Walsingham – Englannin kiistanalainen pyhiinvaelluspaikka
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ENGLANNIN-KIRJEENVAIHTAJALTA
WALSINGHAMIIN, Norfolkin kreivikunnassa Englannissa sijaitsevaan maalaukselliseen kylään, saapuu vuosittain jopa 100000 pyhiinvaeltajaa käymään Walsinghamin Neitsyt Marialle omistetuissa pyhäköissä. Toista niistä ylläpitää katolinen kirkko ja toista anglikaaninen kirkko. Tämä on johtanut kiistanalaiseen tilanteeseen.
”Kansallinen pyhiinvaellus Walsinghamiin on ollut viime vuosina tuskallinen kokemus”, kirjoitti muuan anglikaanipappi Church Times -sanomalehdessä. ”Pyhiinvaeltajien kulkue – – saa vastaansa kovaäänisiä ja vihaisia huutoja – – kaiken aikaa kasvavalta ja hyvin järjestäytyneeltä mielenosoittajien joukolta.”
Miksi on järjestetty mielenosoitus? ”Se mitä täällä harjoitetaan kristillisyyden nimessä, on silkkaa pakanuutta, räikeää Totuuden häväistystä, inhottavuutta Jumalan silmissä ja halpamainen loukkaus protestanttista perintöämme kohtaan”, julistavat mielenosoittajat anglikaanisen kirkon pyhäkköä vastaan.
Englannissa uskonto herättää harvoin näin voimakkaita tunteita. Mikä Walsinghamissa saa aikaan näin kiihkeitä tunteita? Pyhäkköjen historian tarkasteleminen auttaa ymmärtämään tämän.
Protestanttisuus katolisuutta vastaan
Ennen 1500-luvun uskonpuhdistusta Englanti oli roomalaiskatolinen maa ja ylpeä monista pyhäköistään. Yksi vanhimmista pyhäköistä sijaitsi Walsinghamissa; se oli maan tärkein Neitsyt Marialle omistettu pyhäkkö. Kaikki alkoi siitä, kun kartanonrouva rakennutti vuonna 1061 kylään talon. Legendan mukaan rakennuksen yksityiskohdat näytettiin näyssä, sillä sen kuviteltiin olevan jäljennös siitä Nasaretissa sijainneesta talosta, jossa Maria, Jeesuksen äiti, oli asunut. Keskiajalla tästä Marialle omistetusta pyhäköstä tuli kansainvälisesti merkittävä ja suosittu.
Niin kuninkaita kuin aatelittomiakin virtasi sankoin joukoin Walsinghamiin. Mikä heitä veti puoleensa? Sen lisäksi että siellä oli puinen kuva Mariasta ja Jeesus-lapsesta hänen polvellaan, siellä myytiin auliisti aneita ja pyhäinjäännöksiä sekä kerrottiin parannetun sairauksia. Pyhiinvaeltajat saattoivat lisäksi katsella Walsinghamin ”ihmettä”, pientä lääkepulloa, jossa väitetään olleen muutama hyytynyt pisara Marian maitoa. Jotkut kävijät olivat vakuuttuneita siitä, että pullossa oli pelkkää liitua tai lyijyvalkoista, samalla kun Erasmus, kuuluisa raamatunoppinut, epäili vahvasti tämän pyhäinjäännöksen aitoutta. Joidenkuiden mielestä se näyttikin vatkatulta liidun ja munanvalkuaisen sekoitukselta.
Miksi niin huomattava uskonpuhdistaja kuin Erasmus teki pyhiinvaellusmatkan Walsinghamiin? Todennäköisesti pitääkseen valan. Vaikka hän kuvaili pyhäkköä hyvin yksityiskohtaisesti, ”hänen koko tätä hartaudenharjoitusta koskeva satiirinsa on epätavallisen pureva”, sanotaan katolisessa tietosanakirjassa (The Catholic Encyclopedia). Erasmus kirjoitti ”satiirisessa ja epäuskoisessa mielentilassa”, selittää historioitsija Frederic Seebohm ja lisää, ettei ole mitään todisteita siitä, ”että hän itse olisi palvonut Neitsyttä tai uskonut tämän pyhäkköön tehtävien pyhiinvaellusten voimaan”.
Uskonpuhdistuksen aikaan vastaperustettu anglikaaninen kirkko lakkautti roomalaiskatolisen uskonnon. Vuonna 1538 ”Walsinghamin noidan” pyhäkkö, jona se oli tullut tunnetuksi, tuhottiin kuningas Henrik VIII:n, uuden kirkon pään, määräyksestä, ja sen tontti myytiin. Mariaa esittävä kuvapatsas, jota vihattiin epäjumalanpalveluksen symbolina, vietiin 160 kilometrin päähän Lontoon Chelseaan ja poltettiin siellä julkisesti.
Protestantit matkivat katolilaisia
Tämän vuosisadan alussa anglikaaninen kirkko kuitenkin ennallisti Walsinghamin Neitsyt Marian pyhäkön – protestanttisena pyhäkkönä! Vuonna 1921 asetettiin alkuperäisen patsaan veistetty jäljennös Walsinghamin seurakunnan kirkkoon, ja ensimmäiset nykyajan pyhiinvaeltajat saapuivat vuotta myöhemmin. Pyhän kuvan suosion myötä on kasvanut myös joidenkuiden kirkon jäsenten viha. Joka vuoden toukokuussa, kun patsasta kannetaan pitkin katuja kulkueessa puolen tunnin ajan, he osoittavat voimakkaasti mieltään tuota epäjumalanpalvelusta kohtaan.
Vuonna 1934 pystyttivät roomalaiskatolilaiset Walsinghamiin oman Neitsyt Marian pyhäkkönsä. Tässä pyhäkössä on toinen jäljennös alkuperäisestä äitiä ja lasta esittävästä patsaasta. Se sijaitsee vanhassa Slipperin kappelissa, joka on sillä paikalla, mihin pyhiinvaeltajilla oli tapana jättää kenkänsä kävelläkseen paljain jaloin kylän alkuperäiseen pyhäkköön. On kiinnostavaa, että mielenosoittajat vastustavat vain anglikaanisen kirkon pyhäkköä, koska he väittävät sen edistävän Marian palvontaa ja kirkon protestanttisen perinnön hylkäämistä.
Entä onko mielenosoittajien kiihkeään vastustukseen jokin muukin syy? Monet uskovat niin olevan. ”Viime aikoina mielenosoitukset ovat muuttuneet yhä enemmän homoseksuaalisuuden vastaisiksi, ja ne on suunnattu etenkin sen kannattajille”, kerrotaan The Independent -sanomalehdessä. Tässä viitataan anglikaanimiesten, pääasiassa pappien, ryhmään, joka on muutamana viime vuonna tehnyt Walsinghamista vuosittaisen kokoontumispaikkansa. Miksi he kokoontuvat yhteen? Muuan säännöllinen pyhiinvaeltaja totesi: ”Tämä ei ole niitä maailman heteroseksuaalisimpia tilaisuuksia.”
On selvää, että tosi kristittyjen tulee karttaa tällaisia tapahtumia, jotka ovat epäjumalanpalveluksen kyllästämiä ja joissa on nyt mukana myös homoseksuaalisia piirteitä (1. Korinttolaisille 6:9; 10:14; 1. Johanneksen kirje 5:21).