Denguekuume hyttysenpuremasta

Herätkää!-lehden Filippiinien-kirjeenvaihtajalta

HYTTYNEN laskeutuu huomaamatta pienen tytön paljaalle käsivarrelle. Hyönteinen lävistää nopeasti hänen ihonsa ja alkaa imeä verta. Hetken kuluttua äiti katsahtaa tyttäreensä ja havaitsee hyttysen. Nopealla läpsäyksellä se on poissa. Onko se sen lorun loppu? Ei välttämättä. Hyttystä ei ehkä enää ole, mutta koska se tunkeutui hetkeksi lapsen verenkiertoon, se on jättänyt jälkeensä ei-toivottuja eliöitä, jotka voivat aiheuttaa taudin.

Kahden viikon kuluessa lapsella ilmenee vilunväristyksiä, päänsärkyä, särkyä silmien takana, kovia nivelkipuja ja korkeaa kuumetta. Taudin edetessä hänelle kehittyy punertavaa ihottumaa ja hän tuntee itsensä täysin voimattomaksi. Hän on saanut denguekuumeen, joka leviää hyttysenpureman välityksellä.

Lapselle voi kuitenkin kehittyä denguekuumeen vakavampi muoto, dengueverenvuotokuume, varsinkin jos hän on saanut aiemminkin denguekuumetartunnan. Tällöin hiussuonet alkavat vuotaa ja ihoon kehittyy sen vuoksi verenpurkaumia. Myös sisäistä verenvuotoa voi esiintyä. Ilman asianmukaista hoitoa potilas voi joutua verenkierron vajauksen vuoksi täydelliseen sokkiin, mikä johtaa nopeaan kuolemaan.

Millainen tauti denguekuume oikeastaan on? Voitko sinä saada sen? Miten voit suojella itseäsi ja perhettäsi? Tarkastellaanpa asiaa lähemmin.

Millainen tauti denguekuume on?

Denguekuume on vain yksi niistä monista taudeista, jotka voivat aiheutua hyttysenpuremasta. Taudin todellinen aiheuttaja on virus. Tartunnan saanut hyttynen (eli hyttynen, joka on aiemmin pistänyt tartunnan saanutta ihmistä) kantaa virusta sylkirauhasissaan. Kun se pistää ihmistä saadakseen verta, se siirtää viruksen tähän ihmiseen.

Dengueviruksia on neljää tyyppiä. Kun yksi tyyppi tarttuu ihmiseen, hänelle ei kehity immuniteettia kolmea muuta tyyppiä vastaan. Jos ihminen on saanut yhden tartunnan ja häntä puree sen jälkeen toista tyyppiä kantava hyttynen, seurauksena voi olla dengueverenvuotokuume.

”Kaksi viidesosaa maailman väestöstä” on vaarassa

Maailman terveysjärjestön (WHO:n) mukaan denguekuume uhkaa 2,5:tä miljardia ihmistä, ”kahta viidesosaa maailman väestöstä”. Asiaweek-lehdessä sanottiin: ”Denguekuume-epidemioita on kerrottu esiintyneen yli sadassa trooppisessa ja subtrooppisessa maassa, ja vuosittain ilmoitetaan kymmenistä miljoonista tapauksista. Tartunnan saaneista 95 prosenttia on lapsia.”

On epäselvää, milloin denguekuume havaittiin ensi kerran. Kun Kairossa kerrottiin esiintyneen vuonna 1779 ”polvikuumetta”, kyseessä on voinut olla denguekuume. Sen jälkeen denguekuumetta on kerrottu esiintyneen kaikkialla maailmassa. Varsinkin toisesta maailmansodasta lähtien denguekuume on vaikuttanut merkittävästi ihmisten terveyteen, aluksi Kaakkois-Aasiassa. Erilaisia virustyyppejä alkoi levitä, mikä johti vaarallisempaan verenvuotokuumeen tyyppiseen tautiin. Eräässä WHO:n julkaisussa sanotaan: ”Ensimmäinen varsinainen Aasian verenvuotokuume-epidemia havaittiin Manilassa vuonna 1954.” Sitten oli muiden maiden vuoro, eritoten Thaimaan, Vietnamin, Malesian ja niiden lähialueiden. Näissä varhaisissa Kaakkois-Aasian epidemioissa kuolleisuus vaihteli 10:stä 50:een prosenttiin, mutta kun tästä taudista saatiin lisää tietoa, kuolleisuus laski.

Denguekuume on lisääntynyt räjähdysmäisesti 1960-luvun jälkeen, koska virusta kantavan hyttysen torjuntaohjelmia on laiminlyöty. Denguekuumeen ohella myös dengueverenvuotokuume on lisääntynyt. Ennen vuotta 1970 epidemioita oli vain yhdeksässä maassa, mutta vuoteen 1995 mennessä määrä oli noussut 41:een. WHO arvioi, että puoli miljoonaa ihmistä, joilla on dengueverenvuotokuume, tarvitsee vuosittain sairaalahoitoa.

