Tarkkailemme maailmaa
Rikollisuus maksaa
The Washington Post -lehden mukaan rikollisuus aiheuttaa Yhdysvalloissa erilaisina menoina ja vahinkoina yhteensä 163 miljardin dollarin eli noin 800 miljardin markan laskun vuosittain. Lehti kertoo, että vaikka kokonaissummassa otettaisiin inflaation vaikutus huomioon, se on silti noin nelinkertainen verrattuna vuoden 1965 lukuihin. Lehti erittelee rikollisuuden aiheuttamaa hintaa näin: ”Osavaltioitten ja liittovaltion poliisi yli 31,8 miljardia, vankeinhoitolaitos 24,9 miljardia, vähittäiskaupan menetykset 36,9 miljardia, vakuutuspetokset 20 miljardia ja yksityisten ihmisten omaisuudenmenetykset ja sairaanhoitokulut 17,6 miljardia dollaria. Tämän lisäksi menee 15 miljardia henkilökohtaisen turvallisuuden lisäämiseen, 9,3 miljardia oikeudenkäyntikuluihin ja 7,2 miljardia dollaria syyttäjälaitokseen ja yleiseen oikeusapuun.” Tavallisesta ampumisvälikohtauksesta, joka sattuu sanokaamme Washingtonissa, on lehden mukaan seurauksena se, että uhrista koituu muutaman ensimmäisen tunnin kuluessa ammuskelun jälkeen keskimäärin 7000 dollarin kulut. Jos uhri säilyy hengissä, hinnaksi tulee noin 22000 dollaria. Jos yhteiskunta kustantaa vielä sen, että syyllinen saadaan selville ja hänelle määrätään tuomioistuimessa rangaistus, niin hänen vankilassapitonsa tulee maksamaan noin 22000 dollaria vuodessa.
Vaarallista verta Filippiineillä
Verensiirtopalvelut ovat Filippiineillä ”vaarallisia, tehottomia ja epätaloudellisia”, toteaa ryhmä filippiiniläislääkäreitä uudessa tutkimuksessaan. Maan terveysministeri Juan Flavier piti ”hyvin huolestuttavana” sitä tutkimushavaintoa, jonka mukaan alle puolet maan veripankkien työntekijöistä osaa testata verta aidsin, kupan, B-hepatiitin ja malarian toteamiseksi. Eikä tässä kaikki. Tutkimuksessa tutkittiin 136 veripankeista kerättyä verinäytettä, ja tulokseksi saatiin, että siitäkin verestä, joka oli testattua, oli noin 4 prosenttia epäpuhdasta.
”Tiedon valtatie” pilattu
Niin sanottua ”tiedon valtatietä”, tietokoneverkoista punottua järjestelmää, jonka avulla tietokonetta käyttävät pystyvät kommunikoimaan keskenään, on ylistetty tekniikan ihmeeksi. Sillä on kuitenkin myös huonoja puolia. Toimittaja Sean Silcoff kertoi kanadalaisessa Globe and Mail -sanomalehdessä kokemuksistaan, joita hän sai, kun hän kaksi kuukautta käytti ”valtatietä” tutkimustarkoituksiin. Hän tuli siihen tulokseen, että se on ”surkea” ja ”pilattu läpeensä länsimaisen kulttuurin roskalla”. Hän totesi, että hänen käyttämässään järjestelmässä oli yli 3500 ”keskustelupiiriä”, joista monet olivat keskittyneet esimerkiksi urheilu- ja viihdemaailman tähdistä juoruilemiseen, vastenmielisiin ja mauttomiin vitseihin ja suosittujen tv-sarjojen tyhjänpäiväisiin yksityiskohtiin. Eräässä niistä jopa kerrottiin, millä eri tavoilla voi tehdä itsemurhan. Silcoff huomautti: ”Väline, joka voisi tarjota valtavasti mahdollisuuksia, menee nyt hukkaan, kun sitä käyttää yhteiskunta, joka nähtävästi on täynnä luonnevikaisia.”
Hunajaa mahahaavoihin?
