Kasvava kysyntä verettömästä lääketieteellisestä hoidosta

”Kaikkien niiden, jotka ovat tekemisissä veren kanssa ja hoitavat leikkauspotilaita, tulisi harkita verensiirrotonta kirurgiaa.” (Tri Joachim Boldt, anestesiologian professori, Ludwigshafen, Saksa)

AIDSIN aiheuttama tragedia on pakottanut tutkijat ja lääkärit ryhtymään lisätoimiin tehdäkseen leikkaussalista turvallisemman paikan. Se on luonnollisesti merkinnyt entistä tiukempia veren seulontatestejä. Asiantuntijoiden mukaan tämäkään ei kuitenkaan takaa täysin riskittömiä verensiirtoja. Transfusion-lehdessä sanotaan: ”Vaikka yhteiskunta tekeekin paljon sen hyväksi, että verivarastoista saataisiin entistä turvallisempia, potilaat yrittävät uskoaksemme siitä huolimatta välttää allogeenisia verensiirtoja [joissa käytetään verenluovuttajilta saatua verta] yksinkertaisesti siksi, että verivarasto ei voi koskaan olla täysin turvallinen.”

Ei ihme, että monet lääkärit ovat tulleet varovaisiksi verensiirtojen suhteen. ”Verensiirroista ei pohjimmiltaan ole hyötyä, ja pyrimme määrätietoisesti välttämään niitä kaikkien potilaiden kohdalla”, sanoo San Franciscossa Kaliforniassa työskentelevä lääkäri Alex Zapolanski.

Myös suuri yleisö alkaa olla selvillä verensiirtojen vaaroista. Vuonna 1996 tehty mielipidetutkimus osoitti, että 89 prosenttia kanadalaisista valitsisi jonkin muun vaihtoehdon kuin luovutusveren käytön. ”Kaikki potilaat eivät kieltäydy homologisen veren [luovutusveren] siirroista kuten Jehovan todistajat tekevät”, sanotaan Journal of Vascular Surgery -lehdessä. ”Siitä huolimatta tartuntojen ja immunologisten muutosten riski osoittaa selvästi, että meidän täytyy löytää vaihtoehtoja kaikille potilaillemme.”

Suotavampi menetelmä

Onneksi vaihtoehto on olemassa: veretön lääketieteellinen hoito. Monien potilaiden mielestä siihen ei pitäisi turvautua vasta viime hädässä vaan se on suotavampi hoitotapa, eikä syyttä. Brittiläinen kirurgi Stephen Geoffrey Pollard sanoo, että ilman verta hoidettujen leikkauspotilaiden sairastuvuus- ja kuolleisuusluvut ovat ”vähintään yhtä hyvät kuin verta saavien potilaiden ja monissa tapauksissa he säästyvät niiltä leikkauksen jälkeisiltä infektioilta ja komplikaatioilta, jotka usein johtuvat verestä”.

Miten verettömät lääketieteelliset hoitomuodot kehittyivät? Kysymys on tavallaan varsin erikoinen, koska verensiirroton hoito on todellisuudessa ollut olemassa jo ennen veren käyttöä. Verensiirtotekniikka kehittyi vasta 1900-luvun alussa siinä määrin, että sitä alettiin käyttää rutiininomaisesti. Viime vuosikymmeninä verensiirrotonta kirurgiaa on kuitenkin tehty tunnetummaksi. Esimerkiksi tunnettu kirurgi Denton Cooley teki 1960-luvulla ensimmäisiä avosydänleikkauksia, joissa ei käytetty verta.

Kun hepatiitti lisääntyi verensiirtopotilaiden keskuudessa 1970-luvulla, monet lääkärit alkoivat etsiä verelle vaihtoehtoja. 1980-lukuun mennessä useat suuret leikkausryhmät tekivät verensiirrottomia leikkauksia. Kun sitten aidsepidemia puhkesi, muut lääkärit, jotka olivat halukkaita käyttämään samaa menetelmää, kysyivät niiltä tämän tästä neuvoa. 1990-luvulla monet sairaalat ovat luoneet ohjelmia, joiden puitteissa potilaille tarjotaan verettömiä hoitovaihtoehtoja.