Vaikka tämä ei ole tuttu sairaus trooppisten alueiden ulkopuolella, jotkut matkailijat ovat saaneet tartunnan ja tuoneet taudin kotiinsa käytyään sellaisilla alueilla, joilla se on vaara saada. Esimerkiksi vuoden 1996 loppupuolella The New York Times -sanomalehdessä kerrottiin denguekuumetapauksista, joita oli esiintynyt Yhdysvalloissa – Massachusettsissa, New Yorkissa, Oregonissa ja Texasissa.

Erityisiä dengueverenvuotokuumeeseen liittyviä vaaroja

Kuten edellä todettiin, dengueverenvuotokuume on denguekuumeen hengenvaarallinen muoto. Yksi siihen liittyvä vaara on se, että ihmiset erehtyvät vähättelemään tilanteen vakavuutta. Monet sekoittavat sen flunssaan. Viivyttelyn vuoksi tauti voi kuitenkin edetä vakavampaan vaiheeseen, jossa verihiutaleiden määrä laskee jyrkästi, sisäiset verenvuodot tai verenpurkaumat ikenissä, nenässä tai ihossa alkavat ja verenpaine laskee. Potilas voi menettää tajuntansa. Kun perhe tajuaa tilanteen vakavuuden, hän on jo menossa sokkiin. He kiidättävät hänet sairaalaan. Siellä lääkärit havaitsevat, että hänelle on jo kehittynyt verenkierron vajaatoiminta. Koska tilanne on kriittinen, potilaalle määrätään laskimonsisäinen nesteensiirto vajauksen korjaamiseksi.

Perheesi suojeleminen

Miten tämän taudin vaikutukset voidaan minimoida? Jos perhe asuu alueella, missä denguekuumetta esiintyy yleisesti, ja jos jollakulla perheenjäsenellä on korkeaa kuumetta pitempään kuin päivän, perheen on viisasta kääntyä lääkärin puoleen. Näin on tärkeää toimia varsinkin silloin, kun sairaalla on muita denguekuumeen oireita, esimerkiksi ihottumaa, lihas- ja nivelkipuja tai särkyä silmien takana.

Lääkäri voi ottaa verikokeen. Jos potilaalla ei ole verenvuotokuumetta, yksinkertaisempi hoito saattaa riittää. Mutta jos kokeet osoittavat, että kyseessä on verenvuotokuume, lääkäri suosittelee todennäköisesti huolellista nestehoitoa. Tällöin voivat tulla kysymykseen ORS-liuokset (oral rehydration solutions), esimerkiksi ripulin hoidossa käytettävät nesteet, tai, kriittisemmissä tilanteissa, suoneen annettavat Ringerin laktaatti- tai asetaattiliuos, suolaliuokset ja jotkin muut liuokset. Kun potilas on sokissa, lääkäri voi määrätä verenpainetta ja verihiutaleiden määrää kohottavia lääkkeitä.

Jos verenvuoto on huomattavaa, lääkärit saattavat olla taipuvaisia suosittelemaan verensiirtoa. Jotkut saattavat suositella sitä nopeasti harkitsematta vaihtoehtoja. Mutta sen lisäksi, että verensiirto on vastoin Jumalan lakia, se on yleensä myös tarpeeton (Apostolien teot 15:29). Kokemuksen mukaan tärkeintä hoidossa on verenkierron riittävä ylläpitäminen huolellisen nestehoidon avulla taudin puhkeamisesta lähtien. Potilaan ja lääkärin välinen yhteistoiminta voi poistaa verensiirtoa koskevat erimielisyydet. Kaikki tämä korostaa ripeän toiminnan merkitystä, kun ihminen epäilee sairastavansa verenvuotokuumetta (ks. tekstiruutua ”Millaisia ovat oireet?”).

Varokeinoja

Tärkeimpiä dengueviruksen levittäjiä on Aedes aegypti -hyttynen. Tätä lajia esiintyy yleisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla eri puolilla maailmaa (ks. oheista karttaa). Aedes aegypti -hyttyset viihtyvät tiheään asutuilla alueilla. Tämän hyttysen torjunta on tärkeimpiä denguekuumeen torjuntakeinoja.

