Lukijoiden kirjeitä
Olemmeko muuttamassa säätämme? Olen 17-vuotias ja olen valmistautumassa loppututkintoon. Siihen sisältyy maantiedon koe, ja kirjoitussarjasta ”Olemmeko muuttamassa säätämme?” (22.5.1998) oli paljon apua valmistautuessani siihen. Kokeen jälkeen luokkatoverini kysyivät, mistä olin saanut nämä säätä koskevat tiedot, ja puolet heistä pyysi itselleen oman lehden.
A. G., Sveitsi
Olin myönteisesti yllättynyt tässä Herätkää!-lehdessä olleesta kasvihuoneilmiön erittelystä. Olen vannoutunut ekologi ja kristitty. Jehovan todistajat eivät aina saa myönteistä julkisuutta, mutta lehtenne sisältöä kannattaa pohtia. Ekologian ja uskonnon arvostus on pohjalukemissaan. Vihdoinkin tapaan uskonnollisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita Jumalan luomakunnasta!
M. C., Ranska
Olen 14-vuotias ja haluan kiittää teitä näistä kirjoituksista. En ole juuri koskaan ajatellut säätä, mutta olen nyt ensimmäistä kertaa miettinyt vakavasti sitä, mitä ehkä aiheutamme planeetallemme. Näiden kirjoitusten pitäisi pakostakin saada monet ihmiset heräämään, sillä kukapa haluaisi tuhota ympäristömme? Meidän ei pitäisi vain heittää pois Jumalan lahjaa.
S. Q., Saksa
Tuntui virkistävältä lukea jotakin ilmastosta sellaisesta lehdestä, jota ihmiset pitävät uskonnollisena. Se vain osoittaa, kuinka paljon Herätkää!-lehti välittää ihmisistä – ei vain uskonnollisesti vaan myös fyysisesti. Vaikka pidämme säätä selviönä, niin se tosiaan vaikuttaa elämäämme.
M. F. M., Saksa
Kynsien hoito. On hämmästyttävää, että olen pureskellut kynsiäni 52 vuoden ajan paria lyhyttä kautta lukuun ottamatta. Sen jälkeen kun luin Herätkää!-lehdestä 22.5.1998 kirjoituksen ”Pidätkö huolta kynsistäsi?”, olen lopettanut sen. Miksi? Koska Jehova Jumala on niiden Suunnittelija ja hän haluaa meidän pitävän niistä hyvää huolta niin kuin kaikesta muustakin. Kiitoksia rakkaudellisista muistutuksistanne.
D. H., Englanti
Koska huolehdin sekä talosta ja puutarhasta että rammasta anopistani, voitte kuvitella, että minulla on muutakin tekemistä kuin hoitaa käsiäni. Kynteni ovat vaivanneet minua jo jonkin aikaa, koska ne katkeilevat ja lohkeilevat. Kirjoitus tuli siis juuri parahiksi.
W. B., Saksa
Olen pureskellut kynsiäni pienestä asti ja hävennyt niiden epätasaisuutta. Kun luin tuon kirjoituksen, tajusin vielä voimakkaammin, että kynnet ovat ihmeellinen osa ihmisruumistamme. Se kannusti minua ponnistelemaan tapani muuttamiseksi.
K. Y., Japani
Roolimalli. Luin Herätkää!-lehdestä 22.5.1998 kirjoituksen ”Nuoret kysyvät: kenen pitäisi olla roolimallini?” ja muistelin, miten tämänkaltaiset kirjoitukset ovat rikastuttaneet elämääni. Perheemme hajottua hakeuduin ensin luonnollisestikin samanikäisten ystävien seuraan. Mutta sitten aloin ajatella vakavasti, keillä oli myönteisin vaikutus elämääni – vanhemmilla kristityillä sisarilla. Nyt pyrin luomaan samanlaisia ystävyyssuhteita kuin oli Paavalin ja Timoteuksen sekä Ruutin ja Noomin välillä. Paras ystäväni on 50-vuotias sisar, joka on opettanut minulle paljon ilosta, rakkaudesta, säälistä, hyvyydestä ja anteliaisuudesta. Olemme koonneet voimamme yhteen: meistä on tullut asuintovereita ja olemme aloittamassa yhdessä kokoaikaista palvelusta. Kiitoksia järkevistä neuvoistanne ja ohjauksestanne.
C. F., Yhdysvallat