Lukijoiden kirjeitä
Suvaitsevaisuus. Olen 22-vuotias ja haluan kiittää teitä kirjoitussarjasta ”Suvaitsevaisuus – onko maailma mennyt siinä liian pitkälle?” (22.1.1997). Nuorilla kristityillä on monia haasteita kohdattavanaan. Nämä kirjoitukset kannustivat minua karttamaan äärimmäisyyksiin menemistä ja vahvistivat päätöstäni palvella Jehovaa maailman paineista huolimatta.
M. B., Italia
Korppi. Pidin aivan valtavasti opettavaisesta kirjoituksesta ”Mikä tekee korpista erilaisen?” (8.1.1997). Olen 18-vuotias, ja minut palkattiin juuri osa-aikaiseksi harjoittelijaksi paikalliseen luonnontutkimuskeskukseen. Meillä on muiden eläinten lisäksi huollettavanamme kaksi kaunista korppia. Olen huomannut niiden olevan juuri sellaisia kuin kirjoituksessanne kuvailitte: hyvin älykkäitä. Aion antaa tuon kirjoituksen luettavaksi työtovereilleni.
J. C., Yhdysvallat
Esittämänne tiedot olivat todella paikkansapitäviä ja kiinnostavia. Tämän yliopiston alueella, jota käyn Ghanassa, tunnetaan oikein hyvin se tosiasia, että varislinnut ovat pahamaineisia varkaita. Korppien tiedetään varastavan täällä aivan mitä tahansa kalasta saippuaan. On jopa kerrottu, että korpit ovat avanneet joidenkuiden opiskelijoiden kasareita ja syöneet heidän ruokansa!
F. A. A., Ghana
Hauskaa keittiössä. Kiitos kirjoituksesta ”Keittiössä voi olla hauskaa” (8.1.1997). Minäkin olen hyötynyt keittiössä käydyistä keskusteluista. Kuoriessani sipuleita ja perunoita äitini opetti minua rakastamaan Jehovaa ja kannusti minua palvelemaan häntä täysin määrin. Nämä keittiökeskustelut osoittautuivat erityisen arvokkaiksi sinä vaikeana aikana, jona isäni vastusti meitä uskontomme takia. Nyt äidilläni ja minulla on ollut ilo nähdä isäni tulevan Jehovan palvelijaksi. Lisäksi olen oppinut laittamaan useita herkullisia ruokia!
A. M. M., Italia
Työskentelen kokkina sellaisen henkilön kotona, joka on viihdeteollisuuden palveluksessa. Näin minulla on ollut monia tilaisuuksia tarjoilla hengellistä ruokaa vieraille – myös joillekuille kuuluisuuksille – tehdessäni töitä keittiössä. Pidän raamatullista kirjallisuutta yhdessä keittiön laatikossa. Kerran meille sukeutui raamatullinen keskustelu erään vieraan kanssa. Hän tuli myöhemmin takaisin keittiöön jatkamaan tuota keskustelua. Samalla kun minä paistoin kanaa, hän luki ääneen otteita kirjastani Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä!. Olette oikeassa: keittiössä voi olla hauskaa!
A. R., Yhdysvallat
Syntien tunnustaminen. Palvelen seurakunnan vanhimpana ja haluan kertoa, kuinka arvostin kirjoitusta ”Nuoret kysyvät: pitäisikö minun tunnustaa syntini?” (22.1.1997). Tämä kirjoitus sai joukon nuoria tunnustamaan vakavia rikkomuksia, joihin he olivat syyllistyneet jokin aika sitten. Oli ilo nähdä, että saatuaan rakkaudellista apua nämä nuoret palauttivat suhteensa Jehovaan ennalleen. He ovat päättäneet pitää itsensä puhtaina.
O. B., Italia
Kirjoitus auttoi minua tajuamaan, että vaikeneminen voi olla hyvin vahingollista. Tunnustaminen voi tuoda mukanaan häpeän ja kiusaantuneisuuden tunteita, mutta kun tunnustaa syntinsä Jehovalle ja vanhemmilleen, kokee saavansa vahvemman ja läheisemmän suhteen heihin.
B. K., Guyana
Tuo kirjoitus tuli täsmälleen silloin, kun tarvitsin sitä. Sen ansiosta tajusin, että minun täytyi kertoa vanhemmilleni ja seurakunnan vanhimmille, mitä olin tehnyt. Minusta tuntui kuin tuo artikkeli olisi kirjoitettu juuri minulle. Kun lopulta kerroin heille ongelmistani, tunsin oloni paljon paremmaksi!
A. A., Yhdysvallat