Mikä muovaa asennettasi?
NOIN 2700 vuotta sitten henkeytetty kirjoittaja merkitsi muistiin ajatuksia herättävän sananlaskun: ”Typerälle on irstauden harjoittaminen kuin huvia.” (Sananlaskut 10:23.) Tämän sananlaskun paikkansapitävyys on käynyt ilmi varsinkin seksuaalisen vallankumouksen jälkeen. Ennen aids-hysteriaa ajateltiin yleisesti, että seksi on huvittelumuoto ja että sukupuolivietti täytyy tyydyttää seurauksista välittämättä. Onko tämä asenne muuttunut? Ei oikeastaan.
Nykyinen seksimania, seksin pakonomainen haluaminen, tuottaa yhä sellaisia elämäntyylejä kuin ”ihastumisnarkomania”, ”sarjapolygamia” ja ”seksuaalinen riisto”. Näitä harrastavat ihmiset väittävät, että moraali on jokaisen yksityisasia ja että vapaa rakkaus monien partnerien kanssa on normaalia. (Ks. tekstiruutua ”Seksuaalisia elämäntyylejä” s. 6.) He väittävät, etteivät satunnaiset sukupuolisuhteet vahingoita ketään niin kauan kuin osapuolina ovat yhteisen sopimuksen tehneet aikuiset. Vuonna 1964 Iowan valtionyliopiston sosiologi Ira Reiss kuvaili sitä ”sallivaiseksi suhtautumiseksi kiintymyksen osoittamiseen”.
Edinburghin anglikaaninen piispa on nähtävästi samaa mieltä, sillä hän sanoi, että ihmisellä oli tarkoitus olla monta rakastajaa. Seksiä ja kristillisyyttä käsitelleessä puheessaan hän sanoi: ”Jumala tiesi luodessaan meidät, että hän on istuttanut meihin synnynnäisen sukupuolisen tarpeen käydä kylvämässä siemeniämme. Hän on pannut meidän geeneihimme taipumuksen vapaisiin suhteisiin. Mielestäni kirkon olisi väärin tuomita ihmisiä, jotka ovat toimineet vaistojensa perusteella.”
Onko tämä terve näkemys? Mikä on vapaan rakkauden hinta? Tuottavatko lyhytaikaiset suhteet monien sukupuolikumppanien kanssa tyydytystä ja onnellisuutta?
Sukupuolitautien maailmanlaajuinen epidemia ja miljoonat avioliiton ulkopuoliset raskaudet, varsinkin murrosikäisten keskuudessa, osoittavat tällaisen filosofian virheellisyyden. Newsweek-lehden mukaan yksistään Yhdysvalloissa saa vuosittain arviolta kolme miljoonaa murrosikäistä sukupuolitaudin. Lisäksi monet näistä ”yhteisen sopimuksen tehneistä aikuisista” eivät näytä osoittavan ”luonnollista kiintymystä” tai vastuuntuntoa sitä syntymätöntä lasta kohtaan, joka suhteesta on usein seurauksena, vaan he hakevat nopeasti aborttia (2. Timoteukselle 3:3). Syntymätön lapsi menettää tämän vuoksi elämänsä, kun se revitään julmasti irti äidistään. Nuori äiti saattaa kokea tämän vuoksi syvää masennusta ja syyllisyyttä, joka voi vaivata häntä koko hänen loppuelämänsä ajan.
Seksuaalisen vallankumouksen vaikutukset tulivat maksamaan yksistään Britanniassa 90-luvun puolivälissä huikeat sata miljardia markkaa vuodessa, arvioi tri Patrick Dixon. Hän päätyi näihin lukuihin kirjassaan The Rising Price of Love esittämällä tosiasioita niistä kuluista, joita aiheutuu sukupuolitautien, esimerkiksi aidsin, hoidosta, pitkäaikaisten suhteiden hajoamisesta, perhe- ja lapsiterapiasta sekä kuluista, joita yksinhuoltajuudesta aiheutuu yhteiskunnalle. Tri Dixon toteaa kanadalaisessa The Globe and Mail -päivälehdessä: ”Sukupuolisuhteissa tapahtunut vallankumous, joka lupasi meille vapautta, on jättänyt monet vangeiksi maailmaan, jonka seksuaalinen sekasorto, murhenäytelmät, yksinäisyys, tunneperäinen tuska, väkivalta ja hyväksikäyttö ovat tuhonneet.”
