Keiden tulisi ratkaista perheen koko?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN BRASILIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

VASTA kolme päivää vanha poika oli hylätty muovikassissa metroasemalle. Eräässä brasilialaisessa sanomalehdessä kuitenkin todettiin, että monet perheet tarjoutuivat adoptoimaan lapsen.

Vaikka tämä onkin harvinainen tapaus, ei-toivottujen ja hylättyjen lasten määrä lisääntyy koko maailmassa. Hyvin usein vanhemmuuteen liittyvää vastuuta ei kanneta. Onko syntyvyyden säännöstely ratkaisu? Olisiko väärin suunnitella perheen koko?

Maailman terveysjärjestön mukaan kautta maailman noin 50 prosenttia raskauksista on suunnittelemattomia. Usein raskaus ei ole ainoastaan suunnittelematon vaan myös ei-toivottu.

Monet pyrkivät välttämään raskaaksi tulemista, ehkä terveysongelmien tai asumiseen tai työhön liittyvien ongelmien vuoksi. Siksi ehkäisymenetelmät, esimerkiksi ehkäisytabletit tai kondomit, ovat yleisiä. Myös aborttia ja sterilointia käytetään syntyvyydensäännöstelymenetelminä. Sanomalehdessä O Estado de S. Paulo kerrotaan Brasiliassa tehtävistä aborteista: ”Maailman terveysjärjestö arvioi, että 5 miljoonaa niistä 13 miljoonasta naisesta, jotka tulevat vuosittain Brasiliassa raskaaksi, keskeyttää raskauden laittomasti.” Lisäksi Time-lehdessä kerrottiin, että 71 prosenttia lapsensaanti-iässä olevista brasilialaisnaisista, joilla on asuinkumppani, turvautuu syntyvyyden säännöstelyyn. Näistä 41 prosenttia käyttää ehkäisytabletteja ja 44 prosenttia on steriloitu.

Eräs tutkimus osoittaa, että 75 prosenttia brasilialaisista pitää lasten määrän suunnittelemista tarpeellisena. Toiset eivät hyväksy perhesuunnittelua, koska he uskovat kohtaloon tai koska he ajattelevat sen olevan Jumalan tahto, että perheessä on ”niin monta lasta kuin Jumala antaa”. Keiden tai minkä tulisi ratkaista perheen koko – pariskunnan vai kansallisten tai uskonnollisten näkökohtien?

Miksi syntyvyyden säännöstely on kiistanalainen kysymys?

Vaikka roomalaiskatolinen kirkko, joka edustaa Brasilian valtauskontoa, hyväksyy rytmimenetelmän, se vastustaa ehkäisymenetelmiä, aiheuttavatpa ne raskauden keskeytymisen tai eivät. Paavi Paavali VI totesi: ”Jokaisessa sukupuoliyhdynnässä – – elämän siirtymisen – – [täytyy] olla mahdollista.” Paavi Johannes Paavali II sanoi: ”Kun asiaa tarkastellaan puolueettomasti, ehkäisy on niin äärimmäisen laiton teko monestakin syystä, ettei sitä voida koskaan millään syyllä puolustaa.” Tämä on johtanut siihen, että monet katolilaiset epäröivät rajoittaa perheensä kokoa, koska he pitävät syntyvyyden säännöstelyä syntinä.

Toisaalta lääkärilehdessä Lancet todetaan: ”Miljoonat ihmiset tulevat viettämään koko elämänsä kouluttamattomina, työttöminä, ilman kunnollista asuntoa tai sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja, ja näiden ongelmien suurin syy on hallitsematon väestönkasvu.” Niinpä liikakansoituksen ja köyhyyden pelosta jotkin hallitukset suosittelevat perhesuunnittelua kirkon vastustuksesta huolimatta. Esimerkiksi ”Costa Rica vähensi lasten keskimäärää [perhettä kohden] seitsemästä kolmeen”, kertoo biologi Paul Ehrlich.