Nyt lääkärit ovat soveltaneet verettömiä menetelmiä menestyksellisesti sellaisiin leikkauksiin ja hätätoimenpiteisiin, joissa on perinnäisesti käytetty verensiirtoja. ”Suuria sydän- ja verisuonileikkauksia sekä gynekologisia, obstetrisiä, ortopedisia ja urologisia toimenpiteitä voidaan tehdä hyvin tuloksin käyttämättä verta tai verivalmisteita”, kertoo D. H. W. Wong julkaisussa Canadian Journal of Anaesthesia.

Yksi verensiirrottoman kirurgian etuja on se, että se parantaa hoidon laatua. ”Kaikkein tärkeintä verenhukan ehkäisemisessä on kirurgin taito”, sanoo kirurgisen osaston johtaja tri Benjamin J. Reichstein Clevelandista Ohion osavaltiosta. Eteläafrikkalainen oikeusalan lehti kirjoittaa, että eräissä tapauksissa verensiirroton leikkaus voi olla ”nopeampi, siistimpi, puhtaampi ja edullisempi”. Siinä jatketaan: ”Jälkihoito on monissa tapauksissa osoittautunut edullisemmaksi, ja siihen on mennyt vähemmän aikaa.” Tässä vain muutamia niistä syistä, joiden vuoksi noin 180 sairaalassa eri puolilla maailmaa on nykyään verettömien hoitomuotojen ohjelmia.

Veri ja Jehovan todistajat

Jehovan todistajat kieltäytyvät verensiirroista Raamattuun perustuvista syistä.a He kuitenkin hyväksyvät veren käytön korvaavat lääketieteelliset hoitovaihtoehdot – ja pyrkivät vaivojaan säästämättä saamaan sellaista hoitoa. ”Jehovan todistajat yrittävät aktiivisesti saada itselleen mahdollisimman hyvää lääkärinhoitoa”, sanoi tri Richard K. Spence toimiessaan erään newyorkilaisen sairaalan kirurgisen osaston johtajana. ”Ryhmänä he ovat valistuneimpia asiakkaita, mitä kirurgi voi saada.”

Lääkärit ovat parantaneet monia verensiirrottoman kirurgian menetelmiä, joiden avulla Jehovan todistajia hoidetaan. Esimerkistä käy sydän- ja verisuonikirurgi Denton Cooleyn kokemus. Hänen leikkausryhmänsä on tehnyt 27 vuoden aikana verensiirrottomia avosydänleikkauksia 663 todistajalle. Tulokset osoittavat selvästi, että sydänleikkaukset onnistuvat hyvin ilman verta.

Jehovan todistajia on kyllä arvosteltu paljon sen vuoksi, että he kieltäytyvät verestä. Ison-Britannian ja Irlannin anestesiayhdistyksen oppaassa todistajien kannan sanotaan kuitenkin olevan ”merkki elämän kunnioituksesta”. Todistajien tinkimätön kanta onkin ollut merkittävä taustatekijä siinä, että kaikkien ulottuville on saatu turvallisempia lääketieteellisiä hoitomuotoja. ”Leikkauksen tarpeessa olevat Jehovan todistajat ovat näyttäneet tietä ja luoneet paineita parantaa tärkeää osa-aluetta Norjan terveydenhuollossa”, kirjoittaa Rikshospitaletissa Oslossa työskentelevä professori Stein A. Evensen.

Auttaakseen lääkäreitä hoitamaan potilaita käyttämättä verta Jehovan todistajat ovat kehittäneet käytännöllisen yhteyspalvelun. Tätä nykyä yli 1 400 sairaalayhteyskomiteaa eri puolilla maailmaa pystyy järjestämään lääkäreille ja tutkijoille lääketieteellistä kirjallisuutta tietokannan pohjalta, joka sisältää runsaat 3 000 artikkelia verensiirrottomasta kirurgiasta ja muusta verettömästä hoidosta. ”Jehovan todistajien lisäksi muutkin potilaat säästyvät nykyään entistä todennäköisemmin tarpeettomilta verensiirroilta sen työn ansiosta, jota todistajien sairaalayhteyskomiteat tekevät”, toteaa Bostonin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori, tri Charles Baron.b

Jehovan todistajien keräämä aineisto verettömästä lääketieteellisestä hoidosta on hyödyttänyt monia lääketieteen alueella. Esimerkiksi valmistaessaan materiaalia kirjaa Autotransfusion: Therapeutic Principles and Trends varten sen tekijät pyysivät todistajilta tietoa hoitovaihtoehdoista, joita voidaan käyttää verensiirron tilalla. Todistajat suostuivat pyyntöön mielellään. Kiitolliset tekijät kirjoittivat myöhemmin: ”Kaiken tästä aiheesta lukemamme aineiston joukossa emme ole koskaan nähneet yhtä ytimekästä ja täydellistä luetteloa menetelmistä, joilla välttää homologinen verensiirto.”

