Uskomattomia kidutusvälineitä

PUISTATTAVATKO sinua sanat ”kahle”, ”kidutus” ja ”teloitus”? Ne olivat tuskallista todellisuutta tuhansille inkvisition ja noitaoikeudenkäyntien uhreille Euroopassa (1200–1800-luvuilla). Tässä kuvatut välineet, jotka kuuluvat erään Rüdesheim am Rheinissa sijaitsevan museon kokoelmaan, ovat peräisin tuolta ajalta. Ne antavat meille aavistuksen uhrien kärsimyksistä.

Onneton uhri kärsi sanoin kuvaamatonta tuskaa, kun hänet istutettiin kuulustelua varten alasti kuulustelutuoliin, joka oli täynnä teräviä piikkejä. Uhrin kädet, jalat tai nivelet kiskottiin irti tai murrettiin polvensärkijällä. Niin sanotulla kissankäpälällä hänen lihansa revittiin riekaleiksi; mitään ruumiinosaa ei säästetty. Piikkipanta aiheutti uhrin kaulaan, olkapäihin ja leukaan kuoliota, mikä johti nopeasti verenmyrkytykseen ja kuolemaan.

Roomalaiskatolisen kirkon valtuuttamat inkvisiittorit käyttivät näitä ja vastaavia välineitä käsitellessään toisinajattelijoita – useimmiten tavallisia ihmisiä, jotka oli ilmiannettu ja nyt pakotettiin kiduttamalla ”tunnustukseen”. Kun paavillinen inkvisitio vainosi valdolaisia, kidutusvälineiden päälle jopa pirskoteltiin pyhää vettä.

Kristikunta kantaa raskasta syyllisyyden taakkaa inkvisition vuoksi. Historioitsija Walter Nigg selittää: ”Kristikunta ei tule saamaan enempää siunauksia, ennen kuin se on viimeinkin tunnustanut avoimesti ja vakaumuksellisesti inkvisition synnit sekä luopunut vilpittömästi ja ehdoitta kaikenlaisesta uskontoon liittyvästä väkivallasta.”

[Kuvat s. 31]

Kuulustelutuoli

Polvensärkijä

Piikkipanta

Kissankäpälä

[Lähdemerkintä]

Kaikki kuvat: Mittelalterliches Foltermuseum Rüdesheim/Rhein