YK:n julkaisussa Facts for Life​–​A Communication Challenge todetaan: ”Äidin saatua neljä lasta uudet raskaudet asettavat sekä äidin että lapsen elämän ja terveyden entistä suurempaan vaaraan. Toistuva raskaaksi tuleminen, synnyttäminen, imetys ja pikkulasten hoito voivat helposti kuluttaa naisen elimistön loppuun varsinkin, jos aiempien synnytysten väliä ei ole ollut yli kahta vuotta.”

Suurperheet ovat edelleen yleisiä maissa, missä lapsikuolleisuus on suuri, erityisesti Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maaseuduilla. Miksi? Monet eivät tunne ehkäisymenetelmiä. Kuten eräs lainlaatija sanoi, yksi tekijä joillakin alueilla voi olla se, että ”edelleenkin mies pitää itseään tosi miehenä vain siinä tapauksessa, että hänen vaimonsa tulee raskaaksi joka vuosi”. Lehdessä Jornal da Tarde esitetään toinen mahdollinen tekijä, varsinkin naisen näkökulmasta: ”Lapset ovat heidän harvoja ilon lähteitään, ja ne antavat heille aikaansaamisen tunteen.” Brasilian entinen ympäristöministeri Paulo Nogueira Neto totesi: ”Lapset ovat köyhän väestön sosiaaliturva.”

Mitä Raamattu sanoo?

Tiesitkö, että Jumalan sana, Raamattu, jättää perheen koon aviomiehen ja vaimon ratkaistavaksi? Siinä osoitetaan myös, että avioliiton solmiminen on sopivaa, kun halutaan tuottaa jälkeläisiä tai osoittaa kiintymystä kunniallisessa intiimissä suhteessa (1. Korinttilaisille 7:​3–5; Heprealaisille 13:​4).

Mutta eikö Jumala sanonut Aadamille ja Eevalle paratiisissa: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa”? (1. Mooseksen kirja 1:​28.) Kyllä, mutta mikään Raamatussa ei osoita, että sama käsky koskisi meitä nykyään eläviä. Kirjoittaja Ricardo Lezcano totesi: ”Tuntuu jotenkin ristiriitaiselta soveltaa – – [miljardeihin ihmisiin] samaa käskyä, joka annettiin tämän planeetan ainoille kahdelle asukkaalle.” Vaikka jotkut päättäisivät olla hankkimatta lainkaan lapsia, se on henkilökohtainen ratkaisu, jota pitää kunnioittaa.

On kiinnostavaa, että tietosanakirjassa New Catholic Encyclopedia todetaan, että Jehovan todistajien näkemys perustuu Raamattuun. Siinä sanotaan: ”Lukuun ottamatta syntyvyyden säännöstelyä, jonka he jättävät avioparin itsensä ratkaistavaksi, heidän avio- ja sukupuolimoraalinsa on varsin tinkimätöntä.” Siinä jatketaan: ”He pitävät Raamattua uskonsa ja käyttäytymisohjeensa ainoana lähteenä.”

Ovatko kaikki perheen koon rajoittamisessa käytettävät menetelmät sallittuja? Eivät. Koska elämä on pyhää, Jumalan Israelille antama laki määräsi kohtelemaan keskenmenon aiheuttajaa murhaajana (2. Mooseksen kirja 20:​13; 21:​22, 23). Kun on kyse steriloinnista, joka voidaan tehdä esimerkiksi katkaisemalla siemenjohtimet, kunkin on tehtävä ratkaisu omantuntonsa mukaan, koska tätä asiaa ei suoraan käsitellä Raamatussa. ”Kukin joutuu kantamaan oman kuormansa.” (Galatalaisille 6:​5.)a Ja koska on olemassa erilaisia ehkäisymenetelmiä, lääketieteellinen opastus voi auttaa pariskuntaa päättämään, haluavatko he käyttää jotakin niistä vai eivät.