Lääketieteen saralla otetut edistysaskeleet ovat saaneet monet kiinnittämään huomiota verettömiin lääketieteellisiin hoitomuotoihin. Mihin se johtaa meidät? Aidsviruksen löytäjä professori Luc Montagnier sanoo: ”Siitä päätellen, miten paljon tietämyksemme tällä alueella on kasvanut, verensiirrot jäävät jonain päivänä varmasti kokonaan pois käytöstä.” Sitä ennen veren käytön korvaavat hoitovaihtoehdot pelastavat jo ihmishenkiä.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuvat s. 7]

Lääkärien lausuntoja

”Verensiirroton kirurgia ei ole ainoastaan Jehovan todistajia vaan kaikkia potilaita varten. Mielestäni jokaisen lääkärin tulisi ottaa asiakseen käyttää sitä.” (Tri Joachim Boldt, anestesiologian professori, Ludwigshafen, Saksa)

”Vaikka verensiirrot ovat nykyään turvallisempia kuin ennen, niihin liittyy yhä riskejä, muun muassa mahdolliset immuunireaktiot ja hepatiitti- tai sukupuolitautitartunnat.” (Tri Terrence J. Sacchi, lääketieteen dosentti)

”Useimmat lääkärit suhtautuvat verensiirtoihin totunnaisesti tietyllä tavalla; he tekevät niitä paljon ja erotuksetta. Minä en.” (Tri Alex Zapolanski, San Franciscon sydäninstituutin sydänkirurgisen osaston johtaja)

”Mielestäni mikään normaalille potilaalle tehtävä tavanomainen vatsaleikkaus ei automaattisesti vaadi verensiirtoa.” (Tri Johannes Scheele, kirurgian professori, Jena, Saksa)

[Kuvat]

Tri Terrence J. Sacchi

Tri Joachim Boldt

[Tekstiruutu/Kuvat s. 8, 9]

Verettömiä lääketieteellisiä hoitomenetelmiä

Nesteet: Muun muassa Ringerin laktaattiliuos, dekstraaniliuos ja hydroksietyylitärkkelys ylläpitävät veritilavuutta ja ehkäisevät siten hypovoleemisen (veritilavuuden epänormaalista pienuudesta johtuvan) šokin. Parhaillaan testataan nesteitä, jotka voivat kuljettaa happea.

Lääkeaineet: Geneettisesti muunnellut proteiinit voivat tehostaa punasolujen (erytropoietiini), verihiutaleiden (interleukiini 11) ja erilaisten valkosolujen (GM-CSF, G-CSF) tuotantoa. Eräät muut aineet vähentävät suuresti verenhukkaa leikkauksen aikana (aprotiniini, antifibrinolyyttiset yhdisteet) tai vähentävät äkillistä verenvuotoa (desmopressiini).

Biologiset hemostaatit: Kollageeni- ja selluloosatupoilla voidaan tyrehdyttää verenvuoto asettamalla sellainen suoraan vuotokohtaan. Fibriiniliimoilla ja -vaahdoilla voidaan tukkia pistohaavoja tai peittää laajoja vuotavia kudosalueita.

Veren talteenotto: Talteenottolaitteet keräävät leikkauksen aikana tai vaurion vuoksi menetetyn veren. Veri puhdistetaan ja voidaan ohjata suljetussa kierrossa takaisin potilaaseen. Ääritapauksissa tällä järjestelmällä saadaan takaisin useita litroja verta.

Leikkaustekniikat: Perusteellinen leikkaussuunnitelma, johon sisältyy neuvottelu kokeneiden lääkärien kanssa, auttaa leikkausryhmää välttämään komplikaatioita. On tärkeää toimia nopeasti verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Yli 24 tunnin viivytykset voivat lisätä suuresti potilaskuolleisuutta. Suurten leikkausten jakaminen useaan pienempään vähentää kokonaisverenhukkaa.

