Tarkkailemme maailmaa
”Vuosituhannen kömmähdys”
”Vuoden 2000 ongelma, jota sanotaan vuosituhannen kömmähdykseksi tai vain Y2K-ongelmaksi”, on ”suurimpia niistä vaaroista, jotka saattavat uhata nykyaikaista automaattista tietojenkäsittelyä”, sanotaan U.S.News & World Report -lehdessä. Tämä ongelma alkoi 1960-luvulla, kun tietokoneet olivat kalliita ja niiden muisti oli rajallista. Säästääkseen muistitilaa ohjelmoijat kirjoittivat päivämäärät käyttäen vain vuoden kahta viimeistä numeroa. Tietokoneella vuosi 1997 oli yksinkertaisesti ”97”. Mikä on ongelma? ”Tammikuun 1. päivänä vuonna 2000 noin 90 prosenttia maailman tietokoneista ja niiden käyttöohjelmista ’ajattelee’, että on vuoden 1900 ensimmäinen päivä.” Virheitä on jo esiintynyt. ”Erään [Yhdysvaltojen] osavaltion vankilassa kömmähdys aiheutti sen, että tietokoneet laskivat väärin tuomiot useille vangeille, jotka sitten vapautettiin”, sanotaan Newsweek-lehdessä. ”Jotkin luottokortit eivät ole kelvanneet kaupoissa ja ravintoloissa, kun niiden lukuun ’00’ päättyvä voimassaoloaika on sekoittanut tietokoneet. Lisäksi usean osavaltion rekka-autonkuljettajat ovat havainneet, että muita osavaltioita koskevat luvat on peruttu, koska tietokoneet eivät ole pystyneet uusimaan hakemuksia, joiden päivämäärät menevät vuosituhannen toiselle puolelle.” Maailmanlaajuisesti yritysten täytyy käyttää arviolta 3000 miljardia markkaa korvaamaan koodin päivämääräfunktiot; ne toivovat voivansa tehdä tämän kahden jäljellä olevan vuoden aikana.
Palataan takaisin veden käyttöön
”Otsonikerrosta vahingoittamattoman palonsammutuskemikaalin pitkä etsintä on lopultakin tuottanut tulosta – se on vesi”, sanotaan New Scientist -lehdessä. ”Kun sata koetulipaloa oli sammutettu, Trondheimissa sijaitsevassa Norjan palontutkimuslaboratoriossa tehtiin se päätelmä, että veden sumuttaminen soveltuu korvaamaan otsonikerrosta tuhoavat halonit, joita käytetään yhä laajalti sammuttimissa.” Halonit – hiilen, bromin ja fluorin yhdisteet – tukahduttavat tulipalot. Vesipisarat toimivat samoin, kun ne höyrystyvät ja laajentuvat 1700 kertaisesti alkuperäisestä tilavuudestaan ja syrjäyttävät hapen. Vesipisarat olivat tehottomampia kuin halonit ainoastaan silloin, kun oli kyse pienistä, kytevistä tulipaloista, joissa lämpötila ei noussut tarpeeksi, jotta vesi olisi höyrystynyt. Haloneille etsitään kuitenkin yhä keinotekoisia korvikkeita, koska vesi aiheuttaa erään ongelman: sen myynnistä ei koidu paljoakaan voittoa.
Rikollisuus – kannattavaa liiketoimintaa
Erään italialaisen liikemiesyhdistyksen (Confcommercio) tänä vuonna laatiman raportin mukaan maan järjestäytynyt rikollisuus saa vuosittain voittoa noin 1000–1200 miljardia markkaa. Huumekaupasta väitetään tulevan ainakin 90 miljardia markkaa, prostituutiosta 55 miljardia sekä koronkiskonnasta ja kiristyksestä 75–90 miljardia markkaa. ”Rikollisiin järjestöihin yhteydessä olevat ihmiset tai yhtiöt hoitavat lähes kolmasosaa kaupallisista yrityksistä; 20–25 prosenttia pankkien päivittäisestä rahaliikenteestä on hämäräperäistä”, sanotaan La Repubblica -sanomalehdessä.