Lääkäri Basil J. S. Grogono sanoo kanadalaisessa Medical Post -lehdessä, että vaatimaton mehiläinen saattaa kyetä tekemään enemmän mahahaavaa potevien hyväksi kuin mihin lääkärit ovat viime vuosikymmeninä kyenneet käyttäessään usein viimeisenä keinonaan suurta leikkausta. Hänen mukaansa aiempaa useammille asiantuntijoille on selvinnyt, millaista osaa Helicobacter pylori -bakteeri näyttelee mahahaavoissa. Vaikka jotkut ovat suositelleet tämän pieneliön nujertamista lääkkeillä, Grogono toteaa, että näillä lääkkeillä on epämiellyttäviä sivuvaikutuksia ja että nämä pieneliöt voivat kehittyä niitä vastaan vastustuskykyisiksi. Hän myös viittaa Journal of the Royal Society of Medicine -lehdessä julkaistuun tuoreeseen tutkimukseen, jossa oli tutkittu hunajan antibakteerisia ominaisuuksia. Eräs uusiseelantilainen hunajalaji, johon mehiläiset keräävät mettä manuka-nimisestä myrttikasvista, osoittautui tehokkaaksi taistelussa tätä mahahaavoja aiheuttavaa bakteeria vastaan.
Lyijy ja viini
Belgiassa ja Ranskassa ovat tutkijat havainneet, että jotkin ranskalaisviinit saattavat sisältää vaarallisen paljon lyijyä. Lyijy- eli kristallilasisista viinikarahveista ja viinipullojen kaulaa koristavista lyijymanseteista voi liueta viiniin lyijyä. Uusi tutkimus, josta tiedelehti Science News kertoi, on kuitenkin osoittanut, että ne orgaaniset lyijy-yhdisteet, joita on korkeina pitoisuuksina eräitten ranskalaisviinien vuosikerroissa, ovatkin peräisin lyijyllisestä bensiinistä. Rypäleisiin oli kerääntynyt autojen pakokaasuista lyijyä viinitarhoissa, jotka sijaitsevat vilkkaasti liikennöityjen teitten varsilla. Orgaanisten lyijy-yhdisteitten pitoisuudet olivat näissä viineissä 10–100 kertaa suurempia kuin juomavedessä. Richard Lobinski belgialaisesta Antwerpenin yliopistosta neuvoo karttamaan ainoastaan vuosina 1975–80 valmistettuja viinejä, koska lyijyllisen bensiinin käyttö väheni Ranskassa 1970-luvun lopussa. Hän kuitenkin huomauttaa, että lyijyllinen bensiini on yhä käytössä, ennen muuta Keski-Euroopassa ja entisessä Neuvostoliitossa. Hänen mukaansa orgaaniset lyijy-yhdisteet ovat tavallista lyijyä vaarallisempia sen takia, että ne ”imeytyvät helposti, varsinkin aivoihin”.
Lapset saarella ilman televisiota
Pienellä Saint Helenan saarella, joka on kaksi kertaa kauempana Etelä-Amerikasta kuin Länsi-Afrikasta, sanotaan olevan lapsia, jotka ”lukeutuvat tasapainoisimpiin koko maailmassa”, kertoo Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Times johtavan kasvatustieteen julkaisun, Support for Learning -lehden, raporttiin viitaten. Raportin tekijä, psykologi Tony Charlton, oli havainnut, että ainoastaan 3,4 prosentilla saaren 9–12-vuotiaista lapsista oli vakavia käyttäytymishäiriöitä. The Times -lehden mukaan prosenttiluku on ”alhaisin, mitä tästä ikäluokasta on missään päin maailmaa milloinkaan mitattu”. Millä lasten tasapainoisuus selittyy? Yhtenä syynä on ehkä korkeatasoinen kouluopetus ja se, että sitä on tarjolla kaikille lapsille. Charlton aikoo kuitenkin tutkia toista mahdollista syytä. Tv-lähetykset on näet saatu vasta äskettäin näkymään tällä saarella satelliittiyhteyksien avulla, ja saaren 1500 taloudesta odotetaan 1300:lla olevan kolmen vuoden kuluttua televisio. Charlton ryhtyy pian tutkimaan sitä, millaisia muutoksia tämä mahdollisesti tulee aiheuttamaan saaren lapsissa.
