eivätkä halua, vaikka he eivät ehkä mielellään sano sitä sinulle. Silloin teidän suhteenne, joka perustuu väärinkäsityksiin, rasittaisi turhaan sekä sinua että vanhempiasi.

Mitä he todella haluavat?

Nainen ajattelee, että jonain päivänä hänen vanhempiensa on muutettava hänen luokseen asumaan, joten hän järjestää tuon muuton saman tien. Myöhemmin hän havaitsee, että he pystyisivät aivan hyvin asumaan omassa asunnossaankin – ja olisivat onnellisempia sillä tavalla!

Poika, joka on ottanut vanhempansa luokseen asumaan, sanoo: ”Te ette sitten maksa mitään täällä asumisesta. Ei puhettakaan kaiken sen jälkeen, mitä olette tehneet hyväkseni!” Tämän vuoksi hänen vanhempansa kuitenkin tuntevat olevansa liian riippuvaisia hänestä. Lopulta he kertovat hänelle, että säilyttääkseen omanarvontuntonsa he haluaisivat osallistua kustannuksiin jollakin tavoin.

Perheenjäsenet huolehtivat kaikista pikkuasioistakin ikääntyvien vanhempiensa puolesta varmistaakseen sen, että näillä on mukava olla ja että nämä eivät rasitu fyysisesti. Myöhemmin he huomaavat, että heidän vanhempansa haluavat tehdä enemmän itse.

Kaikissa edellä mainituissa esimerkeissä tehtiin sellaisia palveluksia, joita vanhemmat eivät tarvinneet eivätkä halunneet. Näin voi helposti käydä, jos hyvää tarkoittava poika tai tytär on liian velvollisuudentuntoinen tai jos vanhempien todellisia tarpeita ei ymmärretä. Ajattele, kuinka paljon tämä luo painetta kaikille osapuolille aivan turhan takia. Ongelma ratkeaa tietysti siten, että otat selvää siitä, mitä vanhempasi todellisuudessa tarvitsevat ja haluavat.

Täytyykö vanhempiesi todella muuttaa asumaan sinun luoksesi tässä vaiheessa? Haluavatko he edes sitä? Voi olla yllättävää saada tietää, että jotkut vanhukset haluavat elää mahdollisimman itsenäisesti. Pelätessään kuulostavansa kiittämättömiltä he saattavat epäröidä kertoa lapsilleen, että heistä olisi mukavampi asua itsekseen omassa kodissaan, joistakin hankaluuksista huolimatta. He kyllä rakastavat lapsiaan ja haluavat viettää aikaa heidän seurassaan. Mutta haluavatko he olla riippuvaisia lapsistaan? Eivät, vaan luultavasti he olisivat mieluummin omatoimisia.

Jonain päivänä vanhempiesi on ehkä pakko muuttaa luoksesi. Jos tämä ei ole kuitenkaan vielä ajankohtaista ja jos he tosiaan asuisivat mieluummin keskenään, miksi evätä heiltä nämä vuodet, jolloin he voisivat viettää itsenäistä elämää? Voitaisiinko joillakin heidän asunnossaan tehtävillä järjestelyillä tai säännöllisillä puhelinsoitoilla tai käynneillä mahdollistaa se, että he voivat asua edelleen omassa kodissaan? He ovat kenties onnellisempia omassa taloudessaan, kun he saavat tehdä omat ratkaisunsa jokapäiväisissä asioissa.

Eräs vanhemmistaan huolehtiva tytär selitti, millaisella kiireellä hän otti äitinsä luokseen asumaan: ”Kun isä kuoli, otimme äidin luoksemme asumaan, koska meidän kävi häntä sääliksi. Loppujen lopuksi hän eli kuitenkin vielä 22 vuotta. Hänen taloaan ei olisi kannattanut myydä, vaan hän olisi voinut edelleen asua siinä. Älä koskaan päätä hätiköiden, millaisiin toimiin on ryhdyttävä. Kun tällainen päätös on kerran tehty, sitä on vaikea enää pyörtää.” (Vrt. Matteus 6:34.)

Ehkä vastustelet sanomalla, että entä jos jotakin tapahtuisi jommallekummalle vanhemmistasi sillä aikaa kun he asuvat omassa taloudessaan. Ajattelet, että jos äitisi tai isäsi kaatuisi ja loukkaisi itsensä, et voisi koskaan antaa sitä itsellesi anteeksi. Tämä on aiheellinen kysymys, varsinkin jos vanhempiesi kunto tai terveys on heikentynyt niin paljon, että vaara on todellinen. Ellei näin kuitenkaan ole, kysy itseltäsi, oletko huolissasi vanhempiesi vai itsesi vuoksi, toisin sanoen suojeletko itseäsi syyllisyydentunteelta, joka todellisuudessa on aiheeton.