Miksi sitten seksiin tunnetaan edelleenkin pakonomaista halua, lyhytaikaisia suhteita suositaan ja vastuuttomasta vapaasta rakkaudesta pidetään itsepintaisesti kiinni? Mikä ruokkii tätä tuhoisaa maniaa, kun kerran seuraukset ovat olleet kolmen viime vuosikymmenen aikana näin silmiinpistävän huonoja?
Pornografia vääristää seksiä
Muun muassa pornografian on sanottu ruokkivan seksimaniaa. Eräs henkilö, joka tunnustaa olevansa seksistä riippuvainen, kirjoittaa The Toronto Star -sanomalehdessä: ”Pääsin eroon tupakasta viisi vuotta sitten, alkoholista kaksi vuotta sitten, mutta mikään ei ole ollut tähän mennessä vaikeampaa kuin päästä eroon seksiin ja pornografiaan kehittyneestä riippuvuudestani.”
Hän on myös vakuuttunut siitä, että jatkuva altistuminen pornografialle vääristää murrosikäisten näkemystä sukupuolikäyttäytymisestä. He toteuttavat sukupuolifantasioitaan ja havaitsevat tosielämän ihmissuhteiden olevan sekä monimutkaisia että hankalia. Tämä johtaa eristäytymiseen ja muihin ongelmiin, joista vähäisin ei ole vaikeus luoda kestäviä rakkauden siteitä toisiin.
Viihdemaailma käyttää seksiä häikäilemättä hyväkseen
Viihdemaailmassa on yleisesti noudatettu ja julkisesti esitetty irrallisia suhteita suosivia elämäntyylejä, joille ovat ominaisia lukuisat seksipartnerit, olivatpa suhteet sitten laillistettuja tai eivät. Se että intiimejä suhteita kuvataan valkokankaalla tai kuvaruudussa rakkaudettomalla ja alentavalla tavalla, ruokkii seksimaniaa ja antaa nykyiselle sukupolvelle vääristyneen käsityksen ihmisen seksuaalisuudesta. Viihteellinen viestintä virheellisesti usein samastaa ei-aviollisen seksin rakkauteen perustuvaan läheiseen suhteeseen. Näyttää siltä, että ne, jotka ihailevat viihdemaailman kuuluisuuksia, eivät pysty erottamaan himoa rakkaudesta, lyhytaikaisia rakkaussuhteita pitkäaikaisesta sitoutumisesta eivätkä mielikuvitusmaailmaa todellisuudesta.
Lisäksi mainosmaailma on käyttänyt hyvin usein seksiä markkinointivälineenä. Seksistä on tullut ”persoonaton hyödyke, jonka tarkoitus on kohdistaa huomio tuotteeseen”, sanoi eräs seksiterapeutti. Mainostajat ovat käyttäneet seksiä häikäilemättä hyväkseen ja yhdistäneet sukupuolisuuden ilmentämisen haluttavaan elämään, mutta tämäkin on yksi 1900-luvun esimerkki ”vääristyneestä näkökulmasta seksiin”, kuten julkaisussa Family Relations huomautettiin.
Muuttuvat roolit vääristävät asenteita
Se että yhteiskunnalliset olosuhteet muuttuivat ja ehkäisypilleri tuli markkinoille 1960-luvulla, muutti miljoonien naisten sukupuolikäyttäytymistä. E-pilleri antoi naisille sellaisen tunteen, että he olivat seksuaalisesti tasa-arvoisia miesten kanssa; se antoi heille sellaista seksuaalista vapautta tai riippumattomuutta, jollaista ei ollut aiemmin koettu. He saattoivat nyt miesten tavoin kokeilla lyhytaikaisia suhteita tarvitsematta pelätä ei-toivottuja raskauksia. Nauttiessaan täysin siemauksin seksuaalisesta vapaudestaan niin miehet kuin naisetkin tekivät lähes lopun tavanomaisista perhe- ja sukupuolirooleista.
Eräs ensimmäisen vuosisadan raamatunkirjoittaja sanoi tällaisista ihmisistä: ”Heidän silmänsä ovat täynnä aviorikosta eivätkä pysty luopumaan synnistä – –. Heillä on ahneuteen valmentunut sydän. – – Hylättyään suoran tien he ovat eksyneet.” (2. Pietarin kirje 2:14, 15.)
Koulujen sukupuoliopetus
Noin kymmentätuhatta naimatonta lukioikäistä tyttöä koskenut yhdysvaltalaistutkimus osoitti, että ”tietämyksellä, kun sen mittana pidetään sukupuolivalistuskursseja ja itse ilmoitettuja tietoja ehkäisystä”, ei ollut mitään vaikutusta raskauksien määrään naimattomien teinityttöjen keskuudessa. Jotkin koulut taas vastaavat tähän epidemiaan antamalla oppilaille ilmaisia kondomeja, vaikka tästä tavasta kiistellään kiihkeästi.
