Kiehtova Etiopia

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ETIOPIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

ETIOPIA tunnettiin vuosikausia salaisena valtakuntana. Ja vaikka sen vuosisatoja kestänyt eristyneisyys onkin päättynyt, harvat ovat nykyään selvillä sen kiehtovasta historiasta, moninaisista ihmisistä ja kulttuureista sekä epätavallisista maantieteellisistä piirteistä. Kun ajatellaan, että tässä maassa asuu yli 50 miljoonaa ihmistä – lähes yhtä paljon kuin Ranskassa – sitä ei varmaankaan voida jättää huomiotta.

Muinaiset kreikkalaiset ilmeisesti keksivät sanan ”Etiopia”, joka tarkoittaa ’palaneiden kasvojen aluetta’. Sen varhaishistoriaa verhoaa kuitenkin salaperäisyys ja tarunomaisuus. Perimätiedot väittävät, että Etiopia oli osa muinaista Sabaa, joka on tullut kuuluisaksi Raamatusta, ja että Etiopian kuningatar oli se rikas arvohenkilö, joka vieraili kuningas Salomon luona. Joukko menneen ajan etiopialaisia hallitsijoita on siksi väittänyt polveutuvansa miehestä nimeltä Menelik, jonka oletetaan syntyneen Salomon ja tuon kuningattaren rakkaussuhteesta.

On kuitenkin hyvin todennäköistä, että Saba sijaitsi todellisuudessa Lounais-Arabiassa.a Etiopia mainitaan sekä Raamatun heprealaisessa (”Vanha testamentti”) että sen kreikkalaisessa (”Uusi testamentti”) osassa. Esimerkiksi Apostolien tekojen 8. luvussa kerrotaan etiopialaisesta ”eunukista” eli hallituksen virkamiehestä, joka kääntyi kristinuskoon. Nykyisten rajojen mukaan ilmaistuna Raamatun Etiopia kuitenkin käsitti etupäässä nykypäivän Sudanina tunnetun alueen.

Ajanlaskumme 200-luvulle mennessä Etiopiaan oli perustettu Aksumin valtakunta. Se saavutti huippunsa kuningas Ezanan valtakaudella 300-luvulla. Ezana, joka itsekin oli käännynnäinen, käännytti koko valtakuntansa ”kristinuskoon”. Etiopia oli jonkin aikaa kosketuksissa länsimaailmaan, mutta nämä yhteydet katkesivat 600-luvulla. Tietosanakirjassa The Encyclopedia Americana selitetään: ”Etiopia oli sen jälkeen eristäytyneenä muusta kristitystä maailmasta lähes tuhannen vuoden ajan pyrkiessään puolustamaan itseään niitä valloitusyrityksiä vastaan, joita muslimit tekivät pohjoisesta ja idästä ja pakanat etelästä.” Varsinkin se, että muslimit valloittivat Egyptin ja Nubian, eristi Etiopian muusta kristikunnasta.

Toisin kuin muut Afrikan maat Etiopia ei ollut koskaan pitkään eurooppalaisten siirtomaana, ellei oteta lukuun Italian lyhyttä sotilaallista läsnäoloa 1800-luvun loppupuolella ja vuosina 1935–41. Sotilasvallankaappaus saattoi vuonna 1974 väkivaltaisesti loppuunsa vanhan keisarikunnan. Vuodesta 1991 lähtien uusi hallitus on saanut aikaan uudistuksia, joiden tarkoitus on tehdä tästä maasta entistä avoimempi yhteiskunta. Tämän vuoksi nykyään on mahdollista tarkastella lähemmin tätä aiemmin hämärän peitossa ollutta maata.

Ihmiset ja heidän kulttuurinsa

Etiopialaisista on vaikea esittää yleistyksiä, sillä heidän keskuudessaan on hyvin suurta vaihtelua. On afar-paimentolaisia, jotka vaeltelevat paahtavan kuumalla Danakilin aavikolla. Lännempänä on tummaihoisia nilootteja. Etelässä asuvat erityisesti oromot. Amharat asuvat keskiylängöllä, missä he viljelevät tuulisia vuorenhuippuja. Ei ole siksi yllättävää, että Etiopiassa on lähes 300 kieltä. Kullakin etnisellä ryhmällä on oma hius- ja pukeutumistyylinsä sekä arkkitehtuurinsa. Arkkitehtuuri vaihtelee etelän tavanomaisista pyöreistä bambuasumuksista, joista käytetään nimeä tukul, Keski-Etiopian olkikattoisiin asuntoihin ja pohjoisen monikerroksisiin kivirakennuksiin.

Henkilönimiä on myös kiehtova valikoima. Eksoottiselta kuulostavat nimet eivät ole pelkkä tunnistuskeino, vaan niillä on merkitys, joka lähes aina tunnetaan hyvin paikallisesti. Tytöille voidaan antaa nimeksi Fikre (Rakkaani), Desta (Ilo), Senait (Hyvyys), Emnet (Usko), Ababa (Kukka) tai Trunesh (Sinä olet hyvä). Joitakin miesten nimiä ovat Berhanu (Valo), Wolde Mariam (Marian Poika), Gebre Yesus (Jeesuksen Palvelija), Haile Selassie (Kolminaisuuden Voima) ja Tekle Haimanot (Uskonnon Kasvi).

