Keittiössä voi olla hauskaa

”PYSY poissa keittiöstä!” Näin on sanottu monelle nälkäiselle lapselle, joka on yrittänyt päästä ennakolta maistamaan illallista. Mutta sen sijaan että vanhemmat yrittäisivät pitää lapsensa poissa keittiöstä, heidän kannattaa pyytää näitä sinne. Kuinka niin? Koska keittiö on todellisuudessa kiehtova luokkahuone.

Keittiössä lapset voivat kehittää luovuuttaan ja oppia ratkomaan ongelmia. Siellä he voivat opetella palvelemaan toisia ja tekemään ryhmätyötä. Keittiössä voi luonnostaan syntyä merkityksellisiä, sydäntä koskettavia keskusteluja, ja siellä voidaan pikkuhiljaa juurruttaa mieleen syvällisiä arvoja. Jokaisen keittiön täpötäysissä kaapeissa ja laatikoissa sekä hyllyillä on monta arvokasta läksyä, jotka ovat valmiina heräämään eloon heti seuraavaa ateriaa valmistettaessa.

Miksi tänä tekniikan ja tiedon aikakautena lapsia pitäisi opettaa keittiössä? Vastaus on: ajan takia. Monet vanhemmat tajuavat, ettei kerta kaikkiaan mikään korvaa lasten kanssa vietettyä aikaa – jota on oltava paljon!a Ongelmana on se, mistä tuo aika saadaan. Jotkut asiantuntijat kehottavat vanhempia pitämään kodin rutiiniaskareita tilaisuutena tehdä asioita yhdessä lastensa kanssa ja valmentaa heitä. Tämä on sopusoinnussa sen käskyn kanssa, jonka Jumala antoi muinaiseen Israelin kansakuntaan kuuluville vanhemmille: ”Näiden sanojen, jotka minä tänään annan sinulle käskyiksi, on oltava sydämelläsi, ja sinun on teroitettava niitä pojillesi ja puhuttava niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi ja maata mennessäsi ja ylös noustessasi.” (5. Mooseksen kirja 6:​6, 7.)

Koska meidän täytyy joka tapauksessa viettää säännöllisesti aikaa keittiössä, se vaikuttaisi olevan sopiva paikka perheen yhteiseen työskentelyyn. Ja toisin kuin jokin erityinen retki, jonka täytyy odottaa, kunnes meillä on siihen aikaa, energiaa tai rahaa, terve ruokahalu ei suostu siihen, että sen tyydyttämistä siirretään tuonnemmaksi. Sitä paitsi keittiö viehättää lapsia luonnostaan. Missä muuallakaan he oppivat käyttämään veistä taitavasti ja käsittelemään muita välineitä? Kun lapsilla on hauskaa, he saattavat toisinaan jopa saada aikaan melkoisen sotkun! Mutta millaisia läksyjä keittiössä voi oppia?

Opetusta keittiön ”luokkahuoneessa”

Louise Smith – jonka hänen nelivuotiaat oppilaansa tuntevat Piparkakkutätinä – teki seuraavan havainnon sen kokemuksen perusteella, jonka hän oli saanut opetettuaan 17 vuoden ajan lapsia laittamaan ruokaa: ”Ruoka on suurenmoinen opetusväline, koska kaikki lapset tietävät, mitä se on. Heidän haju-, maku- ja tuntoaistinsa ovat nuorella iällä niin herkkiä, että he paneutuvat asiaan täydellisesti. Ja ruoan avulla voi opettaa ääntämään, laskemaan ja ratkaisemaan ongelmia.” Kaataminen, rouhiminen, kuoriminen, siivilöiminen, sekoittaminen ja kauliminen auttavat lapsia kehittämään kätevyyttä sekä silmän ja käden koordinaatiota. Lajitteleminen (rusinoiden ja pähkinöiden paneminen eri kasoihin) ja järjestäminen (mittakuppien asettaminen sisäkkäin oikeaan järjestykseen) opettavat käsitteitä, joita tarvitaan matematiikan oppimiseen. Kun noudatetaan reseptiä, harjoitellaan numeroita, mittoja, ajan mittaamista, logiikkaa ja kieltä. Eikä keittiön monimutkaiseen ja vaaroja täynnä olevaan maailmaan voi lähteä seikkailemaan oppimatta myös varovaisuutta, vastuuta, järjestyksellisyyttä ja ryhmätyöskentelyn taitoa.