Jollei elatusapua, ei ajokorttiakaan
Yhdysvalloissa on Mainen osavaltiossa ryhdytty käyttämään kovia otteita niitä vanhempia vastaan, jotka kieltäytyvät maksamasta tuomioistuimen määräämää elatusapua. Se on peruuttanut ajokortin kahdeksalta tämän velvollisuutensa laiminlyöneeltä isältä. The New York Times -lehden mukaan osavaltion korkea-arvoinen sosiaaliviranomainen Jane Sheehan sanoo, että näillä kahdeksalla isällä oli rästissä yhteensä 150000 dollaria ja kaikkia oli varoitettu riittävästi siitä, että he olivat vaarassa menettää ajokorttinsa. ”Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä kellekään”, lehti lainaa hänen sanojaan. ”Olemme varoittaneet ihmisiä viime elokuusta saakka tämän päivän tulemisesta.” Hänen toimistonsa on lähettänyt varoituksia 17400 vanhemmalle, joilla elatusmaksut ovat hoitamatta yli kolmen kuukauden ajalta. Varoitusten ansiosta rästejä on maksettu tähän mennessä 11,5 miljoonan dollarin edestä.
Viekkaita viljelijöitä, nokkelia variksia
Japanissa käydään sotaa siitä, ketkä saavat korjata maatilojen sadon. Varisten ja viljelijöitten väliltä on kaiken aikaa rauha kaukana, ja juonikkaat varikset oivaltavat pian, millaista taktiikkaa viljelijät kulloinkin suunnittelevat. Tällä kertaa ovelat viljelijät yrittävät Naganon prefektuurissa saada varikset satimeen käyttämällä hyväkseen niiden alhaisimpia vaistoja, kertoo sanomalehti Asahi Evening News. He pystyttivät häkin, jonka pohjapinta-ala on 9 kertaa 9 metriä ja korkeus 3 metriä, ja panivat sinne muualta tuotuja variksia. Ahneet paikalliset varikset raivostuvat siitä, kun nämä ”vieraat” tunkeutuvat niiden reviirille, ja niinpä ne lentävät häkkiin käydäkseen ”vieraitten” kimppuun, mutta jäävätkin itse satimeen. Tämäkö keino lopulta tepsi? Eräs viljelijöistä vastaa: ”Useimmat niistä variksista, joita pystytään puijaamaan häkillä, ovat todellisuudessa vaeltavia lintuja. Paikalliset varikset ovat niin nokkelia, että ne pitävätkin nyt meitä narreinaan ja lentävät tiehensä.” Niin sota jatkuu.
Yli miljardi tupakoitsijaa
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreitten lukujen perusteella maailmassa on nykyään 1,1 miljardia tupakoitsijaa. WHO varoittaa, että tällä menolla ”nykyisin elävistä ihmisistä tulee puoli miljardia kuolemaan tupakoinnin tähden, ja näistä noin puolet eli 250 miljoonaa kuolee keski-iässä”. 1980-luvun jälkeen tupakointi on hieman vähentynyt teollisuusmaissa, mutta toisaalta lisääntynyt kehitysmaissa. Niinpä koko maailmassa aikuiset polttavat henkeä kohden laskettuna yhä keskimäärin 1650 savuketta vuodessa. WHO:n huumeohjelman johtaja Hans Emblad sanoo: ”Onnistuneesta tupakoinnin markkinoinnista kehitysmaihin on toistaiseksi ollut lopputuloksena se, että tupakoinnin kasvualue on siirtynyt teollisuusmaista kehitysmaihin. Tupakointiepidemiaa ei ole vielä saatu kaikkialla maailmassa aisoihin.”
Vaarattomat puheviat
”Monitieteisen puheterapiayhdistyksen” Saksan Darmstadtissa pitämässä kokouksessa annettiin vanhemmille se neuvo, että he eivät saisi olla liian huolissaan pienten lastensa vaarattomista puhehäiriöistä. ”Neljällä lapsella viidestä on 4–6 vuoden iässä pieniä puhehäiriöitä, jotka kuulostavat änkyttämiseltä mutta jotka useimmiten häviävät itsestään”, kirjoittaa sanomalehti Süddeutsche Zeitung. Miten vanhempien pitäisi suhtautua siihen, että nuori lapsi takeltelee sanoissaan? Lehti vastaa: ”Jotta vanhemmat eivät loisi esteitä lapsensa luontevalle puheilmaisulle, heidän pitäisi välttää suorituspaineiden kasaamista lapselleen, antaa hänelle aikaa ja vahvistaa hänen itseluottamustaan.”