Lukijoiden kirjeitä

Herätkää!-lehti pelasti. Joitakin vuosia sitten Herätkää!-lehdessä (8.8.1984) ehdotettiin, että kukin perhe keskustelisi siitä, mitä tehdä tulipalon sattuessa, ja järjestäisi säännöllisiä paloharjoituksia. Mieheni ja minä noudatimme tätä neuvoa. Tämän vuoden tammikuussa meillä oli tilaisuus toimia suunnitelmiemme mukaisesti, kun heräsin ja huomasin talomme alakerran olevan ilmiliekeissä. Jokainen meistä toimi juuri niin kuin olimme harjoitelleet ja pääsi ulos turvallisesti. En ole koskaan ollut näin kiitollinen mistään Herätkää!-lehden kirjoituksesta!

G. E., Saksa

Vain todistajatko puolueettomia? Lehtenne numerossa 8.5.1995 (”Ei enää salaisuus”) sanottiin: ”Vain Jehovan todistajat ovat säilyttäneet puolueettomuutensa ja kieltäytyneet opettelemasta sotimaan tai sotimasta enää.” Niistä 11996 miehestä, jotka kieltäytyivät toisen maailmansodan aikana taistelemasta, vain 940 oli Jehovan todistajia. Olin itse aseistakieltäytyjä. Sanaa ”vain” käytettiin selostuksessanne antamaan sellainen väärä kuva asiasta, että vain Jehovan todistajat pitivät kiinni tästä vakaumuksesta.

P. B., Yhdysvallat

Tiedämme, että jotkut yksilöt ovat kieltäytyneet osallistumasta sotaan, ja olemme tunnustaneet tämän seikan julkaisuissamme (ks. ”Herätkää!”-lehteä 8.9.1987, s. 7). Kyseisessä selonteossa viitattiin kuitenkin nimenomaan siihen, että ”katolilaiset ja ortodoksit” eivät ole pysyneet puolueettomina Ruandassa, Liberiassa, Balkanilla eivätkä muissa paikoissa, joissa on äskettäin ollut konflikteja. Uskonnollisista järjestöistä vain Jehovan todistajat ovat omaksuneet yhdenmukaisen puolueettoman kannan. (Toimitus.)

Sairaalaseminaarit.  Kiitoksia oikein paljon kirjoituksesta ”Seminaareja joiden tarkoitus on parantaa lääkäreiden ja Jehovan todistajien suhteita” (22.3.1995). Olen hyvin kiitollinen sairaalayhteyskomiteoista. Olen 81-vuotias ja minulta murtui lantio ja olkapää ollessani poissa kotipaikkakunnaltani. Paikallinen komitea oli sairaalassa puoli tuntia ennen minua. Koska tuolla alueella ei asunut ketään sukulaistani, yksi veljistä oli luonani koko leikkauksen ajan. Mikä helpotus! SYK-järjestely on todella siunaus Jehovalta.

A. W., Yhdysvallat

Hölkkäämisen riskit.  Käyn säännöllisesti lenkillä. Olen varma siitä, että kirjoituksenne ”Nauti hölkkäämisestä mutta varo riskejä!” (22.3.1995) vuoksi monet kristityistä tovereistani ajattelevat minun olevan tasapainoton. Pelkään myös sitä, että monet karttavat hölkkäämistä, koska puhuitte siitä kielteiseen sävyyn. Juoksijat eivät ole alttiita saamaan sydänkohtauksia, kuten väitätte. Ja endorfiinia muodostuu aivoissa eikä lihashermoissa, kuten sanotte.

C. D., Yhdysvallat

Tarkoituksemme ei ollut leimata juoksemista. Tunnustimme liikunnan hyödyt, mutta kannustimme lukijoitamme olemaan tasapainoisia niin etteivät he rasittaisi elimistöään yli järkevien rajojen. Asiaa täytyy tutkia vielä lisää ennen kuin tiedetään, millaisia terveysriskejä lenkkeily voi joillekuille yksilöille aiheuttaa. Mitä tulee endorfiineihin, ”The New Encyclopædia Britannica” -tietosanakirjassa vahvistetaan, että ne ”leviävät niille tunnusomaisella tavalla kaikkialle hermojärjestelmään”. Sydänkohtausten vaarasta ”The Medical Post” -lehti tunnustaa, että voimakas liikunta vähentää sydämen äkillisen pysähdyksen kokonaisriskiä; siinä kuitenkin todetaan, että ”riski kasvaa sinä aikana, jona he harjoittavat liikuntaa”. (Toimitus.)

Postimerkkeily.  Pidin kovasti kirjoituksesta ”Filatelia – kiehtova harrastus ja suurta liiketoimintaa” (8.1.1995). Olen vakuuttunut siitä, ettei Herätkää!-lehti sivuuta mitään – ei edes postimerkkejä. Keräilen postimerkkejä harrastuksekseni ja mielestäni kirjoitus oli varsin perusteellinen. Kiitos hyvistä ehdotuksistanne.

R. C., Venezuela