Kirjojen lukeminen yhä suosittua
Erään tutkimuslaitoksen (Policy Studies Institute) selonteon mukaan tietokonetekniikalla on vielä muutettavaa brittiläisten lukutottumuksissa. The Times -lehdessä sanottiin, että ”melkein puolet niistä, jotka vastasivat kyselyyn, sanoivat parhaillaan lukevansa huvin vuoksi kirjaa, ja heidän määränsä on muuttunut vain vähän vuodesta 1989”. Naiset lukevat enemmän kuin miehet, ja yli 55-vuotiaat ovat suurin lukijakunta. Keittokirjat ovat kaikkein suosituimpia, ja seuraavaksi tulevat rikos- tai jännityskirjat, rakkausromaanit ja 1900-luvun kaunokirjallisuus. Vaikka 30 prosenttia kotitalouksista omistaa tietokoneen, ainoastaan 7 prosenttia voi käyttää CD-ROMia, joka kilpailee kirjojen kanssa. Lisäksi The Times -lehdessä sanotaan, että toisin kuin kiinnostava kirja kannettava tietokone menee epäkuntoon siitä, että sen koneistoon menee hiekkajyväsiä, jos sitä käytetään lomalla hiekkarannalla, tai siitä, että se joutuu metron tungoksessa ihmisten tuupittavaksi; lisäksi hyvin tehdyn kirjan ulkoasu voi olla ”esteettisesti yhtä miellyttävä kuin sen sisältö on antoisa”.
Tällä kertaa hepatiitti G
Japanilaiset lääkärit ovat vahvistaneet, että kuukauden kuluessa verensiirron jälkeen potilaat saivat hepatiitti G -viruksen, uuden virustyypin, joka tunnistettiin Yhdysvalloissa vuonna 1995. Tutkimalla uudelleen niiden maksasyöpäpotilaiden verta, jotka leikattiin vuosina 1992–94 Tokion Toranomon-sairaalassa, lääkärit saivat selville, että 55 potilaasta kaksi oli saanut tartunnan ennen leikkausta ja seitsemän muuta sai tartunnan leikkauksen jälkeen. Lääkärit sanoivat, että näiden seitsemän potilaan saama saastunut veri oli peräisin keskimäärin 71 luovuttajalta, minkä mukaan 1,4 prosenttia käytetystä verivarastosta oli uuden viruksen saastuttamaa. Asahi Evening News -sanomalehden mukaan hepatiitti G -viruksesta tai siitä, miten monelle prosentille sen kantajista kehittyy hepatiitti tai maksasyöpä, tiedetään hyvin vähän.
Eläimet rikkovat ennätyksiä
Italialaisessa sanomalehdessä Corriere della Sera kerrotaan, että vuoden 1996 kesän aikana kalatiira teki ennätyksen ”lentämällä pisimmän eläinten tekemän muuttomatkan”, joka voidaan todistaa. Kun kalatiira oli lähtenyt Suomesta, missä se rengastettiin, se saatiin kiinni neljä ja puoli kuukautta myöhemmin Victorian osavaltiossa Kaakkois-Australiassa – 24400 kilometrin matkan jälkeen, mikä merkitsee keskimäärin lähes 200 kilometriä päivää kohti. Edellinen ennätys oli lapintiiran nimissä sen lennettyä 22530 kilometriä Venäjältä Australiaan vuonna 1955. Muita eläimiä, jotka matkaavat tuhansia kilometrejä, ovat punalohet, ankeriaat, monarkkiperhoset, liemikilpikonnat ja ryhävalaat.
Ryhävalaat vaeltavat Alaskasta Havaijille yleensä noin 102 päivässä, mutta tutkijat havaitsivat erään valaan, jolta meni 4465 kilometrin matkan taittamiseen vain 39 päivää! Matkavauhti oli keskimäärin viitisen kilometriä tunnissa. Sama valas on nähty myös Meksikossa. Ryhävalaat tulevat Havaijille poikimaan, koska niiden poikasten vähäinen rasva ei suojaisi niitä Alaskan hyisissä vesissä. Lontoolaisessa The Times -lehdessä kerrotaan, että niiden vaellusmatka on merinisäkkäiden pisimpiä.
