Uhanalaiset lajit – ongelman laajuus
DODOISTA on tullut sukupuuttoon kuolemisen vertauskuva. Viimeiset näistä lentokyvyttömistä linnuista kuolivat Mauritiuksen saarella vuoden 1680 paikkeilla. Myös monet niistä lajeista, jotka nykyään ovat uhanalaisia, elävät saarilla. Niistä 94 lintulajista, joiden tiedetään kadonneen viimeksi kuluneitten 400 vuoden aikana, on 85 ollut saarten lintuja.
Suurilla mantereilla eläviä eläimiä on myös vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ajatellaanpa vaikka tiikereitä, joita aikoinaan asusti kaikkialla Venäjällä. Nykyään niistä on enää jäljellä ainoastaan Amurin alueella Siperiassa tavattava alalaji, jonka yksilöluku on vain 180–200. Kiinan eteläosissa on jäljellä tiettävästi enää 30–80 tiikeriä. Indo-Kiinassa näitä eläimiä uhkaa sukupuutto ”kymmenen vuoden kuluessa”, kertoo Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Times. Kaksi kolmasosaa maailman tiikereistä asustaa Intiassa, ja sikäläisillä viranomaisilla on se käsitys, että nämä uljaat eläimet voivat hävitä sieltäkin kymmenessä vuodessa.
Sarvikuonojen ja gepardien määrä vähenee. Kiinassa jättiläispandat elävät ryhminä, joissa saattaa olla enää kymmenen yksilöä. Näädät ovat lähes täysin kadonneet Walesista, ja oravat ”saattavat kadota manner-Englannista ja Walesista seuraavien 10–20 vuoden kuluessa”, The Times kirjoittaa. Atlantin toisella puolella, Yhdysvalloissa, ovat lepakot uhanalaisimpia maanisäkkäitä.
Tilanne maailman merissä näyttää yhtä synkältä. Kirjassa The Atlas of Endangered Species sanotaan merikilpikonnien olevan ”kenties uhanalaisin [merieläinten] ryhmä”. Sammakkoeläimet näyttävät selviytyneen paremmin. Kuitenkin New Scientist -tiedelehden mukaan 89 sammakkoeläinlajia on 25:n viime vuoden aikana joutunut ”sukupuuton partaalle”. Myös noin 11:tä prosenttia maailman lintulajeista uhkaa sama vaara.a
Entä miten on pienempien luontokappaleitten, esimerkiksi perhosten, laita? Tilanne on samankaltainen. Yli neljäsosa Euroopan 400 päiväperhoslajista on vaarassa, ja 19:ää niistä uhkaa nopea sukupuuttoon kuoleminen. Kookas englantilainen kirsikkaperhonen liittyi dodon seuraan sukupuuttoon hävinneitten lajien joukkoon vuonna 1993.
Kasvava huolenaihe
Kuinka monta eläinlajia katoaa joka vuosi? Vastaus riippuu siitä, keneltä asiantuntijalta sitä kysytään. Vaikka tiedemiehillä onkin erilaisia mielipiteitä, kaikki he tunnustavat sen tosiasian, että monet lajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ekologi Stuart Pimm toteaa: ”Kiistely siitä, miten nopeasti – – [lajeja] katoaa, on pohjimmiltaan väittelyä tulevaisuudestamme.” Hän jatkaa: ”Olemme muutamassa vuosisadassa kiihdyttäneet lajien tuhoutumisvauhtia paljon yli luonnollisen vauhdin. Tulevaisuutemme on köyhempi sen vaikutuksesta.”
Planeetta Maa on verrattavissa taloon. Jotkut, jotka kantavat huolta uhanalaisista lajeista, tutkivat ekologiaa. Terminä ”ekologia” tuli käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla, ja se on peräisin kreikan kielen sanasta oikos, joka tarkoittaa ’taloa’ tai ’kotia’. Tämä tieteenala tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Kiinnostus luonnonsuojelua kohtaan kasvoi 1800-luvulla, ja sitä epäilemättä olivat lisäämässä uutistiedot, jotka kertoivat joidenkin lajien tuhoutumisesta. Yhdysvalloissa tämä johti siihen, että sinne alettiin perustaa kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita turvapaikoiksi eläimille. Tätä nykyä koko maailmassa on arviolta 8000 kansainvälisesti tunnustettua luonnonsuojelualuetta. Yhdessä 40000 muunlaisen suojelualueen kanssa ne muodostavat lähes kymmenesosan maapallon maa-alasta.
Monet huolestuneet ihmiset ovat nykyään omaksuneet niin sanotun vihreän ajattelun joko sellaisten liikkeitten välityksellä, jotka tekevät tunnetuksi lajien tuhoutumisen uhkaa tai jotka vain jakavat valistusta siitä, millä tavoin eliöt ovat riippuvaisia toisistaan. Vuonna 1992 pidetyn Rio de Janeiron ympäristökokouksen jälkeen hallitukset ovat yleensä kiinnittäneet enemmän huomiota ympäristöongelmiin.
Uhanalaisten lajien ongelma on maailmanlaajuinen, ja se koko ajan pahenee. Mikä siihen on syynä? Tuottavatko ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty lajien tuhoutumisen estämiseksi, nykyään toivottua tulosta? Millaiselta näyttää tulevaisuus? Miten sinä liityt asiaan? Vastauksia saamme seuraavista kirjoituksista.
[Alaviite]
a Sukupuuttoon kuolleeksi sanotaan lajia, jota ei ole tavattu vapaana luonnossa 50 vuoteen, kun taas uhanalaisilla lajeilla tarkoitetaan niitä lajeja, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, ellei niiden nykyisissä olosuhteissa tapahdu muutosta.