Voidaanko ”kynttelikköpuu” pelastaa?
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BRASILIASTA
AIKOINAAN Etelä-Brasiliaa peittivät havumetsät. Eräs araukariakasvien heimoon kuuluva havupuulaji (Araucaria brasiliana) muistutti siinä määrin monihaaraista kynttilänjalkaa, että sitä alettiin sanoa ”kynttelikköpuuksi”.
Puun kävyt ovat suurempia kuin greipit, ja ne voivat painaa viisi kiloa. Yhdessä kävyssä saattaa olla peräti 150 siementä eli pinhão’ta, kuten sana kuuluu portugaliksi. Kun käpy on kypsä, se napsahtaa kuuluvasti auki ja lennättää siemenet ympäriinsä.
Kastanjoilta tuoksuvat ja maistuvat siemenet ovat ihmisten, lintujen ja maaeläinten ravintoa. Niissä on paljon valkuaisaineita ja kalsiumia, ja yhteen aikaan ne olivat joidenkin alkuperäisheimojen ruokavalion perustana Etelä-Brasiliassa. Niitä syödään vielä nykyäänkin. Esimerkiksi Santa Catarinan osavaltiossa niitä käytetään paikallisissa ruokalajeissa, joista mainittakoon vaikkapa paçoca de pinhão eli rouhitut siemenet.
Kynttelikköpuun olot alkoivat käydä tukaliksi 1700-luvulla, kun eurooppalaiset uudisasukkaat huomasivat, että se oli mainiota puutavaraa. Pian sitä kaadettiin rakennuspuuksi tai sitä kasvava alue yksinkertaisesti vain raivattiin maissipeltojen ja viinitarhojen tieltä. Vuosien varrella puita kaadettiin enemmän kuin niitä istutettiin, ja nykyään jäljellä on enää muutama harva metsätilkku siellä täällä. Sen vuoksi kynttelikköpuun arvo on noussut jyrkästi. ”Kynttelikköpuu ei ole enää puuta”, huomautti eräs mies, joka on valmistanut tästä puusta sahatavaraa 50 vuotta. ”Se on kultaa.”
Tutkijat sanovat, että ilman huppunärhiä kynttelikköpuu olisi jo kuollut sukupuuttoon. Tämä uupumaton lintu syö sen siemeniä ja varastoi niitä sammaleeseen ja kuolleisiin saniaispuihin. Osa varastoiduista siemenistä alkaa myöhemmin itää. Voidaan siis sanoa, että huppunärhi istuttaa ahkerasti kynttelikköpuita! Valitettavasti tämä lintulajikin on hupenemassa havumetsien tuhoamisen myötä.
Eräät metsänhakkuuyhtiöt ovat nyttemmin alkaneet jättää pieniä metsäpalstoja pystyyn ja istuttaa kynttelikköpuita uudelleen joihinkin osiin Etelä-Brasiliaa. Ehkäpä kynttelikköpuulle vielä sen ansiosta koittavat paremmat ajat.
[Kuvat s. 11]
Yhdessä kävyssä voi olla peräti 150 siementä
[Lähdemerkintä]
Puu ja kävyt: Marcos Castelani