Johtolankoja jäämiehen arvoitukseen

ÖTZI vietti vuosisatoja hyvässä lepopaikassa. Hän makasi 3200 metrin korkeudessa merenpinnasta kapeassa, lumen täyttämässä kallionotkelmassa, jonka eräässä painanteessa hän oli suojassa läheisen jäätikön liikkeiltä. Jos hänen ruumiinsa olisi jäätynyt jäätikön jäämassoihin, se olisi repeytynyt kappaleiksi ja kadonnut jäljettömiin. Hän säilyi ehjänä hyvin todennäköisesti juuri sen ansiosta, että oli näin suojaisassa paikassa.

Muutaman metrin päässä ruumiista oli esineitä, joita hän kaikesta päättäen oli tarvinnut jokapäiväisessä elämässään: jännittämätön marjakuusesta tehty jousi, vuohennahkainen nuoliviini, jossa oli 14 nuolta (niistä 2 oli käyttövalmiita, 12 pelkkiä aihioita), piikiviteräinen tikari, kirves, oletettavasti alkeellisen rinkan kehikko, nahkainen pussi, tuohikotelo ja vaatteitten palasia samoin kuin muitakin kaluja ja esineitä.

Kun ”Similaunin ihminen” (joka on yksi hänen nimistään) löydettiin, hänellä oli yhä yllään osa vaatetuksestaan ja jaloissaan nahkaiset jalkineet, joihin hän oli tunkenut heiniä lämmikkeeksi. Lähellä hänen päätään oli oljista kudottu ”matto”. Näytti siltä kuin Jäämies olisi väsymyksen ja kylmyyden voittamana nukahtanut eräänä iltana rauhallisesti ja ”nähnyt” päivänvalon vasta vuosituhansien päästä. Löytö tarjosi ”tuokiokuvan eräästä aikakaudesta, yhteiskunnasta ja biologisesta populaatiosta”, sanoo arkeologi Francesco Fedele, joka on määritellyt Similaunin ihmisen ”lippaaksi, joka sisältää tietoja kaukaa menneisyydestä”.

Miten hän on säilynyt?

Kaikki eivät ole yhtä mieltä siitä, miten Ötzi saattoi säilyä ehjänä näin pitkään noissa olosuhteissa. ”Vaikka miehen ajateltaisiin olleen suojassa painanteessa, josta hänet löydettiin, niin hänen säilymisensä on silti melkeinpä ihme”, aikakauslehti Nature selittää. Teorian mukaan, jota tällä hetkellä pidetään uskottavimpana, säilyminen selittyy ”kolmen epätodennäköisen asian” yhteisvaikutuksella: 1) pakkasen, auringon ja föhn-tuulen (lämpimän, kuivan tuulen) aiheuttamalla nopealla, luonnollisella muumioitumisella; 2) nopealla lumen alle peittymisellä, mikä esti petoeläimiä löytämästä ruumista; ja 3) ruumiin painanteessa olemisella, jolloin se oli suojassa liikkuvilta jäätiköiltä. Joistakuista ei tämäkään selitys kuulosta vakuuttavalta, sillä he väittävät, ettei föhn puhaltele näin korkealla näissä osissa Alppeja.

Jäämiehestä tiedetään kuitenkin kiistatta jotakin. On saatu selville, että hänellä oli ikää 25–40 vuotta, pituutta 160 senttimetriä ja painoa noin 50 kiloa. Hän oli jäntevä ja lihaksikas, ja hänellä oli hyvin hoidetut ruskeat hiukset, jotka ilmeisesti oli leikattu säännöllisesti. Kudosnäytteistä äskettäin tehtyjen DNA-tutkimusten perusteella on käynyt ilmi, että hän geeniensä puolesta edusti oman aikansa keski- ja pohjoiseurooppalaista väestöä. Hänen hampaittensa kulumat osoittavat hänen syöneen karkeaa leipää, mikä viittaisi siihen, että hän on saattanut kuulua johonkin maatalousyhdyskuntaan, mistä todisteena on myös se, että hänen vaatteistaan löytyi vehnänjyviä. On kiintoisaa tietää, että hänen on voitu päätellä kuolleen loppukesästä tai alkusyksystä. Hänen pussistaan näet löytyi loppukesällä kypsyvien villiluumujen jäännöksiä, ja ne olivat kenties olleet hänen viimeisiä eväitään.

