Tarkkailemme maailmaa

Köyhyys ja ympäristö

Taloudellisesta kasvusta huolimatta eri puolilla maailmaa on yli 1,3 miljardia ihmistä, joiden on tultava toimeen alle kymmenellä markalla päivässä. Eräässä YK:n raportissa sanotaan, että köyhyys paitsi jatkuu hellittämättä myös pahenee. Yli miljardi ihmistä ansaitsee nykyään vähemmän kuin 20, 30 tai jopa 40 vuotta sitten. Tämä taas edistää ympäristön tuhoutumista, sillä ”köyhyys vaatii suoraa luonnonvarojen riistoa, mikä tekee tyhjäksi minkä tahansa pitkän aikavälin suojelupyrkimyksen”, sanotaan UNESCO Sources -lehdessä. ”Nykyisellä vauhdilla metsät häviävät tyystin Karibianmeren alueelta alle 50 vuodessa – –. Yksittäisten valtioiden tilanne on vielä pahempi: Filippiineillä metsiä on jäljellä 30 vuodeksi, Afganistanissa 16 vuodeksi ja Libanonissa 15 vuodeksi.”

Vaarallinen epätoivo

”Tiedemiehet – – sanovat, että epätoivo voi vahingoittaa sydäntä yhtä paljon kuin 20 savukkeen polttaminen päivässä”, kerrotaan lontoolaisessa The Times -sanomalehdessä. ”Lähes tuhatta keski-ikäistä suomalaismiestä koskeneessa nelivuotisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että epätoivo lisäsi suuresti ateroskleroosin eli valtimoiden rasvakovetustaudin riskiä.” Tutkimus osoitti, että mielentila voi vaikuttaa oleellisesti terveyteen. ”Saamme jatkuvasti lisää todisteita siitä, että henkinen tila vaikuttaa terveyteen”, sanoi tutkimusta johtanut tri Susan Everson. ”Lääkärien on ymmärrettävä, että toivottomuudella on kielteinen vaikutus ja että se pahentaa sairaudesta aiheutuvaa taakkaa. Ihmisten on tajuttava, että kun he tuntevat tällaista epätoivoa, heidän tulee yrittää etsiä apua.”

Vuosia liikenteessä

Italian suurimpien kaupunkien asukkaat kuluttavat paljon aikaa matkustaessaan kodista töihin tai kouluun ja takaisin. Kuinka paljon? Legambienten, erään italialaisen ympäristöyhdistyksen, mukaan Napolin asukkaat matkustavat päivittäin 140 minuuttia. Näin ollen, jos keskimääräisen eliniän otaksutaan olevan 74 vuotta, napolilainen menettää 7,2 vuotta elämästään liikenteeseen juuttuneena. Roomalaiselta kuluu matkustamiseen päivittäin 135 minuuttia, ja hän menettää 6,9 vuotta. Tilanne on lähes yhtä paha muissa kaupungeissa. Bolognalaiset menettävät 5,9 vuotta ja milanolaiset 5,3 vuotta, kerrotaan La Repubblica -lehdessä.

Lähi-idän aika

Aikaerot voivat olla mutkikkaita Lähi-idässä. Esimerkistä käy Iran, joka on vuosien ajan ”asettanut kellonsa kolme ja puoli tuntia Greenwichin aikaa edelle eikä tasatunnille, kuten useimmat muut maat”, sanotaan The New York Times -sanomalehdessä. Lehti toteaa, että jos haluaa esimerkiksi kuunnella aamulla BBC:n kansainvälistä kello 5:n uutislähetystä, ”asema on etsittävä kello 8.30 ja Big Benin lyönnit, jotka yrittävät osoittaa oman kellon olevan väärässä, on pyrittävä parhaansa mukaan sivuuttamaan”. Ja vaikka tuolla alueella on tapana siirtyä pois kesäajasta syyskuun viimeisenä viikonloppuna, Israel teki tämän muutoksen viime vuonna 13. syyskuuta. Myös viikonlopun määritteleminen on vaikeaa. Useimmat Persianlahden alueella olevat valtiot pitävät vapaata torstaina ja perjantaina. Mutta Egyptissä ja useimmissa sen naapurimaissa viikonloppu muodostuu perjantaista ja lauantaista, kun taas Libanonissa viikonlopun päivät ovat lauantai ja sunnuntai. ”Esimerkiksi jos matkailija aikoo saapua Abu Dhabiin keskiviikkona puolelta päivin ja lentää sitten Beirutiin perjantai-iltana, hän takaa itselleen nelipäiväisen viikonlopun. Työnarkomaanin ei tarvitse muuta kuin valita karkeasti käänteinen järjestys”, sanotaan Times-lehdessä.

Huoli ranskan kielestä

Ranskaa puhuvan maailman edustajat osallistuivat hiljattain kolmipäiväiseen konferenssiin, joka pidettiin Hanoissa Vietnamissa ”ranskan kielen yleismaailmallisuuden” kunniaksi, kerrotaan pariisilaisessa Le Figaro -sanomalehdessä. Yli sata miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa säännöllisesti. Kukoistusaikanaan 1600-luvulla ranska oli kansainvälisen diplomatian kieli. ”Jakautuneessa Euroopassa sodat ja yhteenotot päättyivät ranskaksi kirjoitettuihin rauhansopimuksiin”, sanomalehdessä sanotaan. Nyt ranskan kieli kuitenkin ”etsii paikkaansa maailmassa”. Voidaan sanoa, että ranskaa puhutaan vähemmän, koska englannin kielen asema on vahvistunut, varsinkin kaupankäynnin kielenä. Jotta tätä kuilua voitaisiin kuroa umpeen, Ranskan presidentti kannusti edistämään ranskan kielen käyttöä tiedon valtatiellä. Muuan poliitikko ilmaisi kuitenkin huolensa ranskan tulevaisuudesta sanomalla: ”Ajatus ranskan kielen käytöstä kaikkialla maailmassa ei innosta yleistä mielipidettä, viestimiä eikä poliitikkoja. Kaiken lisäksi tämä mielenkiinnon puute on luultavasti tunnusomaisempaa Ranskassa kuin muissa maissa.”