Ei sovi myöskään unohtaa, miten tärkeää on oppia laittamaan ruokaa. Lapset, jotka alkavat auttaa keittiötöissä, osaavat usein teini-ikään mennessä valmistaa kokonaisia aterioita. Ketäpä kiireistä äitiä tai isää tämä ei aina silloin tällöin ilahduttaisi! Ruoanlaitto auttaa nuoria lisäksi kehittämään itseluottamusta ja tulemaan toimeen omin voimin – nämä ominaisuudet voivat hyödyttää heitä, kun he myöhemmin aikuisina ottavat kantaakseen vastuuta joko avioliitossa tai naimattomina (vrt. 1. Timoteukselle 6:​6).

Lee, joka pysyi poikamiehenä yli 30-vuotiaaksi, muistelee: ”Äitini alkoi opettaa minulle yksinkertaisia keittiötöitä, kun olin noin kuusivuotias. Aluksi minua kiinnosti pääasiassa pikkuleipien, kakkujen ja muiden makeiden ruokien tekeminen. Mutta yhdeksänvuotiaana osasin jo suunnitella ja valmistaa koko aterian perheellemme, ja tein niin säännöllisesti. Myöhemmin naimattomana aikuisena huomasin, että eri taloustöiden – muun muassa ruoanvalmistuksen – hallitseminen, helpotti elämää. Ja sanoisin, että tämä on varmasti vaikuttanut siihen, että elän nyt onnellisessa avioliitossa.”

Ruoanlaitto on hauskaa!

Miten isä tai äiti voi järjestää aikaa lasten valmentamiseen keittiössä? Muuan äiti ehdottaa valitsemaan ajankohdan, jolloin on mahdollisimman vähän häiritseviä tekijöitä. Jos sinulla on useita lapsia, saatat alussa haluta työskennellä yhden lapsen kanssa kerrallaan. Jotta tämä olisi mahdollista, valitse hetki, jolloin muut lapset ovat päiväunilla tai koulussa. Varaudu siihen, että aikaa kuluu enemmän, kuin jos laittaisit ruokaa itseksesi. Ja valmistaudu pitämään hauskaa keittiössä!

Ensimmäisellä kerralla voisit antaa lapsesi valita jotakin sellaista, mitä hän syö mielellään. Etsi yksinkertainen resepti, jonka avulla tuo ruokalaji on helppo valmistaa. Huolehdi siitä, että sen valmistamiseen sisältyy tehtäviä, joiden tekeminen onnistuu lapseltasi. Jotta lapsesi ei tulisi rauhattomaksi ja ikävystyisi, auta häntä etsimään tarvittavat aineet ja välineet etukäteen. Voit jopa tehdä ennakolta joitakin valmisteluja, niin ettei opetustilanteesta tule liian pitkä ja väsyttävä.

Lue resepti läpi lapsesi kanssa ja näytä hänelle, miten kukin tehtävä suoritetaan. Anna lapsesi tavaroille oma paikka keittiössä – ehkäpä laatikko, jossa on pari kulhoa ja muutamia välineitä – ja anna hänelle esiliina. Sen sijaan että panisit pojan käyttämään naisten esiliinaa, voisit hankkia hänelle mieskokeille tarkoitetun esiliinan. Painota heti alusta saakka sitä, että on tärkeää olla varovainen, ja aseta järkeviä sääntöjä keittiössä työskentelemistä varten. (Ks. sivulla 18 olevaa kehystettyä tekstiruutua ”Ensimmäinen oppitunti: varovaisuus”.)

Yritä ennen kaikkea tehdä ruoanlaitosta hauskaa. Älä pane lastasi vain katselemaan, kun sinä teet jotakin; pyydä häntä pesemään kätensä ja anna niille runsaasti puuhaa itse ruoanlaitossa. Anna hänelle tilaisuus tutkia, kokeilla ja esittää kysymyksiä. Äläkä huolestu, kun jokin ruokalaji ei onnistu täydellisesti. Jos lapsesi on tehnyt sen itse, hän luultavasti joka tapauksessa syö sitä!

