Johann Comenius – nykyaikaisen kasvatustieteen isä

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN TŠEKIN TASAVALLAN -KIRJEENVAIHTAJALTA

JOHANN COMENIUS työskenteli 1600-luvun koululaitoksessa, ja hän oli opettajana varsin hyvin perillä sen puutteista. Tosin mikään koulutusjärjestelmä ei ole koskaan ollut täydellinen, mutta 1600-luvun Euroopassa koululaitos oli sanalla sanoen kamala.

Sen sijaan että Comenius olisi tyytynyt esittämään sivusta valituksia ja syytöksiä, hän päätti tehdä asialle jotain. Mitä hän teki, ja miksi hän teki sen, mitä teki? Entä mitä me voimme oppia miehestä, jota sanotaan nykyaikaisen kasvatustieteen isäksi?

Kasvatus ja koulutus

Johann Amos Comenius (äidinkielellään tšekiksi Jan Amos Komenský) syntyi 28. maaliskuuta 1592 Määrissä, alueella joka tunnetaan nykyään Tšekin tasavaltana. Hän oli nuorin melko varakkaan talonpoikaispariskunnan viidestä lapsesta, ja hän oli heidän ainoa poikansa.

Hänen vanhempansa kuuluivat Veljien yhteys -nimiseen uskonnolliseen ryhmään (tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä böömiläiset veljet eli herrnhutilaiset), joka sai alkunsa 1400-luvulla valdolaisten ja muiden uskonpuhdistajien, kuten Petr Chelčickýn, vaikutuksesta. Saatuaan opintonsa päätökseen Saksassa Comenius palasi kotimaahansa. Myöhemmin 24-vuotiaana hänet vihittiin Veljien yhteys -ryhmän papiksi.

Miksi hän lähti maanpakoon

Vuonna 1618 Comenius otti huolehtiakseen pienestä seurakunnasta Fulnekissa, joka sijaitsee noin 240 kilometriä Prahasta itään. Tuolloin Euroopassa oli menossa katolilaisten vastauskonpuhdistus protestantismia vastaan. Jännitys katolilaisten ja protestanttien välillä kiristyi kiristymistään, kunnes lopulta puhkesi kolmikymmenvuotinen sota (1618–48).

Kymmenen vuotta kestäneiden taistelujen jälkeen katolinen kirkko julistettiin Määrissä ainoaksi lailliseksi uskonnoksi. Comeniukselle ja yläluokkaan kuuluville annettiin kaksi vaihtoehtoa: heidän oli joko omaksuttava katolilaisuus tai lähdettävä maasta. Koska Comeniuksella ei ollut aikomusta vaihtaa uskontoa, hän muutti perheineen pois maasta pieneen Lesznon kaupunkiin, Veljien yhteys -ryhmän huomattavaan keskuspaikkaan Puolassa. Näin alkoi maanpako, joka kestäisi 42 vuotta. Hän ei enää koskaan asettuisi asumaan kotimaahansa.

”Mielen teurastamoita”

Comenius sai työtä latinan opettajana Lesznon kymnaasissa, korkeakouluun valmistavassa koulussa. Pian hän tuli kuitenkin tyytymättömäksi koulun typeriin opetusmenetelmiin – ja hyvästä syystä.

Koululaitos oli Comeniuksen päivinä surkuteltavassa tilassa. Esimerkiksi vain poikia pidettiin koulunkäynnin arvoisina, ja heistäkin ulkopuolelle jäivät köyhyydessä syntyneet. Oppitunnit sisälsivät pääasiassa latinan sanojen, lauseiden ja lauseopin pänttäämistä oppilaiden päähän. Miksi? Siksi että liturgiansa latinaksi toimittava katolinen kirkko valvoi suurinta osaa keskiaikaisista kouluista. Oli siis tärkeää opettaa latinaa, jotta uusia pappeja olisi voitu värvätä tasaiseen tahtiin.

Opiskelulle ei asetettu myöskään mitään nimenomaisia tavoitteita eikä opetuksessa pyritty siihen, että oppilaita ohjattaisiin vähitellen yksinkertaisista asioista monimutkaisiin. Kurinpito oli ankaraa, joskus raakaa, ja moraalinen ilmapiiri oli hirvittävä.

Ei siis ihme, että skotlantilainen kasvatustieteilijä Simon Laurie kuvaili 1600-luvun kouluja ”toivottoman päämäärättömiksi” ja ”mielenkiinnottomiksi”. Comeniuksen kritiikki oli vieläkin purevampaa. Hän kutsui kouluja ”mielen teurastamoiksi”.