”Keskiajan ritari, jolla on kivääri”

Mitä Ötzi sitten paljastaa itsestään? Italialaisessa Archeo-aikakauslehdessä oli seuraavanlainen tiivistelmä joistakin tämän löydön herättämistä kysymyksistä: ”Oliko hän soturi vai metsästäjä? Oliko hän erakko, oliko hän liikkeellä joukkonsa kanssa vai oliko hän läpikulkumatkalla näillä vuorilla joukostaan valikoituneen pienen seurueen jäsenenä? – – Oliko hän yksin kaiken tämän jään ympäröimänä, vai voimmeko odottaa, että löytyy muitakin ruumiita?” Asiantuntijat ovat pyrkineet saamaan vastauksia lähinnä tutkimalla Similaunin vuorelta löydettyjä esineitä ja yrittämällä selittää niiden merkitystä. On esitetty erilaisia teorioita siitä, miksi Ötzi oli ollut liikkeellä 3200 metrin korkeudessa, mutta jokainen niistä on törmännyt johonkin muuhun yksityiskohtaan. Otamme muutaman esimerkin.

Jousesta, joka ei ollut koskaan ollut jännitettynä, ja nuolista voisi heti päätellä, että hän oli metsästäjä. Ratkaiseeko se arvoituksen? Kenties, mutta kun jousen kaarella on pituutta noin 180 senttimetriä, niin se ”oli erittäin iso hänen kokoiselleen miehelle”, selittää arkeologi Christopher Bergman, ja ”ehdottomasti liian iso tavallisen Alppien riistan metsästämiseen”. Miksi hänellä oli jousi, jota hän ei olisi kyennyt käyttämään? Sitä paitsi ihmisen on vuorilla liikkuessaan pakko jättää pois kaikki ylimääräinen paino, ”mikä panee kummastelemaan erityisesti sitä, että miehen jousi ja hänen 14 nuolestaan 12 olivat keskentekoisia, kun taas hänen muut aseensa (tikari ja kirves) olivat pitkäaikaisessa käytössä kuluneita”, Nature-lehti toteaa.

Entä kirves, joka löytyi vain muutaman metrin päästä? Ensin sen arveltiin olevan pronssia, mutta tutkimuksissa kävi ilmi, että se onkin tehty todellisuudessa kuparista. Tästä ja muista syistä monet arkeologit ovat taipuvaisia ajoittamaan Ötzin niin sanotun kuparikauden alkuun, toisin sanoen neljännelle tai kolmannelle vuosituhannelle eaa. ”Radiohiilimittauksissa – – varmistui, että hän oli elänyt 4800–5500 vuotta sitten”, kertoi aikakauslehti Audubon.a Toiset esineet ovat kuitenkin saaneet jotkut asiantuntijat taipuvaisiksi sijoittamaan Jäämiehen jollekin vielä hieman varhaisemmalle aikakaudelle. Näyttää siltä, ettei Similaunin ihmistä voida nimetä minkään tietyn muinaiskulttuurin edustajaksi. Eräs arkeologi sanoo omana käsityksenään kuparikirveestä, että Ötzi ”omisti aseen, joka hänen eläessään oli teknisesti paljon edellä aikaansa. Oli aivan kuin olisimme löytäneet keskiajan ritarin, jolla on kivääri. Tuona aikakautena kupari tunnettiin näet vasta Aasian kulttuureissa.”

Kuten olemme jo nähneet, kuparikirves on saattanut olla todellinen arvoesine Jäämiehen aikalaisten keskuudessa. Toisetkin esineet – hänen tikarintuppensa esimerkiksi – olivat erittäin taidokasta tekoa ja ilmeisesti ”arvostetun aseman vertauskuvia”. Jos Ötzi oli korkea-arvoinen henkilö, päällikkö, niin miksi hän oli ollut kuolemansa aikoihin yksin?

Konrad Spindler Innsbruckin yliopistosta sanoo mielipiteenään Popular Science -tiedelehdessä: ”Kuviot, joita me ensin luulimme salaperäisiksi tatuoinneiksi, ovat tarkalleen hänen kuluneitten polvi- ja nilkkaniveltensä kohdalla ja rappeutuneitten selkänikamiensa kohdalla. Lääkäri todennäköisesti oli hoitanut Jäämiehen vaivoja kärventämällä kipeän paikan päältä ihoa ja hieromalla tämän jälkeen haavaan lääkekasvituhkaa.”

Kokouksessa, jonka oikeuslääketieteilijät äskettäin pitivät Chicagossa, esitettiin sellainen ajatus, että Ötzi on saattanut olla piesty, veren tahrima pakolainen, joka kuoli piileksiessään takaa-ajajiaan. On saatu selville, että hänellä oli useita murtuneita kylkiluita ja leukaluunmurtuma. Ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta siitä, milloin hän on saanut nämä vammansa: ennen kuolemaansa vai sen jälkeen. Jos hän kuitenkin oli joutunut väkivallan uhriksi, niin ”miksi hänellä yhä oli kaikki työkalunsa, ’arvoesineensäkin’”, esimerkiksi kuparikirveensä, Archeo kysyy.

Tutkijat katsovat, että käytettävissä olevat tosiasiat eivät riitä täydellisen kuvan luomiseen, ja monet kysymykset jäävät yhä vastausta vaille. On silti selvää, että kulttuuri, jota Ötzi edusti, oli kaikkea muuta kuin alkeellinen ja yksinkertainen.

Ötzi ja hänen maailmansa

Kuvatessaan Similaunin ihmisen maailmaa asiantuntijat perustavat näkemyksensä löytöihin, joita on tehty alppiseuduilla paikoissa, joissa arvellaan asuneen hänen aikalaisiaan. Arkeologit tietävät kertoa, että kehitystaso saattoi siihen aikaan olla eri seuduilla erilainen ja että useimmat tekniset keksinnöt, kuten kuparin käyttötaito, olivat peräisin Lähi-idästä.

Erään selitystavan mukaan Ötzi on elänyt ehkä jossakin maataloutta harjoittaneessa kylässä, joita oli Adige-joen varrella. Tämä joki oli tärkeä kauppareitti, joka yhdisti Italian niemimaan Keski-Eurooppaan. Tästä osasta Alppeja on löydetty useita asutuspaikkoja, jopa 2000 metrin korkeudesta. Tämän aikakauden maatalouskylissä oli tavallisimmin kolme neljä, enimmillään kenties muutama kymmenen taloa. Millaisia taloja? Kaivauksissa on tullut päivänvaloon ainoastaan lattioita, jotka melkein aina ovat olleet poljettua savea. Majoissa oli yksi huone, jossa useimmiten oli tulisija keskellä ja joskus uuni. Katto on ollut ehkä harjakatto, samanlainen kuin senaikaisissa paaluille rakennetuissa majoissa, joiden paaluja on löytynyt monien alppijärvien lähettyviltä. Jokaisessa yksihuoneisessa mökissä asui todennäköisesti yksi perhe.

Milloin tällaiset karjankasvattajista ja maanviljelijöistä koostuneet yhdyskunnat olivat kosketuksissa toisiinsa? Epäilemättä käydessään kauppaa. Esimerkiksi kauempana etelässä, Gardajärven rannoilla, on valmistettu samantapaisia kirveitä kuin on Similaunin vuorelta löydetty kirves, joka on ehkä ollut kaupanteon kohteena. Ötzin varusteitten joukossa oli myös piikiviä, jotka olivat arvotavaraa Adigen laaksoa seurailleen reitin varrella harjoitetussa kaupankäynnissä. Ihmiset viettivät hyvin liikkuvaista elämää jo senkin takia, että karja vaelsi vuodenaikojen mukaan paikasta toiseen. Etsiessään tuoreita laitumia paimenet ajoivat laumojaan alppisolien yli, aivan kuten Tirolissa tehdään tänäkin päivänä. Mitä muita päätelmiä on voitu tehdä Jäämiehen alkuperästä?

[Alaviitteet]

[Kartta s. 5]

(Ks. painettu julkaisu)

Jäämies löytyi aivan rajan pinnasta Italian puolelta Similaunin jäätiköltä

SAKSA

ITÄVALTA

Innsbruck

SVEITSI

SLOVENIA

ITALIA

Bolzano

Similaunin jäätikkö

Adrianmeri

[Kuvat s. 7]

X osoittamassa Ötzin löytöpaikkaa. Pikkukuvat: 1. Kuparikirves, 2. Piikivitikari, 3. Mahdollisesti amuletti, 4. Hirvensarvea oleva kärki puisessa varressa

[Lähdemerkinnät]

Valokuva: prof. Gernot Patzelt/Innsbruck

Kuvat 1–4: Archiv Österreichischer Alpenverein/Innsbruck, S.N.S. Pressebild GmbH