Hyttysentorjunta maailmanlaajuisessa mitassa ei ole helppoa. Ihminen voi kuitenkin tehdä yhtä ja toista pienentääkseen riskiä kotinsa ympärillä. Naarashyttynen laskee munansa veteen. Toukat voivat kehittyä missä tahansa esineessä, jossa voi säilyä vettä viikon verran, esimerkiksi hylätyissä autonrenkaissa, pois heitetyissä peltitölkeissä, pulloissa tai avonaisissa kookospähkinöissä. Kun tällaisista esineistä hankkiudutaan eroon, hyttyseltä hävitetään lisääntymispaikat. On myös suositeltavaa kääntää sangot ja veneet ylösalaisin. Myös siitä on apua, että seisova vesi poistetaan räystäskouruista. On kiinnostavaa, että tästä syystä lukuvuoden 1997–98 alussa Filippiinien terveysministeriö kehotti luopumaan kukkaruukkujen käytöstä luokkahuoneissa.

Jos joku perheenjäsen saa denguekuumeen, häntä on suojeltava hyttysiltä, jotka saattaisivat vuorostaan tartuttaa muita. Asianmukaisesti hyttysverkoilla varustettu tai ilmastoitu rakennus voi suojella hyttysiltä.

Miten on rokotuksen laita? Sopivaa rokotetta ei ole tällä hetkellä saatavilla. Rokotteen kehittämiseksi tehdään tutkimustyötä, mutta asiaa mutkistaa se, että täydellisen suojan saamiseksi ihminen on rokotettava kaikkia neljää denguevirustyyppiä vastaan. Vain yhtä tyyppiä vastaan rokottaminen voi jopa lisätä riskiä saada dengueverenvuotokuume. Tutkijat toivovat, että tehokas rokote saadaan käyttöön viidestä kymmeneen vuoden kuluessa.

Jotkut tutkijat yrittävät toisenlaista menetelmää. He toivovat voivansa geenitekniikan avulla estää dengueviruksen kahdentumisen hyttysen syljessä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tällaiset geneettisesti muunnellut hyttyset siirtävät jälkeläisilleen vastustuskyvyn dengueviruksia vastaan. Vaikka edistystä onkin tapahtunut, jää nähtäväksi, kuinka hyviä tuloksia tällä tavalla saadaan.

Denguekuumeen perinpohjainen hävittäminen ei näytä tällä hetkellä mahdolliselta. Mutta ryhtymällä käytännön varotoimiin sinä ja lähiomaisesi voitte välttyä hengenvaarallisilta komplikaatioilta, joita hyttysenpuremasta aiheutuva denguekuume voi saada aikaan.

[Tekstiruutu s. 22]

Millaisia ovat oireet?

Sekä denguekuumeen että dengueverenvuotokuumeen oireita

• Äkillinen korkea kuume

• Voimakas päänsärkya

• Silmäntakainen särky

• Nivel- ja lihaskivut

• Imusolmukkeiden turpoaminen

• Ihottuma

• Voimattomuus

Oireita jotka ovat ominaisempia dengueverenvuotokuumeelle

• Äkillinen tajunnan tason aleneminen

• Ihon verenpurkaumat

• Yleistynyttä verenvuotoa

• Kylmänkostea iho

• Rauhattomuus

• Sokki, johon liittyy heikko pulssi

Oireiden ilmaantuessa mene viipymättä lääkäriin. Varsinkin lapset ovat vaarassa

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 23]

Vihjeitä matkailijoille

Toisinaan ne, jotka matkustavat trooppisille alueille, saavat denguekuumetartunnan, mutta denguevirusten aiheuttama verenvuotokuume on paljon harvinaisempi, koska tähän vakavampaan muotoon sairastutaan tavallisesti vasta toisen denguekuumetartunnan jälkeen. Seuraavassa esitetään matkailijoille joitakin vihjeitä varotoimista:

• Käytä pitkähihaisia paitoja ja pitkiä housuja

• Käytä hyttyskarkotetta

• Pysy poissa tiheään asutuilta alueilta

• Valitse majapaikaksesi rakennus, jonka ikkunat voi sulkea ja jossa hyttysiä voi estää pääsemästä sisään

• Jos sairastut kuumeeseen palattuasi kotiin, kerro lääkärille, missäpäin olet matkustellut

[Kartta/Kuva s. 23]

Alueita, joilla denguekuumetta on esiintynyt viime aikoina

Denguekuume-epidemioiden riskialueita

Denguevirusta kantavan ”Aedes aegypti” -hyttysen levinneisyysalue

[Lähdemerkinnät]

Lähde: Yhdysvaltain tautientorjuntakeskus (CDC) 1997

© Dr. Leonard E. Munstermann/Fran Heyl Associates, NYC

[Kuvat s. 24]

Mahdollisia lisääntymispaikkoja ovat 1) hylätyt autonrenkaat, 2) räystäskourut, 3) kukkaruukut, 4) sangot tai muut astiat, 5) pois heitetyt peltitölkit, 6) tynnyrit

[Kuvan lähdemerkintä s. 21]

© Dr. Leonard E. Munstermann/Fran Heyl Associates, NYC