Uusi opetusmenetelmä syntyy

Comenius ei ollut ensimmäinen, joka puhui koulu-uudistuksen tarpeesta. Englannissa Francis Bacon oli arvostellut terävästi latinan painottamista ja ehdottanut paluuta luonnon tutkimiseen. Saksassa Wolfgang Ratke ja Johann Valentin Andreae ja jotkut muut olivat myös yrittäneet saada aikaan parannuksia. Kukaan heistä ei kuitenkaan ollut saanut tukea ajatuksilleen virallisilta tahoilta.

Comenius ehdotti menetelmää, joka tekisi oppimisesta raadannan sijasta hauskaa. Hän käytti opetussuunnitelmastaan nimeä pampaedia, joka tarkoittaa ”kaiken kattavaa kasvatusta”. Hänen tavoitteensa oli vakiinnuttaa asteittain etenevä opetusmenetelmä, josta kaikki voisivat hyötyä. Hän sanoi, että lapsia voitaisiin opettaa edistyvästi, niin että yksinkertaiset käsitteet johtaisivat luonnostaan monimutkaisempiin. Comenius kannatti myös sitä, että muutamina ensimmäisinä kouluvuosina käytettäisiin latinan sijasta äidinkieltä.

Kasvatuksen ei kuitenkaan pitäisi rajoittua vain nuoruuteen, vaan sen tulisi jatkua läpi elämän. Comenius kirjoitti, että oppimisen tulisi olla ”läpeensä käytännöllistä, läpeensä nautittavaa ja sellaista, mikä tekee koulunkäynnistä todellista leikkiä, eli antaa miellyttävän alun koko elämälle”. Lisäksi hän ajatteli, että koulun ei pitäisi keskittyä koulimaan vain mieltä vaan koko ihmistä – että sen pitäisi antaa myös moraalista ja hengellistä opetusta.

Johann Comeniuksen teokset

Ensimmäinen pedagogiikkaa käsittelevä Comeniuksen teos oli Schola Infantiae (Varhaislapsuuden koulu), joka julkaistiin vuonna 1630.a Se oli suunniteltu avuksi äideille ja lastenhoitajille, jotta he voisivat opettaa lapsia kotona. Sitten vuonna 1631 julkaistiin Janua linguarum reserata (Kielten avattu ovi), joka käytännöllisesti katsoen mullisti latinan opetuksen. Siinä oli rinnakkain kaksi palstaa tekstiä, toinen tšekiksi ja toinen latinaksi. Tämän ansiosta näitä kieliä oli helppo verrata toisiinsa, mikä helpotti suuresti oppimista. Hänen tarkistettu laitoksensa tästä opetuksen apuvälineestä sai niin hyvän vastaanoton, että se käännettiin lopulta 16 kielelle.

Kuuluisin ja ehkäpä yksinkertaisin Comeniuksen teoksista on Orbis sensualium pictus (Aistittava kuvamaailma), kuvitettu lukemisen opas lapsille. Sekin oli virstanpylväs kasvatustieteen historiassa. Ellwood Cubberley, kasvatustieteen professori 1900-luvulta, sanoo, että sille ”ei löytynyt Euroopasta kilpailijaa 115 vuoteen; ja sitä käytettiin alkeiskirjana lähes kaksisataa vuotta”. Monet nykypäivän kuvitetut oppikirjat noudattavat edelleen Comeniuksen teoksessa omaksuttua yleislinjaa käyttämällä opetuksen apuna kuvia.

Pian Comeniusta alettiin pitää nerona. Kaikkialla Euroopassa oppineet katsoivat häneen johtajana ja etsivät häneltä neuvoa. Kirjan Magnalia Christi Americana (Kristuksen suuret teot Amerikassa) mukaan Comeniuksesta tuli niin kuuluisa, että vuonna 1654 hänelle tarjottiin rehtorin virkaa Harvardin yliopistosta Cambridgesta Massachusettsista. Mutta Comenius kieltäytyi tarjouksesta, sillä hän ei halunnut mainetta, kunniaa tai korkeaa virkaa.

Mikä oli hänen kannustimenaan?

Kun pohtii Comeniuksen elämänkaarta, ei voi muuta kuin ihmetellä, mikä oli hänen kannustimenaan. Comenius piti kasvatusta ihmiskuntaa yhdistävänä voimana. Hän oli sitä mieltä, että kaiken kattava kasvatus auttaisi säilyttämään maailmanrauhan.

Comenius myös yhdisti tiedon jumalisuuteen. Hän uskoi, että kun ihmiskunta hankkii tietoa, se suuntautuu lopulta kohti Jumalaa. Tämä onkin saattanut olla hänen tärkein kannustimensa.

Comeniuksen syvällisillä näkemyksillä kasvatuksesta on edelleen arvoa. Hänen johdonmukaisia opetusmenetelmiään, muun muassa havainto-opetusta, käytetään kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Jehovan todistajien julkaisuissa. Itse kukin meistä voi hyötyä hänen menetelmistään, kun tutkimme henkilökohtaisesti Raamattua tai johdamme perheen raamatuntutkistelua. Millä tavalla?

