Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g94 8/7 s. 31
  • Onko harakka tosiaankin varas?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Onko harakka tosiaankin varas?
  • Herätkää! 1994
  • Samankaltaista aineistoa
  • Tarkkailemme maailmaa
    Herätkää! 2009
  • Lintujen tarkkailu – kiehtova harrastus kaikille?
    Herätkää! 1998
  • Linnut
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Saanko esitellä Australian naurulinnun?
    Herätkää! 1980
Katso lisää
Herätkää! 1994
g94 8/7 s. 31

Onko harakka tosiaankin varas?

KUN 1800-luvulla elänyt italialainen säveltäjä Rossini vuonna 1817 kirjoitti oopperan La gazza ladra (Varasteleva harakka), hän uskoi varmasti harakan olevan varas. Muillakin on sama käsitys tästä uteliaasta linnusta. ”Harakka, ärsyttävä vintiö, kuuluu lännen vallattomiin, pahoihin poikiin”, sanotaan kirjassa Book of the North American Birds. Vaikka tämä lintu tunnettiin muualla, Yhdysvalloissa se havaittiin ensimmäisen kerran silloin, kun Lewis ja Clark tekivät vuosina 1804–06 kuuluisan löytöretkensä, joka avasi lännen. Heidän ryhmänsä jäsenet kertoivat, että harakat tulivat heidän telttoihinsa ja varastivat ruokaa.

Jos asut Euroopassa, Aasiassa, Australiassa tai Pohjois-Amerikassa, saatat oppia tunnistamaan oman alueesi harakan. Se on tavallisesti iso lintu, jopa 56 senttimetrin pituinen, ja sillä on selviä mustavalkoisia kuvioita siivissä ja muualla ruumiissa. Sillä on pitkä, metallinhohtoisen vihreä pyrstö ja vahva nokka. Harakat elävät usein ryhmissä ja puolustavat voimakkaasti reviiriään jopa ihmistä vastaan.

Isossa-Britanniassa elävä harakka saattaa ensi silmäyksellä näyttää valkoista vatsaa ja siipien juovia lukuun ottamatta täysin mustalta, mutta sen höyhenissä kiiltävät muutkin värit, vaikkakin vain häivähdyksenomaisesti. Ruumiissa on metallinhohtoista purppuraa ja vihreää, samoin pitkissä pyrstösulissa, joissa on myös hiukan pronssin väriä lähellä niiden kärkeä. Pyrstö on pituudeltaan yli puolet sen koko pituudesta.

Harakoiden sukua olevia isohuiluvariksia on ilo kuunnella, kun ne laulaa visertävät melodista kutsuaan. Isohuiluvaristen ja isonaurajien kutsuhuudot ovat varma merkki siitä, että olet Australiassa. Isohuiluvariksen tunnusomaisen laulun lisäksi voit tunnistaa tämän linnun sen kiiltävässä selässä, yläperässä, siivissä ja alaperässä olevista valkoisista läikistä.

Ovatko nämä linnut siis tosiaan varkaita? Kirjassa Song and Garden Birds of North America todetaan: ”Länsi-Yhdysvalloissa harakkaa on kauan aikaa halveksittu ja pidetty varkaana ja haaskalintuna.” Tuohon viimeksi mainittuun ivalliseen nimitykseen sisältyy kuitenkin kohteliaisuus. Kuinka niin? Siinä mielessä, että haaskalinnut puhdistavat lintujen ja muiden eläinten kuolleet ruumiit. Pilkattiinpa tai arvostettiinpa harakkaa, se on kuitenkin yksi yli 9300:n maapalloamme rikastuttavan ja kaunistavan lintulajin edustajasta.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa