Kurkistus jäämiehen maailmaan

PALATKAAMME vielä Ötziin. Oliko hän alkukantainen, typerä ja kyvytön ymmärtämään esteettisiä vivahteita? Mitä hänen tarvekalunsa, aseensa ja vaatteensa paljastavat?

Ötzin aseet paljastavat, että hänellä oli erinomainen ballistiikan tuntemus. Kahdessa valmiissa nuolessa oli peräosassaan sulat niin kuin nuolissa tapana on. Sulat oli liimattu sellaiseen kulmaan, että nuolet lentäessään pyörisivät pituusakselinsa ympäri, mikä antaa kohtuullisen osumatarkkuuden jopa 30 metrin ampumaetäisyydeltä. Hänen nahkavaatteensa (erilaisten eläinten nahkoja) kertovat meille jotakin tuon aikakauden muodista. Nykyään vaatekappaleen ei tule ainoastaan peittää, vaan myös miellyttää silmää. Millaisia olivat vaatteet Ötzin aikakaudella? Viikkolehti Time kertoo, mitä on saatu selville: ”Puku oli koottu taitavasti luotospistoin eräänlaiseksi mosaiikkikuvioksi, käyttämällä ompelulankana eläinten jänteitä tai kasvikuituja.” Paloilla ja niiden harkitulla ompelutavalla oli haluttu saada aikaan ”tilkkutäkkivaikutelma”, sanotaan kirjassa Der Mann im Eis. Takin päällä Jäämiehellä oli ”palmikoiduista heinistä tehty viitta, erinomainen kylmänsuoja, jota hän on voinut taukojen aikana käyttää ’patjana’, eristeenä maata vasten” (Focus).

Merkille pantavaa hänen varusteissaan oli myös niiden ”yllättävä hienostuneisuus”, Time selittää. Esimerkiksi tikariin kuului ”taidokas, kasveista punottu tuppi”. Jäämies oli siis elänyt kaikesta päättäen aikakaudella, joka oli ”korkeatasoinen ja kulttuuriltaan hyvin elinvoimainen”, kuten Giovanni Maria Pace asian ilmaisee kirjassaan Gli italiani dell’Età della pietra.

Ötzin lähettyviltä löydetyt sienet ansaitsevat myös tulla mainituksi. Niitä on ehkä käytetty tulenteossa sytykkeenä, mutta asiantuntijoitten mielestä on todennäköisempää, että Jäämiehellä oli ne eräänlaisessa ”ensiapulaukussaan” niiden antibioottisten ja parantavien ominaisuuksien vuoksi.

Kauneudentaju, henkinen kyvykkyys, lääkintätaitojen tuntemus ja se, että osattiin käsitellä metalleja, harjoittaa maataloutta ja tehdä käsitöitä, osoittavat kaikki, että Jäämiehen aikalaiset olivat vastoin usein esitettyä käsitystä valistuneita ja taitavia monilla eri aloilla. Englantilainen arkeologi Lawrence Barfield on sanonut: ”Harvoilla meistä on nykyään niitä taitoja, joita oli useimmilla ihmisillä neljännellä vuosituhannella [eaa.].” Esimerkiksi ne kuvaamataiteen tuotteet sekä metalli- ja saviesineet, joita on löydetty haudoista, kertovat heidän hienostuneesta tyylitajustaan.

Uskonnollinen ilmapiiri

”Sikäli kuin oppineet asiasta tietävät, milloinkaan ei ole missään ollut sellaista kansaa, joka ei jossakin mielessä olisi ollut uskonnollinen”, sanoo tietosanakirja The New Encyclopædia Britannica. Tarkastellessaan uskonnon muinaisaikoina esittämää huomattavaa osaa kirja Dizionario delle religioni sanoo, että ”uskonnollisiin hankkeisiin käytettiin paljon enemmän tavaroita ja tarmoa siihen verrattuna, mitä käytettiin jokapäiväisessä elämässä”.

Uskonnollinen tunne oli ilmeisesti hyvin voimakas Ötzin aikakaudella. Monin paikoin on löytynyt ikivanhoja hautapaikkoja, jotka todistavat hautajaismenojen runsassisältöisyydestä ja vaikuttavuudesta. On löydetty myös kymmenittäin pieniä savipatsaita, joiden esittämät jumaluudet kuuluivat muinaiskansojen jumalolentojen joukkoon.

Ihmisen muinaishistoria ja Raamattu

Kulttuurit, joita muinaistutkimus on tuonut päivänvaloon, olivat siis hyvin monipuolisia. Ei voida ajatella, että ne olisivat olleet alkukantaisia kulttuureita, jotka lähes huomaamatta olisivat edenneet tuhannen mutkan kautta kohti päämääräänsä, täysin kehittynyttä yhteiskuntaa. Historioitsijoilla on se käsitys, että vaikka yhteisöt olivat kooltaan erilaisia, ne olivat silti täysin kehittyneitä.

Tällä on merkitystä niille, jotka tutkivat Raamattua. 1. Mooseksen kirjasta käy näet ilmi, että jo hyvin varhain ihmisen historiassa – ja varsinkin sen jälkeen kun ihmiset ’oli hajotettu yli kaiken maan’ – ilmaantui monivivahteisia, täysin kehittyneitä kulttuureita, joiden rakentajat olivat henkisesti kyvykkäitä ihmisiä (1. Mooseksen kirja 11:8, 9).

Raamattu todistaa, että ihmisillä on ollut varhaisimmista ajoista saakka teknisiä ja taiteellisia kykyjä, niin että he osasivat esimerkiksi takoa ”kaikkinaisia vaski- ja rauta-aseita” (1. Mooseksen kirja 4:20–22). Raamatun mukaan ihmisillä on aina ollut tietoinen halu palvoa jotakin jumaluutta (1. Mooseksen kirja 4:3, 4; 5:21–24; 6:8, 9; 8:20; Heprealaisille 11:27). Vaikka ihmisen uskonnollisuus pääsi ajan kuluessa rappeutumaan, ihminen on edelleen ”parantumattomasti uskonnollinen”, sanoo The New Encyclopædia Britannica.

Tutkimukset jatkuvat

Vaikka arkeologiset tutkimukset eivät kykenekään vastaamaan kaikkiin Ötzin löytymisen herättämiin kysymyksiin, me olemme silti kyenneet sen avulla kurkistamaan maailmaan, jossa hän eli – monipuoliseen maailmaan, joka on ollut aivan erilainen kuin millaiseksi niin sanotun esihistoriallisen ajan maailma yleensä mielletään. Se on ollut paljon nykyaikaisempi kuin monet uskovat.

Jollei oteta lukuun niitä varmoja johtopäätöksiä, jotka on voitu tehdä Jäämiehen ulkonäön ja varusteitten perusteella, niin loppupäätelmä National Geographic -aikakauslehden mukaan on se, että ”melkeinpä kaikki muu häntä koskeva on osaksi arvoitusta, osaksi arvailua”. Samaan aikaan Ötzi makaa Itävallan Innsbruckissa kylmiössä, ja yli 140 eri alojen asiantuntijaa yrittää kaikin keinoin selvittää lisää niitä arvoituksia, jotka liittyvät Jäämieheen – mieheen, joka saapui kylmyyden keskeltä.

[Kuva s. 8]

Oikeuslääketieteen asiantuntijoita tutkimassa Jäämiehen ruumista Innsbruckissa

[Lähdemerkintä]

Valokuva: Archiv Österreichischer Alpenverein/Innsbruck, S.N.S. Pressebild GmbH