Lukijoiden kirjeitä

Kadonneet lapset.  Kun olin saanut luettua kirjoitussarjan ”Kadonnet lapset – milloin murhenäytelmä loppuu?” (8.2.1995), kyyneleet valuivat pitkin poskiani. Jotkin kirjoituksissa mainitut kokemukset muistuttivat omiani. Kiitän Jehovaa siitä, että hän on antanut minulle voimaa kestää. Hänen Sanansa avulla olen saanut toivon paratiisista, jossa ihmiset eivät enää kärsi tällaisista epäkohdista.

T. O., Brasilia

Japanilainen vanki.  Minua kannustettiin lukemaan kirjoitus ”Atomipommi avasi isälleni oven ulos vankilasta” (8.10.1994). Minut kastettiin hiljattain kristityksi, ja olen usein miettinyt, pysyisinkö uskollisena koetuksessa. Lukiessani veli Katsuo Miuran kallionlujasta uskosta voimakkaat tunteet alkoivat kuohua sisälläni. Kirjoitus auttoi minua näkemään, mikä puute omassa uskossani on – että minun tulee perustaa luottamukseni Jehovaan.

K. T., Japani

Genetiikka.  Olemme käsitelleet koulussa geneettistä koodia. Niinpä käytin hyväkseni tilaisuutta ja panin lehden, jossa käsiteltiin aihetta ”Ihmisgenetiikka – ihmisen ’piirustusten’ tutkimista” (22.3.1995), harjoitusvihkoni väliin. Luonnontieteiden opettajani analysoi kirjoituksen kanssani. Hän sanoi minulle, että vaikka hän on biologi ja on tutkinut DNA:ta vuosia, niin häneen teki vaikutuksen aineiston syvällisyys.

P. N., Italia

Kirjoitukset osoittivat, miten monimutkainen aihe voidaan selittää ymmärrettävästi. Ne auttoivat minua tajuamaan paremmin sitä aineistoa, jota opiskelen biologian tunneilla. En kuitenkaan voi käyttää kirjoituksessa lainattuja lausuntoja, koska ette ole antaneet lähdetietoja, esimerkiksi kirjoittajien ja julkaisijoiden nimiä.

M. G., Saksa

Tilanpuutteen vuoksi emme yleensä julkaise lähdeluetteloita, kuten tekniikan ja tieteen aikakauslehdissä yleensä tehdään. Koska Herätkää!-lehteä julkaistaan suurelle yleisölle, ei ainoastaan eri alojen ammattilaisille, niin mielestämme tällaiset lähdetiedot kiinnostaisivat vain verrattain harvoja lukijoita. (Toimitus.)

Homoseksuaalisuus.  Palvelen avustavana palvelijana ja tienraivaajana eli kokoaikaisena evankelistana. Tuntuu siltä kuin ”Nuoret kysyvät” -palstan homoseksuaalisuutta käsittelevät kirjoitukset olisi kirjoitettu juuri minua varten! (8.2., 22.2. ja 22.3.1995.) Teini-iän varhais- ja keskivaiheessa kokeilin homoseksuaalisuutta. Lopetin sen, mutta aina siitä lähtien minun on ollut vaikea taistella sellaisia tunteita vastaan. Näiden kirjoitusten ansiosta nyt lopulta ymmärrän tunteitani ja olen saanut apua jatkaa taistelua!

Nimi jätetty mainitsematta, Tanska

Minulla on ollut homoseksuaalisia tunteita murrosiästä lähtien. Minut on kasvatettu kristityksi, joten nämä tunteet ovat olleet minulle tosi hämmentäviä. Koska olin niin häpeissäni ja hämmentynyt, en pystynyt koskaan uskoutumaan kenellekään, en edes omille vanhemmilleni. Olen nyt naimisissa kauniin naisen kanssa, mutta silti minulle tulee vääriä haluja aika ajoin. Lopulta kerroin salaisuuteni vaimolleni, ja hän rohkaisi minua puhumaan asiasta seurakunnan vanhinten kanssa. He olivat hyvin ymmärtäväisiä ja valmiita tukemaan minua. Jos voisin sanoa jotakin sellaiselle, joka taistelee tällaisten tunteiden kanssa, sanoisin, että älä salaa niitä. Kerro puolisollesi, vanhemmillesi, vanhimmalle tai luotettavalle ystävälle, mutta älä pidä niitä sisälläsi.

Nimi jätetty mainitsematta, Yhdysvallat

Olen kärsinyt lapsesta saakka seksuaalisesta riistosta. Minulle ei koskaan osoitettu rakkautta eikä kiintymystä. Harjoitin homoseksuaalisuutta. Mutta jos nuoret tietäisivät, millaista häpeää, tuskaa, surua ja turhautuneisuutta homoseksuaaliset asenteet saavat aikaan, he karttaisivat niitä. Monetkaan eivät halua puhua tästä aiheesta, mutta te käsittelitte sitä hyvin selvällä tavalla. Kiitän teitä koko sydämestäni siitä, että julkaisette tällaisia aiheita.

Nimi jätetty mainitsematta, Brasilia