Tee päätös jota et joudu katumaan myöhemmin

Kaikkea, mitä elämässä tapahtuu, ei voida suunnitella. Ostaisitko kuitenkaan autoa tai taloa harkitsematta vakavasti asian eri puolia? Auto tai talo voidaan myydä pois, mutta lapset eivät ole palautettavissa. Kun raskautta siis suunnitellaan, eikö silloin tulisi pohtia miehen ja vaimon mahdollisuuksia huolehtia elämän välttämättömyyksistä?

Emme varmasti haluaisi perheemme olevan aliravittu, emmekä liioin haluaisi olla taakaksi toisille (1. Timoteukselle 5:​8). Ruoan ja suojan lisäksi lapset tarvitsevat koulutusta, moraaliarvoja ja rakkautta.

Sen lisäksi että arvioidaan, kuinka paljon vaaditaan työtä, rahaa ja kärsivällisyyttä, on otettava huomioon vaimon terveys. Raskauden viisas ajoittaminen pelastaa ihmishenkiä ja edistää terveyttä. Julkaisussa Facts for Life sanotaan: ”Tehokkaimpia tapoja vähentää niitä sekä äidin että lapsen kohtaamia vaaroja, jotka liittyvät raskauteen ja synnytykseen, on synnytysten ajankohtien suunnitteleminen. Synnytykseen liittyvät riskit ovat suurimmillaan, kun tuleva äiti on alle 18- tai yli 35-vuotias tai kun hän on ollut neljästi tai useammin raskaana tai kun edellisestä synnytyksestä on kulunut alle kaksi vuotta.”

Lapsen hankkimista harkitsevien pariskuntien pitäisi ottaa huomioon, että ympärillämme oleva maailma on, kuten Raamatussa on ennustettu, täynnä rikollisuutta, nälkää, sotaa ja taloudellista epävarmuutta (Matteus 24:​3–12; 2. Timoteukselle 3:​1–5, 13; Ilmestys 6:​5, 6). Aito rakkaus lapsiin auttaa pariskuntia olemaan realistisia sen suhteen, millaisessa maailmassa me elämme, ja tajuamaan, että lasten kasvattaminen on meidän aikanamme suuri haaste. Kaikki eivät halua antaa asioiden vain tapahtua ja hankkia lapsia niin monta kuin niitä tulee siinä toivossa, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin. Monet haluavat sen sijaan mieluummin päättää, kuinka suuren perheen he hankkivat, niin että heidän lapsensa tuntisivat suurempaa onnellisuutta ja turvallisuutta.

Sen lisäksi että Jumalan sana auttaa tekemään viisaita päätöksiä perheasioissa, se antaa luotettavan tulevaisuudentoivon. Raamatussa osoitetaan Luojan tarkoituksen olevan, että ihmiset elävät ikuisesti onnellista elämää rauhaisassa paratiisimaassa. Toteuttaakseen sen Jumala saattaa pian tämän pahan asiainjärjestelmän loppuunsa. Silloin, vanhurskaassa uudessa maailmassa, jossa ei ole köyhyyttä eikä liikakansoitusta, lapsista ei enää koskaan hankkiuduta eroon ei-toivottuina. (Jesaja 45:​18; 65:​17, 20–25; Matteus 6:​9, 10.)

Toistensa ja lasten huomioon ottaminen sekä tasapainoinen näkemys lasten hankkimisesta auttavat selvästi pariskuntaa ratkaisemaan perheensä koon. Sen sijaan että he antaisivat asioiden mennä omaa rataansa, heidän tulisi rukouksen hengessä etsiä Jumalan ohjausta. ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” (Sananlaskut 10:​22.)

[Alaviite]

[Kuva s. 12]

Miljoonia lapsia hylätään

[Kuva s. 13]

Lapset tarvitsevat rakkaudellista huolenpitoa