Perheen yhteishenki

Perheen ykseys ja arvot sisältyvät epäilemättä suurimpiin hyötyihin, joita keittiössä saadaan aikaan. Olet saattanut panna merkille, että nykyään joissakin kodeissa perheenjäsenet hääräilevät kukin tahollaan omien töidensä parissa olematta paljonkaan todella tekemisissä toistensa kanssa. Tällaisissa oloissa kodista voi hyvinkin tulla vain levähdyspaikka, huoltoasema. Sitä vastoin perhe, joka laittaa ruokaa yhdessä, todennäköisemmin myös syö, korjaa jäljet ja tiskaa yhdessä. Näiden askareiden parissa heillä on säännöllisesti tilaisuus kommunikoida, olla tekemisissä toistensa kanssa ja pitää yhteyttä toisiinsa. ”Jotkin parhaimmista keskusteluista poikieni kanssa käytiin tiskialtaan ääressä”, muistelee muuan äiti. Ja Hermann, kristitty isä, lisää: ”Emme tarkoituksellisesti hankkineet moneen vuoteen astianpesukonetta, niin että astiat täytyi pestä ja kuivata käsin. Poikamme määrättiin kuivaamaan ne vuorollaan. Parempaa tilaisuutta jutella vapaasti tuskin olikaan.”

Aika, jonka vietät lastesi kanssa keittiössä – viikko viikon ja vuosi vuoden jälkeen – antaa perustan hengellisten arvojen ja jumalisten ominaisuuksien kehittämiselle. Juuri tällaisen leppoisan yhdessäolon aikana vanhempien ja lasten välille voi syntyä luontevasti luottamuksellisia keskustelutuokioita ja vanhempien esimerkki voi kaikessa hiljaisuudessa vaikuttaa lasten sydämeen. Tällainen valmennus voi hyödyttää lasta koko hänen elämänsä ajan, sillä Sananlaskujen 22:​6:ssa sanotaan: ”Valmenna poika tiensä suuntaan, niin hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea.”

Jos siis vanhempana etsit tapoja, joilla voisit viettää enemmän aikaa lastesi kanssa, niin miksi et pyytäisi heitä auttamaan sinua kakun leipomisessa tai kokonaisen aterian valmistamisessa? Saatat huomata, että työskentelemällä heidän kanssaan keittiössä voit sekä ravita että valmentaa perhettäsi.

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 18]

Ensimmäinen oppitunti: varovaisuus

Noudata varovaisuutta

• Kerro keittiössä työskentelyyn liittyvistä vaaroista vakavasti mutta pelottelematta, niin kuin kertoisit vilkasliikenteisen kadun vaaroista. Anna itse hyvä esimerkki.

• Huolehdi siitä, että kun lapsia työskentelee keittiössä, paikalla on aina joku aikuinen. Älä anna lapsen käyttää mitään välinettä tai laitetta, varsinkaan sähkölaitetta, jollei hän osaa käyttää sitä turvallisesti.

• Säilytä järjestys keittiössä. Pidä paikat puhtaana ja siivoa jäljet nopeasti. Lemmikit ja muut häiritsevät tekijät tulee pitää poissa keittiöstä, kun laitetaan ruokaa.

Varo sormia

• Sähkövatkaimia, tehosekoittimia ja monitoimikoneita tulee käyttää ainoastaan jonkun aikuisen valvonnassa. Huolehdi siitä, että laitteesta on virta katkaistu ja että pistotulppa on irrotettu pistorasiasta, ennen kuin lapsesi panee mitään välinettä kulhoon.

• Pidä veitset terävinä, sillä tylsää veistä on painettava enemmän ja se voi siksi luiskahtaa helpommin.

• Kun lapsesi opettelee käyttämään veistä, kehota häntä toimimaan seuraavasti: 1) tartu veitsen kahvaan, 2) aseta veitsi ruoan päälle, 3) pane toinen käsi veitsen selälle ja 4) paina, jotta saat ruoan leikattua.

• Käytä leikkuulautaa. Jotta vihannekset eivät pyörisi ympäriinsä, kun lapsesi yrittää leikata niitä, halkaise ne ensin ja käännä suora sivu alaspäin leikkuulautaa vasten.

Varo palovammoja

• Kytke aina virta pois keittolevyistä ja uunista, kun niitä ei käytetä. Pidä pyyhkeet, keittokirjat ja pannulaput poissa keittolevyiltä.

• Käännä pannujen varret lieden keskiosaa kohden, missä niitä ei tule kovinkaan helposti tönäistyä eikä kaadettua.

• Jos annat lapsesi käyttää liettä, huolehdi siitä, että hän seisoo tukevalla ja vakaalla alustalla.

• Älä tartu kuumaan esineeseen, jollet jo tiedä, mihin aiot laittaa sen. Huolehdi siitä, että toiset keittiössä työskentelevät tietävät, milloin kannat jotakin kuumaa, varsinkin jos kävelet heidän taitseen.