Onko tämä tosiaankin peippo?

PEIPOT tunnetaan ympäri maailman. Niitä elää kaikilla mantereilla lukuun ottamatta hyvin kylmää antarktista aluetta. Jopa monilla merten saarilla on omat peippokantansa. Lisäksi ne ovat usein hyvin kauniita. Ajattelehan esimerkiksi amerikantikliä. Sen ”kirkas kelta-musta väri – –, vuoristorataa muistuttavat lennot ilmojen näkymättömien kukkuloiden ja laaksojen yli ja sointuva viserrys tuovat laajalle alueelle erityistä eloa” (Book of North American Birds).

On kuitenkin olemassa yksi peippolaji, joka vie voiton muista silmiä hivelevällä kauneudellaan: 12,5 senttimetriä pitkä harlekiinipeippo. Niitä tavataan Pohjois-Australiassa, erityisesti eukalyptussavanneilla. Saatat omassa maassasi nähdä joitakin vangiksi otettuja harlekiinipeippoja häkkilintuina. Eräässä tietosanakirjassa todetaan: ”Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että niiden määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.”

Peipon nokan sisäpuoli on suunniteltu siten, että se sopii hyvin siementen pitoon ja kuorimiseen. ”Jokainen siemen tarttuu suulaen sivussa olevaan erityiseen uraan ja murskataan nostamalla alanokka sitä vasten. Sitten se kuoritaan kielen avulla ja näin saadaan esiin sisus, joka niellään.” (Birds: Their Life, Their Ways, Their World.) Harlekiinipeippo ei kuitenkaan poimi siemeniä maasta, vaan ”se istuu taiturimaisesti tähkässä tai tarrautuu oksaan ja nyppii siemenet viereisestä kasvista”. (The Illustrated Encyclopedia of Birds.)

Jos satut joskus näkemään harlekiinipeipon, voit iloita siitä, että olet omin silmin nähnyt tämän pienen mutta värikkään luomuksen.

[Kuva s. 31]

Harlekiinipeippo

[Kuva s. 31]

Amerikantikli