Miten riskiä voi pienentää?

SEPELVALTIMOTAUTI on yhteydessä moniin perinnöllisyyteen, ympäristöön ja elämäntapaan liittyviin tekijöihin. Yksi tai useampi näistä riskitekijöistä voi aiheuttaa vuosien tai vuosikymmenien kuluessa sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin.

Ikä, sukupuoli ja perinnöllisyys

Iän myötä sydäninfarktin riski kasvaa. Noin 55 prosenttia sydänkohtauksista sattuu yli 65-vuotiaille ihmisille. Arviolta 80 prosenttia niistä, jotka kuolevat sydäninfarktiin, on 65-vuotiaita tai vanhempia.

Alle 50-vuotiailla miehillä riski on suurempi kuin samaan ikäryhmään kuuluvilla naisilla. Naisilla riski kasvaa vaihdevuosien jälkeen, koska suojaavien estrogeenihormonien määrä vähenee jyrkästi. Joidenkin arvioiden mukaan estrogeenihoito voi pienentää naisten sydäntautiriskiä 40 prosenttia tai enemmän, vaikka se taas saattaa lisätä joidenkin syöpien saamisen riskiä.

Perinnöllisillä ominaisuuksilla voi olla suuri merkitys. Infarktiriski on suurempi niillä, joiden vanhemmat saivat sydäninfarktin alle 50-vuotiaina. Riski on suurempi siinäkin tapauksessa, että vanhemmat ovat saaneet kohtauksen yli 50-vuotiaina. Kun suvussa on esiintynyt sydänsairautta, jälkeläisille kehittyy todennäköisemmin samanlaisia sairauksia.

Kolesterolin vaikutus

Lipideihin kuuluva kolesteroli on elintärkeä aine. Sitä syntyy maksassa, ja veri kuljettaa sen soluihin molekyyleissä, joita sanotaan lipoproteiineiksi. Kahdesta näistä proteiineista käytetään lyhenteitä LDL (engl. low-density lipoprotein eli LDL-kolesteroli) ja HDL (engl. high-density lipoprotein eli HDL-kolesteroli). Kolesterolista tulee sepelvaltimotaudin riskitekijä, kun veressä on liikaa LDL-kolesterolia.

Ajatellaan, että HDL suojelee elimistöä poistamalla kolesterolia kudoksista ja kuljettamalla sitä takaisin maksaan, missä sen koostumus muuttuu ja se häviää elimistöstä. Jos LDL-pitoisuus on suuri ja HDL-pitoisuus pieni, sydäntautiriski on suuri. Riski voi pienentyä merkittävästi, jos LDL-pitoisuutta vähennetään. Ruokavalion muutoksilla on keskeinen osuus hoidossa, ja liikunnasta voi olla hyötyä. Eri lääkkeillä voidaan saada aikaan tuloksia, mutta joillakin niistä on ikäviä sivuvaikutuksia.a

Vähän kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokavaliota pidetään suositeltavana. LDL-pitoisuus pienenee ja HDL-pitoisuus pysyy ennallaan, kun runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävät ruoka-aineet, esimerkiksi voi, korvataan sellaisilla ruoka-aineilla, joissa tällaisia rasvoja on vähemmän, esimerkiksi rypsiöljyllä tai oliiviöljyllä. Toisaalta American Journal of Public Health -⁠lehdessä sanotaan, että kovetetut tai osittain kovetetut kasviöljyt, joita käytetään useimmissa margariineissa ja kasvirasvatuotteissa, voivat nostaa LDL-pitoisuutta ja laskea HDL-pitoisuutta.b On myös suositeltavaa vähentää runsasrasvaisten lihojen nauttimista ja syödä niiden sijasta vähärasvaista kanaa tai kalkkunaa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että E-vitamiini, beetakaroteeni ja C-vitamiini voivat hidastaa ateroskleroosin kehittymistä eläimissä. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että ne voivat myös vähentää sydäninfarktien määrää ihmisten keskuudessa. Se että päivittäin syödään sellaisia vihanneksia ja hedelmiä, joissa on runsaasti beetakaroteenia ja muita karotenoideja sekä C-vitamiinia – esimerkiksi tomaatteja, tummanvihreitä lehtivihanneksia, paprikoita, porkkanoita, bataatteja ja meloneja – voi jossain määrin suojella sepelvaltimotaudilta.

B₆-vitamiinista ja magnesiumista sanotaan myös olevan apua. Kokojyväviljasta, kuten ohrasta ja kaurasta, sekä pavuista, linsseistä ja joistakin siemenistä ja pähkinöistä voi olla hyötyä. Lisäksi ajatellaan, että sepelvaltimotaudin riski voi pienentyä, jos ainakin kahdesti viikossa syödään kalaa, esimerkiksi lohta, makrillia, silliä tai tonnikalaa, sillä niissä on runsaasti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja.

Liikunnan puute

Vähän liikuntaa saavilla ihmisillä sydänkohtauksen riski on suurempi kuin muilla. He eivät liiku päivän aikana kovinkaan paljon eivätkä kuntoile säännöllisesti. Usein tällaiset ihmiset saavat sydänkohtauksen rasitettuaan itseään fyysisesti, esimerkiksi tehtyään raskaita puutarhatöitä, oltuaan hölkkäämässä, nostettuaan raskaita taakkoja tai luotuaan lunta. Riski kuitenkin pienenee niillä, jotka kuntoilevat säännöllisesti.

