Varo! Huijareita liikkeellä
KUVITTELE seuraavaa näkyä. Myrsky on mennyt ohi. Tuhoisat tuulet eivät enää puhalla hirvittävällä voimalla, eivätkä vedet enää ryöppyä vaarallisesti. Samalla kun henkiin jääneet tulevat kauhistuneina esiin suojistaan, jonkin matkan päähän evakuoidut ihmiset palaavat jännittyneinä ja peloissaan tarkastelemaan, millaista jälkeä myrsky on tehnyt. Talojen katot ovat menneet menojaan; puita on kiskoutunut irti maasta, ja niitä lojuu talojen esiin paljastuneiden, likomärkien sisätilojen päällä. Voimalinjoja on kaatunut maahan, minkä vuoksi hätäpuhelujen soittaminen ja hätäviestien lähettäminen on mahdotonta. Joitakin taloja, jotka kerran olivat onnellisten perheiden turvapaikkoja, ei enää ole; ne ovat vaurioituneet korjauskelvottomiksi. Aiemmin kaikessa rauhassa eläneestä yhdyskunnasta on nyt tullut tuhon ja epätoivon näyttämö.
Yhdyskunta nousee tilanteen tasalle. Se ryhtyy täynnä päättäväisyyttä jälleenrakennustyöhön. Naapuri auttaa naapuria; jotkut eivät olleet aiemmin tunteneet toisiaan edes nimeltä. Miehet lainaavat toisilleen työkaluja ja hyödyntävät asiantuntemustaan toistensa hyväksi. Naiset laittavat ruokaa työmiehille, ja varttuneemmat lapset katsovat sillä välin pienempien perään. Yhdyskunnan ulkopuolelta saapuu autoryhmittäin työmiehiä, jotka haluavat auttaa: katonkorjaajia, puiden raivaajia, kirvesmiehiä, maalareita. Heidän mukanaan tulevat kuitenkin myös huijarit, jotka haluavat hyötyä eloon jääneiden kustannuksella.
Korjaustöistä vaaditaan valtavia summia käsirahoiksi. Epätoivoiset talonomistajat luopuvat rahoistaan, mutta saavatkin todeta, että työntekijät lähtevät tiehensä rahat mukanaan, eikä heitä näy sen koommin. Katonkorjaajat, jotka antavat ”takuita” työstään, korjaavat saumat niin surkeasti, että ne vuotavat solkenaan ensimmäisen sateen aikana. Puiden raivaajat huiputtavat etukäteen uhreiltaan tuhansia markkoja väittämällä, että he muka vuokraavat raskasta kalustoa seuraavan päivän työtä varten. Seuraavaa päivää ei koskaan tule.
Tuhojen ja menetysten murtamat talonomistajat kokevat lisää kovia iskuja. He ovat maksaneet sievoisia rahasummia maksukyvyttömille tai väärennetyille vakuutusyhtiöille, jotka kieltäytyvät nyt korvaamasta vahinkoja tai joiden toimistot on hylätty: omistajat ovat kadonneet teille tietymättömille. Ne onnekkaat, jotka ovat saaneet vakuutuskorvauksia, törmäävät aivan liian usein siihen tosiasiaan, että koska pätevät urakoitsijat eivät kykene huolehtimaan kaikesta työstä, heidän jättämänsä tyhjiön täyttävät häikäilemättömät ja epäpätevät urakoitsijat. Työn jälki on tämän vuoksi surkeaa jo ennestään murheen murtamien talonomistajien suureksi suruksi.
Onnettomuuden uhreja käytetään yhä uudestaan hyväksi. Raunioituneen yhdyskunnan hyvin alkanut yhdistyminen kaikkien yhteiseksi eduksi muuttuukin joidenkuiden tapauksessa sydäntä särkeväksi harhakuvaksi.
Sen jälkeen kun hurrikaani oli pyyhkäissyt erään yhdyskunnan yli, suklaapatukoiden hinnat kohosivat – yllättävää kyllä – noin 20 markkaan ja äidinmaidonvastike maksoi noin 30 markkaa purkki. Eräästä liikkeestä ei saanut paristoja, ellei ostanut myös televisiota tai radiota. Rakennustarvikeliikkeet täyttivät kassansa myymällä tavaroita kohtuuttoman korkeilla hinnoilla. Eräässä toisessa tapauksessa siirtotalojen omistajat saivat tulvan uhatessa maksaa 600 prosenttia tavanomaista enemmän talonsa kuljettamisesta korkeammalle paikalle. Erään maanjäristyksen jälkeen muuan 84-vuotias nainen, jonka talo oli vaurioitunut, sai puhelinsoiton eräältä valtion työntekijänä esiintyneeltä henkilöltä. Nainen luuli anovansa valtion apua ja ruokakuponkeja niiden asiakirjojen avulla, jotka hän myöhemmin allekirjoitti. Ne olivat todellisuudessa papereita, joilla hänen asuntonsa kiinnitettiin 18000:ta dollaria (90000 markkaa) vastaan. Tällä summalla rahoitettiin vain noin 5000 dollarin (25000 markan) arvoisiksi osoittautuneet korjaustyöt.
Petollista puhelinmarkkinointia
”Onneksi olkoon rouva S––! Tämä on teille onnenpäivä.” Näillä sanoilla voi alkaa yllättävä puhelinsoitto. ”Te olette saanut päävoiton – –.” Monet ovat saaneet tällaisia puhelinsoittoja, joiden aikana heille on sanottu, että he ”ovat jo voittaneet” ja että he saavat ”varmasti” palkintonsa. ”Palkintona” voi olla uusi auto, viihde-elektroniikkaa tai kenties timanttisormus.
