Katastrofien hedelmä

MILLAISTA on olla pakolainen? Kuvittele, että elät rauhassa, mutta sitten koko maailmasi muuttuu äkisti. Yhdessä yössä naapurit muuttuvat vihollisiksi. Sotilaita on tulossa ryöstämään ja polttamaan kotisi. Sinulla on kymmenen minuuttia aikaa pakata tavarasi ja pelastaa henkesi. Voit ottaa mukaasi vain yhden pienen laukun, sillä joudut kantamaan sitä kilometrikaupalla. Mitä aiot panna siihen?

Lähdet liikkeelle käsiaseitten paukkeen ja tykkien jyskeen keskellä. Liityt toisiin, jotka myös ovat lähteneet pakoon. Päivät kuluvat. Laahustat nälkäisenä, janoisena ja uskomattoman väsyneenä. Voidaksesi selviytyä sinun täytyy piiskata uupunutta ruumistasi eteenpäin. Nukut yösi paljaalla maalla. Haeskelet pellosta jotakin syötävää.

Lähestyt turvallista maata, mutta rajavartijat eivät päästä sinua rajan yli. He tutkivat laukkusi ja ottavat haltuunsa kaiken, millä on arvoa. Löydät toisen tarkastusaseman ja pääset rajan yli. Sinut pannaan rähjäiseen pakolaisleiriin, jota ympäröi piikkilanka-aita. Vaikka ympärilläsi on muita, jotka ovat samanlaisessa pinteessä, tunnet olosi yksinäiseksi ja hämmentyneeksi.

Kaipaat perheesi ja ystäviesi seuraa. Huomaat olevasi täysin riippuvainen ulkopuolisten avusta. Ei ole työtä eikä mitään tekemistä. Taistelet toivottomuuden, pelon ja vihan tunteita vastaan. Olet huolissasi tulevaisuudestasi, sillä tiedät, että oleskelusi leirillä on todennäköisesti tilapäistä. Leirihän ei ole mikään koti, vaan se on kuin sellaisten ihmisten odotushuone tai varasto, joita kukaan ei halua. Pohdit, palautetaanko sinut väkisin sinne, mistä olet tullut.

Nykyään ovat miljoonat ihmiset saaneet kokea tämän. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston (UNHCR) mukaan maailmassa on 27 miljoonaa ihmistä, jotka ovat lähteneet pakoon sotaa tai vainoa. Heidän lisäkseen on 23 miljoonaa ihmistä pakolaisina omassa maassaan. Koko maailmassa on kaiken kaikkiaan joka 115. ihmisen ollut pakko lähteä pakoon. Useimmat heistä ovat naisia ja lapsia. Sotien ja muiden katastrofien hedelmänä pakolaiset ovat tuuliajolla maailmassa, joka ei halua heitä, maailmassa, joka torjuu heidät – ei sen vuoksi, keitä he ovat, vaan sen vuoksi, mitä he ovat.

Heidän olemassaolonsa on merkki syvällisistä mullistuksista, joita on tapahtunut ympäri maailman. UNHCR sanoo: ”Pakolaiset ovat lopullinen oire yhteiskunnan hajoamisesta. He ovat viimeinen, silmiinpistävin lenkki siinä syiden ja seurausten ketjussa, joka ilmaisee valtion yhteiskunnallisen ja poliittisen luhistumisen laajuuden. Maailmanlaajuisesti katsottuna he ovat inhimillisen kulttuurin nykytilan ilmapuntari.”

Asiantuntijat sanovat, että pakolaisongelma on saavuttanut ennennäkemättömät mitat ja ettei näköpiirissä ole loppua sen kasvulle. Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu? Onko siihen olemassa mitään ratkaisua? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavissa kirjoituksissa.

[Kuvien lähdemerkinnät s. 3]

Poika vasemmalla: UN PHOTO 159243/J. Isaac

Kuva: U.S. Navy