Monet näistä nimistä ovat selvä osoitus ortodoksisen kirkon vaikutuksesta. Uskonnon vaikutus näkyy tosiaan käytännöllisesti katsoen kaikkialla Etiopian kulttuurissa. Kolmetoistakuukautinen kalenteri on täynnä uskonnollisia juhlia. Huomattavimpia näistä ovat meskel, ”ristin juhla”, ja timkat, johon liittyvät Kristuksen kasteen kunniaksi järjestettävät värikkäät kulkueet. Eikä se ole varmaankaan yllätys, että suurin osa Etiopian perinteisestä taiteesta on luonteeltaan uskonnollista.

Maantieteellisiä piirteitä

Luotaessa ensisilmäystä Etiopiaan ei pidä unohtaa sen vaikuttavia maantieteellisiä piirteitä. Eräs huomattava piirre on suuri Itä-Afrikan hautavajoama, joka jakaa maan kahtia kulkiessaan kohti Keniaa. Sen reunoilla on monia kuumia lähteitä ja luolia. Matkalla on seitsemän kaunista järveä. Hautavajoaman molemmilla puolilla on yli 2000 metrin korkeuteen kohoavat ylängöt, joiden korkein kohta on pohjoisessa Semienin vuoristossa. Tätä vuoristoa, jonka korkein huippu kohoaa yli 4600 metrin korkeuteen, sanotaan Afrikan katoksi. Alueen jättiläismäiset kielekkeet ja huikaisevat rotkot ovat todella mahtavia. Sieltä ei ole kovin pitkä matka Tanajärvelle, josta Sininen-Niili saa alkunsa. Se kulkee vaikuttavassa rotkossa, joka kiemurtelee länteen kohti Sudania. Sininen-Niili tarjoaa lähellä Tanajärveä kauniin näkymän – Tisisatin putoukset, jotka ryöppyävät kallioiden yli kuin pienempi versio kuuluisista Victorian putouksista. Koillisessa moniväriset suolalähteet koristavat Danakilia, aavikkoa joka muodostaa Afrikan matalimman kohdan. Se sijaitsee merenpinnan alapuolella.

Etiopiassa korjataan hämmästyttävän monenlaista satoa, joka vaihtelee vehnästä, ohrasta, banaanista, maissista ja puuvillasta viinirypäleisiin, appelsiineihin ja lukuisiin mausteisiin. Etiopia väittää myös olevansa kahvipensaan kotimaa, ja vielä nykyäänkin se on merkittävä kahvipapujen tuottaja. Lisäksi siellä viljellään tef-nimistä harvinaista viljakasvia. Se näyttää heinältä, ja sen pienistä siemenistä tehdään jauhoa injeraa varten, joka on Etiopiassa pääasiallista ravintoa ja kansallisruoka. Injera valmistetaan erityisessä uunissa, ja se asetetaan tavallisesti tarjolle suuressa, pyöreässä korissa, koristeellisessa mesobissa. Mesob, jota pidetään monissa etiopialaisissa kodeissa lattialla, on siis sekä hyötyesine että olennainen osa sisustusta.

Eläimistö

Entä mitä Etiopialla on tarjottavana eläimistön suhteen? Hyvin paljon. Etiopiassa on useita syrjäisiä rauhoitusalueita, joilla elää monenlaisia antilooppeja ja leijonia. Tässä maassa sanotaan asuvan yli 830 lintulajia, joista joitakin tavataan vain Etiopiassa.

Epätavallisimpia eläimiä on uljas etiopianvuorikauris, joka elää ainoastaan hyvin korkeilla Semienin vuorilla. Niitä elää enää vain muutamia satoja yksilöitä kaikkein luoksepääsemättömimmillä kielekkeillä. Ne voivat hypätä lipeämättä pohjattomalta näyttävän kuilun yli. Sitten on kaunis tšelada. Koska sen karvat ovat pitkiä ja sillä on rinnassaan silmiinpistävä punainen laikku, sitä sanotaan myös leijona-apinaksi ja paviaaniksi, jolla on särkynyt sydän. Etiopiassa eläimiä ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä yleensä tiet kuhisevat siellä kameleja, muuleja, karjaa ja aaseja.

Tämä maa ei kiistämättä ole vailla huolia, kaukana siitä. Sen pääkaupunki, Addis Abeba, on nykyaikainen suurkaupunki, jossa asuu yli miljoona ihmistä. Se kärsii kuitenkin asuntopulasta ja työttömyydestä. Kuivuus ja sisällissota ovat jättäneet jälkeensä kodittomuutta, raajarikkoja sekä suuren määrän leskiä ja orpoja. Tämän maan Jehovan todistajat tekevät kovasti työtä auttaakseen etiopialaisia tajuamaan, että Kristuksen Jeesuksen johdossa oleva Jumalan valtakunta on lopullinen ratkaisu heidän ongelmiinsa (Matteus 6:​9, 10).

Tuota aikaa odoteltaessa Etiopia on tutustumisen arvoinen maa. Toivomme tämän lyhyen katsauksen herättäneen siinä määrin kiinnostuksesi, että luot uuden silmäyksen, ehkäpä itse paikalla, tähän kiehtovaan maahan.

[Alaviite]

[Kuvat s. 18]

Etiopian kansallisruoka ”injera” asetetaan tarjolle ”mesobissa”