Onko sinulle koskaan ilmoitettu puhelimitse, että tulet saamaan ilmaisen lahjan? Pamppailiko sydämesi innostuksesta? Oliko sinun vaikea uskoa korviasi? Jos reagoit tällaiseen puheluun odotetulla tavalla, saitko koskaan palkintoasi? Vai tuliko sinusta puhelinmyyntipetoksen uhri? Jos sinulle on käynyt näin, et ole ainoa. Consumers’ Research -lehden mukaan pelkästään Yhdysvalloissa puhelinmyyntihuijarit pettävät noin kymmentä ihmistä joka minuutti. Häikäilemättömät huijarit petkuttavat joka vuosi kuluttajilta 10–40 miljardia dollaria (50–200 miljardia markkaa) eli noin 7500 dollaria (vajaat 40000 markkaa) joka minuutti.
Valitut Palat -lehden kanadalaisessa painoksessa kerrottiin, että ”yli 150000 ihmistä eri puolilla Kanadaa saa joka vuosi soiton joltakulta petolliselta puhelinmyyjältä, joka kertoo, että he ovat ’voittaneet’ suurenmoisen palkinnon tai että heidät ’on valittu’ sellaisen saajiksi. Tällaisilla soitoilla vedetään nenästä tuhansia kanadalaisia joka vuosi, ja he käyttävät keskimäärin 2000 dollaria saadakseen palkintonsa.” Muuan Ontarion provinssin poliisi totesi: ”Puhelinhuijaukset ovat suurimpia petoksia, mitä Kanadan historia tuntee.” Hän lisää: ”Tiedämme, että ne maksavat kanadalaisille miljoonia dollareita vuodessa.” Nämä luvut perustuvat pääasiassa poliisille tehtyihin ilmoituksiin. Koska kuitenkin arviolta vain 10 prosenttia uhreista ilmoittaa tappioistaan, ongelman täyttä suuruutta on mahdoton määrittää täsmällisesti.
”Kun kerromme ihmisille, että he ovat saaneet voiton, he lakkaavat ajattelemasta selvästi”, myönsi eräs huijari. Hän lisäsi: ”Sitten painostamme heitä lähettämään rahaa, emmekä luovuta ennen kuin he suostuvat siihen.” Kun uhri on mennyt lankaan, hänen nimensä saatetaan myydä toisille puhelinmarkkinointiyrityksille ja panna ”jymäytettyjen” listalle. Heidän nimensä saatetaan myydä muille, jotka vuorostaan soittavat heille yhä uudestaan. ”Kun käymme läpi jymäytettyjen listaa”, sanoi muuan entinen torontolainen puhelinmyyjä, ”saamme ensimmäisellä soitolla noin 75 prosenttia ihmisistä ostamaan. Käydessämme listaa läpi kolmannen kerran määrä putoaa noin 50 prosenttiin. Mutta jotkut eivät kykene lopettamaan jäätyään koukkuun; he tavoittelevat unelmiensa voittoa.”
Kuinka pitkälle petollisten puhelinmyyjien nenästä vetämät ihmiset ovat valmiita menemään tavoitellessaan unelmiensa satumaista voittoa? ”Meidän on täytynyt pankkien kanssa järjestää niin, että joidenkin eläkeläisten varat on jäädytetty, jotta heitä ei nyljettäisi puhtaaksi”, sanoi eräs etsivä. Erään äskettäin leskeksi jääneen naisen havaittiin maksaneen 36 suoritusta 16:lle eri puhelinmarkkinoijalle. Kokonaissummaksi tuli 85000 dollaria (320000 markkaa). Vastineeksi hän oli saanut ”puoli huoneellista rihkamaa”.
Ovelia juonia oppineiden pään menoksi
Tällaiset huijarit eivät kuitenkaan valikoi uhrejaan. Näiden taloudellinen asema vaihtelee laidasta laitaan. Jopa akateemisesti sivistyneitäkin ihmisiä on petetty. Petos voi olla niin ovelasti järjestetty, että valppaimmatkin kuluttajat voivat joutua sen uhreiksi. Akateemisemmilta ostajilta voidaan yrittää huijata suuria rahasummia televisiomainoksilla tai postissa lähetettävillä väriesitteillä. Niissä voidaan mainostaa sijoituskohteita, joiden luvataan tuottavan hyvin. Sijoituskohteina voivat olla elokuvastudiot, kulta ja kultakaivokset tai öljylähteet. Luettelo näyttää loputtomalta. Tulos on kuitenkin sama: täydellinen tappio.
”On uskomatonta, miten laajaa heidän petollinen toimintansa on”, sanoi eräs kouluja käynyt nainen, joka joutui huijauksen uhriksi. ”Koulunopettajana pidin itseäni älykkäänä ihmisenä. – – Lupauksia oli loputtomasti.” Hän menetti 20000 dollaria (100000 markkaa) jouduttuaan elokuvayhtiöhuijauksen uhriksi.
Petollinen puhelinmarkkinointi on kansainvälinen ongelma. Tutkijat ennustavat, että ongelma ”pahenee tämän vuosikymmenen aikana”. Mutta ole varovainen! Petoksia tehdään muillakin tavoin. Joidenkin huijarien suosikkikohteena ovat vanhukset.
[Kuva s. 4]
Varo myrskyn jälkeen saapuvia huijareita!
[Kuva s. 5]
”Olette voittanut ilmaisen palkinnon!” – näinköhän?