Tuo mahdoton kärpänen!
Miksi kärpästä on niin vaikeaa lätkäistä? Miten se ehtii pois alta niin nopeasti? Salaisuus piilee sen aivojen eräässä rakenteessa, jota sanotaan jättisäikeeksi. Se on nauhamainen solu, joka on yhteydessä muihin kärpäsen aivojen osiin pikemmin sähköisesti kuin kemiallisesti. Sen ansiosta sähköinen viesti menee nopeasti siihen aivojen osaan, joka aktivoi hyppäämisen ja lentämisen, ja näin kärpänen pääsee pois vaaratilanteesta muutamassa sekunnin tuhannesosassa. Esimerkiksi tavalliselta ihmiseltä kuluu noin neljäsosasekunti ennen kuin käsi pystyy reagoimaan johonkin, mitä silmä näkee. Lontoolaisessa The Times -lehdessä kerrotaan, että tämän tiedon avulla Britannian Sussexin yliopiston tutkijat toivovat voivansa kehittää hyönteismyrkyn, joka menestyksellisesti estäisi kärpäsen reaktion.
Merikilpikonnien hätätila
The Weekend Australian -lehdessä kerrotaan, että merikilpikonnien populaatiot ovat uhkaavasti pienentyneet, koska niitä on pyydetty liikaa Aasian ja Tyynenmeren alueen vesillä. Tämän vuoksi järjestettiin Jaavassa Australian ja Indonesian isännöimä konferenssi, jonka tarkoituksena oli parantaa suojelumenetelmiä. Koska kilpikonnat vaeltavat paikasta toiseen eivätkä tunne kansallisia rajoja, parhaimmatkin suojeluohjelmat ovat hukkaan heitettyjä, jos jokin toinen maa matkan varrella pyytää kilpikonnia ajattelematta tulevia kantoja. Lehdessä kerrotaan: ”Yksistään Balissa tapetaan vuosittain noin 50000 kilpikonnaa turistikauppaa varten, ja satojatuhansia kilpikonnan munia kerätään ravinnoksi.” Papua-Uusi-Guinea käy myös kauppaa merikilpikonnilla, joihin sisältyvät uhanalaiset valekaretti-, merinahka- ja liemikilpikonnat. Muita lajeja, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, ovat karetti-, litteäselkä- ja bastardikilpikonnat.
Morseaakkoset tekevät kuolemaa 150-vuotiaina
Yli 150 vuotta sitten yhdysvaltalainen keksijä Samuel Morse laati määrätyn koodin kirjainten esittämiseksi piste- ja viivamerkkien yhdistelminä. Tämä mahdollisti viestien sähköttämisen radioaaltoja pitkin morseavaimeksi kutsutun laitteen avulla. Tuhansia henkiä on pelastettu merihädässä olevista aluksista, jotka ovat käyttäneet SOS-radiohätämerkkiä. Maailman sotajoukot ovat myös käyttäneet tätä yksinkertaista viestintäkeinoa, ja monet amatöörit ovat lähettäneet sen avulla viestejä huvin vuoksi. Morseaakkosten suurena etuna on niiden selkeys, mikä on olennainen seikka, kun radiosähköttäjä puhuu voimakkaasti murtaen tai ei osaa puhua sen alueen kieltä, missä hänen viestinsä todennäköisesti kuultaisiin. Mutta morsettamista on kaiken aikaa korvattu suullisilla radioyhteyksillä ja satelliittiyhteyksillä. Vuonna 1993 valtamerialuksilla ei enää vaadittu merkkijärjestelmän käyttöä. Ranska luopui morsetuksesta aikaisemmin tänä vuonna, ja vuoteen 1999 mennessä sen käyttö lopetetaan maailmanlaajuisesti.