Mies joka päätti totella Jumalaa

VUODEN 1937 synkkinä päivinä, joina erilaiset ideologiat aiheuttivat jännitystä monissa Euroopan maissa, tosi kristityt joutuivat tekemään vaikeita valintoja. Tulisiko heidän totella Jumalaa vai ihmisiä? (Apostolien teot 5:29.) Asevelvollisuusikäiset nuoret miehet tiesivät, että Jumalan totteleminen voisi maksaa heille heidän henkensä.

Espanjassa 19-vuotias Antonio Gargallo joutui tällaisen valinnan eteen. Espanjan sisällissota oli kestänyt jo noin vuoden, kun hänet kutsuttiin kenraali Francon kansallisiin joukkoihin. Antonio oli edellisenä vuonna kastettu Jehovan todistajaksi, ja hän oli lukenut Raamatusta neuvon, jonka mukaan kristityn tulisi pysyä puolueettomana eikä hänen tulisi edes opetella sotimaan (Jesaja 2:4; Johannes 17:16). Koska Antonio ei halunnut ryhtyä sotilaaksi eikä tappaa maanmiehiään, hän yritti paeta Ranskaan. Hänet kuitenkin pidätettiin ja vietiin Jacassa Huescassa lähellä Ranskan rajaa sijaitsevaan armeijan parakkiin.

Armeijan tuomioistuin antoi hänelle tylysti vain kaksi vaihtoehtoa: tarttua aseisiin tai joutua teloitetuksi. Antonio päätti totella Jumalaa. Vähän ennen teloitustaan hän kirjoitti seuraavanlaisen kirjeen äidilleen ja sisarelleen, jotka eivät olleet Jehovan todistajia:

”Minut on pidätetty ja tuomittu ilman oikeudenkäyntiä kuolemaan. Tänään elämäni täällä maan päällä päättyy. Älkää surko älkääkä itkekö, – – sillä olen totellut Jumalaa. Menetän joka tapauksessa hyvin vähän, sillä jos Jumala suo, saan uuden ja paremman elämän. – – Olen täysin tyyni viimeisen hetkeni koittaessa. Tässä teille viimeinen halaus pojaltanne ja veljeltänne, joka rakastaa teitä hyvin paljon.”a

Kolme sotilasta kertoi, että matkalla teloitettavaksi Antonio lauloi ylistyslauluja Jehovalle. Jumala ja hänen Poikansa eivät koskaan jätä huomioon ottamatta tällaisia uhrauksia. Voimme olla varmoja siitä, että Antonion kaltaiset uskolliset kristityt saavat palkintonsa ylösnousemuksessa (Johannes 5:28, 29).

[Alaviite]