Harkitsehan myös sitä mahdollisuutta, että vanhempasi voisivat paremmin omassa kodissaan. Kirjassa ”Sinä ja ikääntyvät vanhempasi” Edith M. Stern ja tri Mabel Ross sanovat: ”Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhukset pysyvät omassa asunnossaan nuorekkaampina ja pirteämpinä kuin missään muualla. Lyhyesti sanottuna monet vääränlaiset yritykset helpottaa heidän elämänsä iltaa vain jouduttavat rappeutumista.” (You and Your Aging Parents.) Auta siksi vanhempiasi viettämään mahdollisimman itsenäistä elämää, samalla kun järjestät heille sellaista hoitoa ja apua, jota he todella tarvitsevat. Sinun tulisi aika ajoin myös arvioida uudelleen vanhempiesi tarpeet ja mukautua niiden lisääntymiseen tai toisaalta vähenemiseenkin.

Ole herkkä

Kun vanhempiesi terveydentila ja olosuhteet otetaan huomioon, heidän on ehkä sittenkin parasta muuttaa asumaan luoksesi. Sinun tulee tällöin olla herkkä huomaamaan se, että he haluavat ehkä toimia mahdollisimman itsenäisesti. Aivan niin kuin kaikenikäiset ihmiset, hekin haluavat todennäköisesti säilyttää oman identiteettinsä, oman aikataulunsa ja omat ystävänsä. Tämä voi olla hyväksi. Vaikka on nautittavaa tehdä joitakin asioita yhdessä kokonaisena perhekuntana, sinun voi olla hyvä säilyttää jotkin toiminnat vain ydinperheenne keskeisinä ja antaa myös vanhempiesi toimia tahollaan. Eräs vanhempiaan hoivaava nainen huomautti viisaasti: ”Pidä huolta siitä, että vanhemmillasi on tuttuja huonekaluja ja heille tärkeitä valokuvia.”

Kun haluat saada selville, mitä vanhempasi todella tarvitsevat, keskustele heidän kanssaan. Kuuntele heidän huoliaan ja ole herkkä tajuamaan, mitä he yrittävät kenties kertoa sinulle. Selitä heille, mitä sinä voit ja mitä et voi tehdä heidän hyväkseen, jotteivät he loukkaannu väärien odotusten vuoksi. ”Sopikaa selvästi, mitä itse kultakin perheeseen kuuluvalta odotetaan”, suositteli muuan vanhempiaan hoitava. ”Keskustelkaa usein välttääksenne kaunan tunteita ja niiden kasaantumista.” Jos lupaudut tekemään jotakin säännöllisesti (”soitan sinulle joka maanantai-iltapäivä”; ”vien sinut ulos aina viikonloppuisin”), haluat ehkä tehdä selväksi sen, että sinun tekisi mieli kokeilla järjestelyä jonkin aikaa nähdäksesi, kuinka se toimii. Jos se sitten osoittautuukin epäkäytännölliseksi, portti on jätetty valmiiksi auki uusia suunnitelmia varten.

Vanhemmilta ei tule minkään edellä esitetyn perusteella riistää heille kuuluvaa kunnioitusta ja apua. Luojan kanta tähän asiaan on selvä. Aikuiset lapset ovat vanhemmilleen velkaa sen, että he kunnioittavat heitä, huolehtivat heistä ja tukevat heitä. Jeesus tuomitsi omahyväiset fariseukset sen vuoksi, että he vääristelivät raamatunkohtia puolustellakseen vanhempien laiminlyömistä. Sananlaskujen 30:17:n havainnolliset sanat paljastavat, millaista inhoa Jumala tuntee niitä kohtaan, jotka halveksivat vanhempiaan: ”Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.” (Ks. Markus 7:9–13; 1. Timoteukselle 5:4, 8.)

Kun autat vanhempiasi tarvittaessa, eteesi voi myös tulla uudenlaisia paineita. Miten voit selviytyä niistä? Seuraavassa kirjoituksessa esitetään joitakin ehdotuksia.

[Kuvat s. 5]

Vanhempasi voi nauttia itsenäisestä toiminnasta sekä ystävien että perheen kanssa