Elämän loputon monimuotoisuus maapallolla – miten se on ilmaantunut?

TIEDEMIEHET ovat tähän mennessä nimenneet yli puolitoista miljoonaa eläinlajia, joista noin miljoona on hyönteisiä. Kaikkien tunnettujen hyönteisten luetteloimiseen tarvittaisiin 6000 tietosanakirjan sivua! Miten nämä luontokappaleet ovat saaneet alkunsa? Miten niiden loputtomalta tuntuva monimuotoisuus on selitettävissä? Onko se sokean sattuman tulosta, ikään kuin luonnolla olisi ollut miljoonia kertoja ”hyvää onnea”? Vai onko se tietoisen suunnittelun tulosta?

Kiinnittäkäämme ensin lyhyesti huomio joihinkin muihin planeettamme eliökunnan osiin.

Ihmeteltäviä lintuja

Miten on niiden yli 9000 lintulajin laita, jotka kaikki ovat rakenteeltaan ihmeteltävän tarkoituksenmukaisia? Jotkin kolibrit ovat yhtä pieniä kuin isot mehiläiset, mutta silti ne lentävät taitavammin ja sirommin kuin paraskaan helikopteri. Toiset linnut tekevät joka vuosi tuhansien kilometrien mittaisia muuttomatkoja. Esimerkistä käy lapintiira, jolle kertyy vuosittain lentomatkaa edestakaisin noin 35000 kilometriä. Sillä ei ole kompassia eikä navigointilaitteita, mutta silti se saapuu erehtymättä määränpäähänsä. Onko tällainen luontainen kyky sattuman vai suunnittelun tulosta?

Kasvikunnan lumoava monimuotoisuus

Kasvikuntakin on tavattoman monimuotoinen ja kaunis – onhan kasvilajeja yli 350000. Näistä on noin 250000 kukkakasveja. Maailman suurimmat elolliset oliot, mammuttipetäjät, ovat kasveja.

Miten paljon puutarhassasi tai kotipaikkakunnallasi kasvaa erilaisia kukkia? Niiden kauneus, sopusuhtaisuus ja usein myös niiden tuoksu – pienimmistä autiomaan kukista, päivänkakkaroista ja leinikeistä kiehtovan monimuotoisiin orkideoihin asti – saavat ihmisen ihmettelemään. Jälleen kysymme: Miten ne ovat ilmaantuneet? Sattuman vai suunnittelun tuloksena?

Merissä vilisevä elämä

Entä ne elämän muodot, joita tavataan maailman joissa, järvissä ja merissä? Tiedemiehet tuntevat noin 8400 makeanveden kalalajia ja noin 13300 merikalalajia. Kaloista pienin on Intian valtameressä elävä kääpiötokko, joka on vain noin senttimetrin pituinen. Suurin kala on valashai, jonka pituus voi olla jopa 18 metriä. Näissä lajiluvuissa eivät ole mukana selkärangattomat eivätkä ne lajit, joita ei vielä ole löydetty.

Ihmeelliset aivomme

Ennen muuta ihmisen aivot ovat jotakin aivan ihmeellistä. Jokaisella aivojen neuronilla eli hermosolulla – joita on vähintään 10 miljardia – saattaa olla toistatuhatta synapsia eli liittymää toisten neuronien kanssa. Neurologi Richard Restak sanoo: ”Liittymien kokonaismäärä aivojen äärettömän monihaaraisessa neuroniverkossa on varmasti tähtitieteellinen.” (The Brain.) Hän jatkaa: ”Aivoissa saattaa olla 10–100 biljoonaa synapsia.” Sen jälkeen hän tekee tärkeän kysymyksen: ”Miten sellainen elin kuin aivot, jotka sisältävät 10–100 miljardia solua, on mitenkään voinut kehittyä yhdestä solusta, munasolusta?” Ovatko aivot luonnon persoonattomien oikkujen ja onnellisten sattumien tuotetta? Vai onko kaiken takana älykäs suunnitelma?

Miten eliömaailman loputtomalta tuntuva monimuotoisuus on ilmaantunut? Jos sinulle on opetettu, että tämä on ollut vain sattumaa, yritystä ja erehdystä, jonkinlaisen sokean evoluutioarvonnan tuottamia täysosumia ja epäonnistumisia, niin jatka lukemista nähdäksesi, millaisia kysymyksiä jotkut tiedemiehet ovat rehellisyyden nimissä tehneet evoluutioteoriasta, jota on sanottu biotieteitten perustaksi.

[Kaavio s. 4]

Jos yksinkertaista kameraa varten on tarvittu suunnittelija, niin miten on paljon monimutkaisemman ihmisen silmän laita?

Silmän linssi

(Suurennos)

Kammiovesi

Pupilli

Sarveiskalvo

Värikalvo

Sädekehä

Mykiö

Koko silmä

Lasiainen

Näköhermo

Verkkokalvo

Suonikalvo

Kovakalvo