Lukijoiden kirjeitä

Viisikymmentä vuotta sitten.  Sain juuri luettua kirjoitussarjan ”1945–1995 – mitä olemme oppineet?” (8.9.​1995). Minuun teki vaikutuksen se, että saitte mahtumaan kaikki nuo historian yksityiskohdat noin pieneen tilaan. Opin paljon; kirjoitussarjaa oli parempi lukea kuin historiankirjaa.

M. V., Filippiinit

Rukous.  Olen työtön ja muuttamassa toiseen asuntoon. Olin tosi huolestunut – kunnes luin kirjoituksen ”Raamatun näkökanta: oma osasi rukouksissasi” (8.9.​1995). Kiitos tämän kirjoituksen julkaisemisesta. Aion tehdä parhaani osoittaakseni, että haluan saada vastauksen rukouksiini elämällä sopusoinnussa niiden kanssa.

D. C., Yhdysvallat

Uhkapelien pelaaminen.  Rukoilin äskettäin sitä, että uhkapelien pelaamisesta julkaistaisiin kirjoitus, sillä sukulaiseni tarvitsevat epätoivoisesti apua tässä asiassa. He ovat vararikon partaalla. Toivon, että kirjoitussarjasta ”Uhkapeliriippuvuus – paheneva ongelma” (22.9.​1995) on heille apua. He kärsivät todella paljon riippuvuutensa takia. Meillä oli tapana pelata pokeria perheenä 6–12 tuntia kerrallaan! Olen hyvin iloinen siitä, että minulla on nyt Jehova elämässäni.

L. D., Yhdysvallat

Te kuvailitte 20 vuotta kestänyttä avioliittoani miehen kanssa, joka on riippuvainen uhkapelien pelaamisesta. Olen saanut lehdistänne paljon rohkaisua aikaisemminkin, mutta tällä kerralla sain jotakin sellaista, mitä olen kaivannut kuluneet 20 vuotta!

F. E., Japani

Itsepuolustus.  Arvostin suuresti kirjoitusta ”Nuoret kysyvät: pitäisikö minun opetella itsepuolustusta?” (22.9.​1995). Täällä Ukrainassa saamme vain yhden Herätkää!-lehden numeron kuukaudessa, eikä siinä ole ”Nuoret kysyvät” -⁠kirjoitusta. Pystyin lukemaan kirjoituksen, koska osaan lukea englantia. Kirjoitus auttoi minua saamaan selville Jumalan mielipiteen asiasta.

V. L., Ukraina

Olen 12-vuotias, ja haluan kiittää teitä niistä kirjoituksista, joita julkaisette. Huomasin itsepuolustusta käsittelevän kirjoituksen olevan erityisen hyödyllinen. Sen ansiosta ymmärrän nyt paremmin, kuinka käyttäytyä, kun koulutoverini vainoavat minua.

D. C., Italia

Elämäkerta.  Kiitän teitä kovasti siitä, että julkaisitte Karen Malonen kertomuksen ”Pitkä, vaikea taisteluni tosi uskon löytämiseksi” (22.9.​1995). Se toi ilon kyyneleet silmiini.

J. S., Tšekin tasavalta

Olen meidän perheemme vanhin lapsi. Minusta tuntui usein pahalta, koska en voinut saada monia sellaisia asioita, joita halusin. Joskus rahaa tuskin riitti ruokaan. Mutta Karenin ansiosta tajuan nyt, että palveluksemme Jumalalle on tärkeämpää kuin kaikki aineellinen.

T. T., Kreikka

Olen tähän mennessä lukenut tuon kirjoituksen neljä kertaa, ja joka kerta olen liikuttunut kyyneliin asti. Saatoin asettua hänen asemaansa, kun hän palveli päättäväisesti Jehovaa kohdatessaan perheen vastustusta ja vaikeuksia. Toivon pian voivani aloittaa vakituisen tienraivauksen, kokoaikaisen evankelioimisen, ja tämä kirjoitus on todella vahvistanut minua.

D. F., Australia