Kirurgiset välineet: Jotkin laitteet katkaisevat ja sulkevat verisuonia samanaikaisesti. Toiset pystyvät tukkimaan verenvuodon laajoilla kudosalueilla. Vatsaontelontähystimen ja mahdollisimman noninvasiivisten (elimistöön kajoamattomien) instrumenttien käyttö mahdollistaa leikkausten suorittamisen ilman verenhukkaa, joka liittyy suuriin viiltoihin.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 10]

Veretön lääketieteellinen hoito – uusi ”hoitostandardi”?

HERÄTKÄÄ!-lehti keskusteli verettömän lääketieteellisen hoidon eduista neljän asiantuntijan kanssa.

Ketkä muut voisivat olla kiinnostuneita verettömistä hoitomuodoista kuin potilaat, jotka kieltäytyvät verensiirrosta uskonnollisista syistä?

Tri Spahn: Meidän sairaalassamme veretöntä hoitoa pyytävät yleensä erittäin valistuneet potilaat.

Tri Shander: Vuonna 1998 niiden potilaiden määrä, jotka kieltäytyivät verestä henkilökohtaisista syistä, ylitti niiden potilaiden määrän, jotka kieltäytyivät uskonnollisista syistä.

Tri Boyd: Esimerkiksi syöpäpotilaat. On monta kertaa näytetty toteen, että jos heille ei anneta verta, he toipuvat paremmin eikä tauti uusiudu yhtä useilla.

Tri Spahn: Hoidamme verettömästi usein yliopiston professoreita ja heidän perheitään. Jopa kirurgit pyytävät meitä välttämään verensiirtoja! Esimerkiksi eräs kirurgi tuli puhumaan meille vaimostaan, joka piti leikata. Hän sanoi: ”Pitäkää vain huoli siitä, ettei hänelle tehdä verensiirtoa!”

Tri Shander: Anestesian osastollani on pantu merkille, että potilaat, jotka eivät saa verta, selviytyvät aivan yhtä hyvin kuin muutkin, elleivät paremminkin. Jotkut henkilökunnasta ovat kysyneet, miksi meillä täytyy olla kaksi eri hoitostandardia. Jos veretön hoito on kaikkein parasta, niin heidän mielestään meidän pitäisi hoitaa sillä tavalla jokaista potilasta. Nyt sitten odotamme, että verettömästä hoidosta tulisi standardi.

Earnshaw: Verensiirroton kirurgia nyt sattuu liittymään erityisesti Jehovan todistajiin, mutta samalla tavalla haluaisimme hoitaa kaikkia potilaita.

Onko verensiirroton hoito kalliimpaa vai edullisempaa?

Earnshaw: Se säästää kustannuksia.

Tri Shander: Kustannukset laskevat 25 prosenttia, kun käytetään veretöntä lääketieteellistä hoitoa.

Tri Boyd: Se kannattaa jo hinnan puolesta.

Miten pitkälle olemme edistyneet verettömien hoitomuotojen käytössä?

Tri Boyd: Minusta alalla mennään nopeasti eteenpäin. Emme missään tapauksessa ole kulkeneet tietä vielä loppuun. Aina kun vaihdamme näkökulmaa, löydämme uuden hyvän syyn olla käyttämättä verta.

[Kuvat]

Tri Donat R. Spahn, anestesiologian professori, Zürich, Sveitsi

Tri Aryeh Shander, anestesiologian apulaisprofessori, Yhdysvallat

Tri Mark E. Boyd, synnytysopin ja gynekologian professori, Kanada

Peter Earnshaw, FRCS, ortopedi, Lontoo, Englanti

[Tekstiruutu s. 11]

Potilaan osuus

▪ Keskustele lääkärisi kanssa verettömistä hoitovaihtoehdoista ennen kuin tarvitset hoitoa. Tämä on tärkeää etenkin raskaana oleville naisille, pikkulasten vanhemmille sekä iäkkäille.

▪ Esitä toivomuksesi kirjallisesti, varsinkin jos tätä tarkoitusta varten on virallinen asiapaperi.

▪ Ellei lääkärisi halua hoitaa sinua käyttämättä verta, etsi toinen lääkäri, joka noudattaa toivomuksiasi.

▪ Jotkin veren käytön korvaavat hoidot vaativat aikaa tehotakseen, joten älä lykkää hoitoon menoa, jos tiedät tarvitsevasi leikkausta.