Reipas 20–30 minuutin kävely kolme neljä kertaa viikossa voi pienentää infarktiriskiä. Säännöllinen liikunta voimistaa sydäntä, pudottaa painoa sekä voi pienentää veren kolesterolipitoisuutta ja alentaa verenpainetta.

Kohonnut verenpaine, ylipaino ja sokeritauti

Kohonnut verenpaine voi vahingoittaa valtimoiden seinämiä, minkä vuoksi LDL-kolesteroli voi päästä seinämän sisään ja edistää plakin kerääntymistä. Kun plakin määrä kasvaa, verenvirtaus hidastuu, mikä puolestaan kohottaa verenpainetta.

Verenpaine pitäisi tarkistaa säännöllisesti, sillä ulkoisesti kaikki voi näyttää olevan kunnossa. Aina kun diastolinen verenpaine (”alapaine”) laskee yhden mittayksikön verran, sydäninfarktiriski pienenee 2–3 prosentilla. Verenpainelääkkeistä voi olla hyötyä. Ruokailutottumusten muuttaminen ja joissakin tapauksissa suolankäytön vähentäminen sekä painon pudottaminen säännöllisen liikunnan avulla voi osaltaan alentaa kohonnutta verenpainetta.

Ylipaino nostaa verenpainetta ja aiheuttaa poikkeavuutta lipidiarvoissa. Liikakilojen välttäminen tai niistä eroon pääseminen on tärkeimpiä tapoja ehkäistä sokeritauti. Sokeritauti jouduttaa sepelvaltimotaudin kehittymistä ja kasvattaa sydäninfarktiriskiä.

Tupakointi

Tupakoinnilla on voimakas vaikutus sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Yhdysvalloissa noin 20 prosenttia sydänsairauksien aiheuttamista kuolemantapauksista ja lähes 50 prosenttia alle 55-vuotiaiden naisten sydäninfarkteista johtuu suoranaisesti tupakoinnista. Tupakoinnin vuoksi verenpaine nousee ja verenkiertoon joutuu myrkyllisiä aineita, esimerkiksi nikotiinia ja hiilimonoksidia. Nämä aineet vuorostaan vahingoittavat valtimoita.

Tupakoijat saattavat vaaraan myös ne, jotka joutuvat heidän vuokseen hengittämään tupakansavuista ilmaa. Tutkimukset paljastavat, että tupakoimattoman sydäninfarktiriski kasvaa, kun hän asuu tupakoijan kanssa. Lopettamalla tupakoinnin ihminen voi siis pienentää omaa riskiään ja jopa pelastaa tupakoimattomien rakkaittensa elämän.

Stressi

Ankarassa psyykkisessä paineessa sydäninfarktin ja äkillisen sydänkuoleman riski on paljon suurempi sepelvaltimotautia sairastavilla kuin niillä, joiden valtimot ovat terveitä. Erään tutkimuksen mukaan stressi voi saada plakin ahtauttamat valtimot supistelemaan, mikä voi vähentää verenvirtausta jopa 27 prosenttia. Merkittävää supistelua havaittiin jopa lievästi ahtautuneissa valtimoissa. Eräässä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että ankara stressi voi saada aikaan sellaiset olosuhteet, että valtimon seinämässä olevasta plakista murtuu palasia, mikä panee alulle sydäninfarktin.

Consumer Reports on Health -⁠lehdessä todetaan: ”Joillakuilla näyttää olevan ikävä asenne läpi elämän. He ovat kyynisiä ja vihaisia ja ärtyvät helposti. Useimmat ihmiset sivuuttavat vähäiset ärtymyksen aiheet, kun taas vihamieliset ihmiset reagoivat niihin äärimmäisen tunnepitoisesti.” Tavaksi tullut suuttuminen ja vihastuminen kohottaa verenpainetta, kiihdyttää sydämen pulssia sekä saa maksan syytämään kolesterolia verenkiertoon. Tämä vahingoittaa sepelvaltimoita ja myötävaikuttaa sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Suuttumisen ajatellaan kaksinkertaistavan sydäninfarktiriskin, ja tämä pysyy välittömänä uhkana ainakin kahden tunnin ajan. Mikä voi auttaa?

The New York Timesin mukaan tri Murray Mittleman sanoi, että ihmiset, jotka yrittävät pysyä tyyninä tunteita kuohuttavissa tilanteissa, voivat kyetä pienentämään sydäninfarktiriskiä. Tämä tuo mieleen ne sanat, jotka merkittiin muistiin Raamattuun satoja vuosia sitten: ”Tyyni sydän on lihallisen elimistön elämä.” (Sananlaskut 14:​30.)

Apostoli Paavali tiesi, millaista oli olla paineen alaisena. Hän puhui huolesta, joka vyöryi hänen päälleen päivittäin. (2. Korinttilaisille 11:​24–28.) Mutta hän tunsi saavansa apua Jumalalta ja kirjoitti: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” (Filippiläisille 4:​6, 7.)

Vaikka muutkin tekijät ovat yhteydessä sydänsairauksiin, edellä käsitellyt seikat voivat auttaa tunnistamaan riskit, jotta niiden varalta voi ryhtyä tarvittaviin toimiin. Jotkut ovat kuitenkin pohtineet, millaista on niiden elämä, joiden on kohdattava sydäninfarktin jälkivaikutukset. Kuinka hyvin sydäninfarktista voi toipua?

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 9]

Sydäninfarktin riski kasvaa, kun ihminen tupakoi, suuttuu helposti, syö rasvaisia ruokia ja saa vähän liikuntaa