Malarian vastaisessa taistelussa palataan lähtöpisteeseen

Koska maailman huomio on kohdistunut sisällissotiin, rikollisuuteen, työttömyyteen ja muihin kriiseihin, malarian aiheuttamia kuolemantapauksia tuskin mainitaan pääuutislähetyksissä. Silti malaria uhkaa nykyään Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan melkein puolta maailman väestöstä, ja noin 300–500 miljoonaa ihmistä sairastuu siihen joka vuosi, minkä vuoksi malaria on ”laajimmalle levinnyt trooppinen sairaus ja kuuluu niistä tappavimpiin”. Kuinka tappava se on?

Joka 20. sekunti joku kuolee malariaan. Se merkitsee joka vuosi yli puoltatoista miljoonaa kuolonuhria eli yhtä paljon kuin Afrikassa sijaitsevassa Botswanassa on asukkaita. Yhdeksän kymmenestä malarian aiheuttamasta kuolemantapauksesta sattuu trooppisessa Afrikassa, missä useimmat uhrit ovat pieniä lapsia. Amerikan mantereella WHO on kirjannut eniten malariatapauksia Amazonin alueella. Metsien hävittäminen ja muut ekologiset muutokset ovat jättäneet jälkeensä kasvavan määrän malariapotilaita tuossa osassa maailmaa. Brasiliassa sijaitsevan Amazonin alueen joissakin yhteisöissä ongelmasta on tullut niin vakava, että yli 500 jokaisesta 1000 asukkaasta on saanut tartunnan.

Niin Afrikassa, Amerikassa, Aasiassa kuin muuallakin malaria vitsaa pääasiassa köyhimpiä väestönosia. WHO sanoo, että näillä ihmisillä ”on pienimmät mahdollisuudet käyttää terveyspalveluja ja vähiten varaa suojella itseään, ja he ovat kauimpana organisoidusta malariantorjunnasta”. Siitä huolimatta noiden köyhien murheellinen tilanne ei ole toivoton. Trooppisten sairauksien tutkimuksesta kertovan TDR News -⁠lehden mukaan yksi lupaavimmista keinoista estää malarian aiheuttamat kuolemantapaukset on viime vuosina tullut yhä useampien saataville. Mikä tuo elämää pelastava keino on? Hyönteismyrkyllä kyllästetty moskiittoverkko.

Verkon edut

Vaikka moskiittoverkon käyttö merkitseekin palaamista takaisin lähtöpisteeseen, WHO:n Afrikan-toimistoa johtava tri Ebrahim Samba kertoi Panos-instituutin Panos Features -⁠lehdelle, että kun taistelussa malariaa vastaan on testattu moskiittoverkkojen tehokkuutta, on saatu ”erittäin innostavia tuloksia”. Esimerkiksi Keniassa biologisesti hajoavilla hyönteismyrkyillä kyllästettyjen moskiittoverkkojen käyttäminen on vähentänyt kolmanneksen verran alle viisivuotiaiden kokonaiskuolleisuutta, ei vain malariakuolleisuutta. Sen lisäksi että verkot pelastaisivat ihmishenkiä, ne ”voisivat suuresti keventää terveyshuollon taakkaa”, koska entistä harvempi tarvitsisi sairaalahoitoa malarian takia.

Yksi ongelma jää kuitenkin vielä ratkaistavaksi: kuka kustantaa verkot? Kun erään Afrikan maan asukkailta pyydettiin rahaa tähän tarkoitukseen, useimmat eivät antaneet mitään. Eikä ihme, sillä sellaisissa maissa asuville ihmisille, joissa terveydenhuoltoon käytetään vuodessa alle 25 markkaa henkeä kohden, jopa moskiittoverkko – oli siinä hyönteismyrkkyä tai ei – on ylellisyyttä. Mutta koska tämä torjuntamenetelmä tulisi valtioille edullisemmaksi kuin malariapotilaiden hoitaminen, YK:n asiantuntijat huomauttavat, että ”valtion niukkoja varoja voitaisiin säästää tehokkaasti jakamalla ja kustantamalla kyllästettyjä moskiittoverkkoja”. Valtioille moskiittoverkkojen järjestäminen voisi tosiaan olla keino säästää varoja. Niiden miljoonille köyhille kansalaisille se merkitsisi kuitenkin paljon enemmän: se olisi keino pelastaa heidän henkensä.

[Kuvan lähdemerkintä s. 31]

CDC, Atlanta, Ga.