Lahjuksista yritetään tehdä loppu

Kiinassa siitä käytetään ilmausta huilu, Keniassa kitu kidogo, Meksikossa una mordida, Venäjällä vzjatka ja Lähi-idässä bakšiš. Monissa maissa lahjusten antaminen on elämäntapa ja toisinaan ainoa tapa tehdä kauppaa, hankkia tiettyjä tuotteita tai jopa saada oikeutta. Äskettäin 34 valtiota allekirjoitti kuitenkin sopimuksen, jonka tarkoitus on juuria lahjonta kansainvälisestä kaupankäynnistä. Näihin valtioihin sisältyvät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n 29 jäsenvaltiota sekä Argentiina, Brasilia, Bulgaria, Chile ja Slovakia. Myös maailman johtavat talousjärjestöt – Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto – ovat ryhtyneet toimiin virkakoneistossa vallitsevaa korruptiota vastaan. Näihin toimiin ryhdyttiin sen jälkeen, kun eräässä Maailmanpankin teettämässä tutkimuksessa kävi ilmi, että 40 prosenttia 69 maan yrityksistä harjoitti lahjontaa. Nämä kaksi järjestöä pitävät nyt mahdollisena sitä, että varojen myöntäminen keskeytetään sellaisiin maihin, jotka katsovat korruptiota läpi sormien.

Muoti-ilmiönä toukkien syönti

Etelä-Afrikan maaseudulla elävien köyhien ihmisten ruokavalioon on kuulunut pitkään riikinkukkokehrääjän toukat, joista he saavat tarvitsemansa proteiinin. Naiset keräävät näitä toukkia huhti- ja joulukuussa. Poistettuaan niiden sisälmykset he keittävät ne ja kuivaavat ne auringossa. Valkuaisaine-, rasva-, vitamiini- ja kaloriarvoiltaan ne kestävät hyvin vertailun lihan ja kalan kanssa. Nyt näistä toukista on kuitenkin tulossa suosittu ruokalaji Etelä-Afrikan ravintoloissa. Tämä villitys on levinnyt myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, mikä on herättänyt levottomuutta Afrikan maalaisväestössä. Miksi? ”Kysynnän kasvaessa huolestuttaa se, säilyykö tämä laji hengissä”, sanotaan lontoolaisessa The Times -lehdessä. Jo nyt nämä toukat ”ovat hävinneet suurilta alueilta naapurimaista Botswanasta ja Zimbabwesta”.

Pysyviä vaurioita tupakoinnista?

Äskettäin tehty tutkimus osoittaa, että tupakointi voi vahingoittaa valtimoita pysyvästi. Tutkijat kertoivat Yhdysvaltain lääkäriliiton lehdessä The Journal of the American Medical Association, että sekä savukkeiden polttaminen että passiivinen tupakointi voi vahingoittaa pysyvästi valtimoita. Tutkimuksessa seurattiin 10914:ää iältään 45–65-vuotiasta miestä ja naista. Ryhmään kuului tupakoijia, entisiä tupakoijia, tupakoimattomia jotka altistuivat säännöllisesti tupakansavulle, ja tupakoimattomia jotka eivät altistuneet säännöllisesti tupakansavulle. Tutkijat mittasivat ultraäänellä kaulavaltimon paksuuden. Mittaus uusittiin kolmen vuoden kuluttua.

Kuten oli odotettavaa, säännöllisillä tupakoijilla valtimoiden kalkkeutuminen oli lisääntynyt merkittävästi: 50 prosenttia niillä tutkimukseen osallistuneista, jotka olivat tupakoineet keskimäärin rasian verran savukkeita päivässä 33 vuotta. Myös entisten tupakoijien valtimot olivat ahtautuneet, 25 prosenttia nopeammin kuin tupakoimattomien; joillakuilla lopettamisesta oli kulunut jopa 20 vuotta. Tupakoimattomilla, jotka altistuivat tupakansavulle, valtimot olivat kalkkeutuneet 20 prosenttia enemmän kuin tupakansavulle altistumattomilla. Tutkimuksen mukaan yksistään Yhdysvalloissa voidaan arviolta 30000–60000 kuolemantapauksen katsoa johtuvan passiivisesta tupakoinnista.

Ei kasvojen kohotusta

Seitsemän vuotta kestäneiden entistystöiden jälkeen rakennustelineet on viimeinkin poistettu Egyptin sfinksin ympäriltä. ”Sfinksin entistämiseen käytettiin satatuhatta kiveä vuosina 1990–97”, sanoi Ahmad al-Haggar, joka vastaa tuon alueen muinaismuistoista. Hän kuitenkin lisäsi, että entistystyöt eivät koskeneet tämän ”puoliksi leijonaa ja puoliksi ihmistä esittävän kalkkikivikolossin” vaurioituneita kasvoja.