”Oppilasta ei tule rasittaa sellaisella tiedolla, joka ei sovellu hänen ikäänsä, käsityskykyynsä eikä hänen yleiseen kehityskantaansa”, kirjoitti Comenius. Kun siis opetat lapsillesi Raamattua tai jotain muuta aihetta, yritä muokata opetus heidän tasoaan vastaavaksi. Sen sijaan että käyttäisit virallista kysymys-vastausmenetelmää, mikset kertoisi heille Raamatun henkilöistä? Innosta lastasi osallistumaan, vaikkapa antamalla hänen piirtää kuvia Raamatun tapahtumista tai kannustamalla häntä näyttelemään Raamatun tapahtumia. Käytä mielikuvitustasi! Tulokset ovat vaivan arvoisia (Sananlaskut 22:6).

Käytä myös täysin määrin hyväksesi lasten opettamiseen tarkoitettua kuvitettua kirjallisuutta, esimerkiksi Kirjaani Raamatun kertomuksista ja kirjaa Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia.b Ja kun opetat minkäikäistä raamatuntutkisteluoppilasta hyvänsä, tee hänen kokemuksestaan ”läpeensä käytännöllinen, läpeensä nautittava”.

Pysyvä perintö

Kun tuli tuhosi Lesznon kaupungin vuonna 1656, Comenius menetti lähes kaiken, mitä hän omisti. Onneksi hän kuitenkin jätti jälkeensä toisenlaisia rikkauksia. Eräässä kasvatustyön historiaa käsittelevässä kirjassa sanotaan: ”Comenius – – siirsi opetuksen koko painon sanoista asioihin ja teki tieteellisen tiedon ja hyödyllisen maailmantiedon opettamisesta työnsä perusajatuksen.” (A Brief History of Education.)

Comeniuksen ansioksi voidaan tosiaan lukea se, että hän teki opetuksesta enemmän tiedettä. Hänen opetusmenetelmänsä käytännöllisesti katsoen mullistivat kouluopetuksen. Amerikkalainen kasvatustieteilijä Nicholas Butler on sanonut: ”Comeniuksella on ensiarvoisen tärkeä asema kasvatustieteen historiassa. Hän on pannut alulle koko nykysuuntauksen ala- ja yläasteen opetuksessa.” Myös Jehovan todistajilla, innokkailla Raamatun tutkijoilla, on syytä olla kiitollisia nykypäivän kasvatustieteen isälle.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuvat s. 23]

JOITAKIN JOHANN COMENIUKSEN OPETUSPERIAATTEITA

Opetettavan aineiston määrästä: ”Opettajan ei pitäisi opettaa niin paljon kuin tietää, vaan sen verran kuin opetettava voi ymmärtää.”

Opetusmenetelmistä: ”Taitava opettaminen tekee oppimisesta nopeaa, miellyttävää ja perusteellista.”

”Pätevä opettaja – – osaa suhtautua kärsivällisesti oppilaittensa tietämättömyyteen ja tietää, miten se voidaan karkottaa tehokkaasti.”

”Opettaminen on tuskin muuta kuin sen osoittamista, miten asiat eroavat toisistaan tarkoitusperiltään, muodoiltaan ja alkuperiltään. – – Siksi se, joka kykenee erottamaan asiat toisistaan hyvin, osaa opettaa hyvin.”

Loogisesta yhteydestä: ”Kun jossain ei ole järkeä, sitä ei voi ymmärtää eikä arvioida eikä näin ollen painaa muistiin.”

”Kun yksityiskohdat puuttuvat, asian ymmärtäminen ja arvioiminen on lähes mahdotonta ja yhtä mahdotonta on painaa sitä muistiin.”

Käsityskyvystä: ”Jonkin asian ymmärtämisessä on pitkälti kyse sen tajuamisesta, miksi ja miten tuon asian osatekijät liittyvät johonkin muuhun sekä miten ja missä määrin se eroaa sitä muistuttavista asioista.”

”On sanottu hyvin, että meidän pitäisi lukea aineisto kerran saadaksemme selville sen sisällön, kaksi kertaa ymmärtääksemme sen ja kolme kertaa painaaksemme sen muistiimme; neljännellä kerralla meidän pitäisi toistaa se hiljaa koetellaksemme itseämme, hallitsemmeko sen perinpohjaisesti.”

[Kuva]

Sivu teoksen ”Orbis sensualium pictus” (Aistittava kuvamaailma) vuoden 1883 laitoksesta

[Kuva s. 24]

Comeniuksen opetusperiaatteita hyödyntävä Saksan alkeiskirja vuodelta 1775