Eräs Calgary Herald -sanomalehden haastattelema 17-vuotias lukiolainen sanoi: ”Tosiasia on se, että enemmistö lukiolaisista on seksuaalisesti aktiivisia – –, jopa jotkut 12-vuotiaat.”
Mitä tarkoitetaan rakkaudella ja sitoutumisella?
Spontaanin sukupuolisen viehtymyksen tai seksuaalisten mielijohteiden tyydyttämisen sivutuotteena ei synny automaattisesti rakkautta, luottamusta ja hellää yhteenkuuluvuudentunnetta. Sukupuoliyhdyntä ei itsessään saa aikaan aitoa rakkautta. Rakkaus ja läheisyys kehittyvät kahden sellaisen toisistaan välittävän ihmisen sydämessä, jotka ovat sitoutuneet kestävän suhteen rakentamiseen.
Lyhytaikaiset suhteet jättävät lopulta ihmisen epävarmaksi ja yksinäiseksi, ja hän voi saada niistä sukupuolitaudin, esimerkiksi aidsin. Vapaan rakkauden puolustajia voidaan sopivasti kuvailla 2. Pietarin kirjeen 2:19:n sanoin: ”Vaikka he lupaavat heille vapautta, he itse ovat turmeluksen orjia. Sillä joka on toisen voittama, on tämän orjuuttama.”
Englannin kirkon asettama yhteiskunnallisen vastuun toimikunta julkaisi kesäkuussa 1995 mietintönsä, jonka nimi oli ”Aihetta juhlia”. Täysin Raamatun neuvojen vastaisesti toimikunta sanoi, että kirkon tulisi ”luopua ilmauksesta ’elää synnissä’ ja hylätä tuomitseva asenne niitä kohtaan, jotka asuvat yhdessä avioitumatta”, kerrottiin The Toronto Star -lehdessä. Mietinnössä suositeltiin, että ”seurakuntien tulisi suhtautua myönteisesti avopareihin, kuunnella heitä, oppia heiltä, – – jotta kaikki voisivat havaita Jumalan läsnäolon elämässään”.
Mitä nimitystä Jeesus olisi käyttänyt tällaisista uskonnollisista johtajista? Hän olisi epäilemättä sanonut heitä ”sokeiksi oppaiksi”. Entä miten on niiden laita, jotka seuraavat tällaisia oppaita? Hän todisteli: ”Jos siis sokea opastaa sokeaa, niin molemmat putoavat kuoppaan.” Asiasta ei jää mitään epäselvyyttä: Jeesus sanoi selvästi, että ”aviorikokset” ja ”haureudenteot” ”saastuttavat ihmisen”. (Matteus 15:14, 18–20.)
Koska seksiä tällä tavoin vääristellään ja käytetään häikäilemättä hyväksi, miten ihminen, varsinkin nuori, voi vapautua seksimaniasta? Mikä on onnellisten, pitkäaikaisten suhteiden salaisuus? Seuraavassa kirjoituksessa keskitytään siihen, miten vanhemmat voivat auttaa nuoria valmistautumaan tulevaisuutta varten.
[Huomioteksti s. 5]
Yksistään Yhdysvalloissa saa vuosittain arviolta kolme miljoonaa murrosikäistä sukupuolitaudin
[Tekstiruutu s. 6]
Seksuaalisia elämäntyylejä
Ihastumisnarkomania: Ihminen rakastaa ihastumista, minkä vuoksi hän siirtyy suhteesta toiseen heti kun ihastumisen huuma häviää.
Sarjapolygamia: Perättäisiä rakkaussuhteita, joihin sisältyy avioitumiseen, avioeroon ja uudelleen avioitumiseen liittyvät lakisääteiset toimenpiteet.
Seksuaalinen riisto: Toisia seksuaalisesti riistävä ihminen pyrkii osoittamaan sukupuolisen kyvykkyytensä hankkimalla lukuisia sukupuolikumppaneita, sanoo perhetutkimuksen professori ja seksuaaliterapeutti Luther Baker. Tähän sisältyy myös lasten seksuaalinen ahdistelu.
[Kuva s. 7]
Pornografia aiheuttaa riippuvuutta ja antaa vääristyneen käsityksen sukupuolikäyttäytymisestä