Tiede ja Raamattu auttoivat minua löytämään elämän tarkoituksen

KERTONUT BERND OELSCHLÄGEL

Etsin elämän tarkoitusta 20 vuotta. Löysin sen kahden oppaan avulla: tieteen ja Raamatun. Tieteelliset tutkimukset vakuuttivat minut siitä, että elämällä täytyy olla jokin tarkoitus. Raamattu kertoi, mikä tuo tarkoitus on, ja auttoi minua ymmärtämään sen.

OLET ehkä kuullut sanottavan, että tiede ja Raamattu ovat ristiriidassa keskenään. Olen tutkinut molempia enkä ole samaa mieltä. Ehkä sinua kiinnostaa tietää, miksi olen tullut tähän tulokseen.

Synnyin vuonna 1962 Stuttgartissa Etelä-Saksassa. Isäni oli konesuunnittelija, ja hän oli äidin kanssa aktiivisesti mukana kirkon toiminnassa. Sisareni Karin oli syntynyt neljä vuotta ennen minua. Lapsuuteni huippuhetkiä oli, kun isä antoi minulle välinepaketin alkeellisia kemian ja fysiikan kokeita varten. Minulla oli hyvin hauskaa puuhastellessani sen parissa. Tuntui hienolta oppia uusia asioita.

Myöhemmin tuo välinepaketti vaihtui tietokoneeseen. Jo teini-iässä tajusin, että kaikkein paras tietokone ovat aivot. Mietin kuitenkin, miten aivot ovat syntyneet. Kuka ne on antanut meille? Mikä on elämän tarkoitus?

Korkeakoulutus

Lopetin koulun 16-vuotiaana ja menin oppipojaksi valokuvausliikkeeseen. Uuden oppiminen oli parasta, mitä tiesin, ja siksi halusin päästä opiskelemaan fysiikkaa yliopistoon. Tuohon tavoitteeseen oli kuitenkin pitkä matka. Minulta meni pelkästään pääsyvaatimusten täyttämiseen viisi vuotta. Aloitin yliopisto-opinnot Stuttgartissa vuonna 1983 ja jatkoin niitä Münchenissä. Vuonna 1993 väittelin Augsburgin yliopistossa fysiikan tohtoriksi.

Alkuajat yliopistossa eivät olleet helppoja. Luentosalissa oli yleensä jopa noin 250 opiskelijaa, joista monet jättivät kurssin kesken parin kuukauden jälkeen. Minä olin päättänyt viedä loppuun sen, minkä olin aloittanut. Opiskelija-asuntolassa olin jatkuvasti tekemisissä nuorten kanssa, jotka näyttivät olevan eniten kiinnostuneita hauskanpidosta. Sellainen seura ei aina ollut hyväksi. Minäkin aloin harrastaa juhlimista ja käyttää huumeita.

Etsintä vie Intiaan

Fysiikan opinnot antoivat minulle laajemman käsityksen maailmankaikkeudessa vallitsevista luonnonlaeista. Olin toivonut, että tiede osoittaisi minulle ajan myötä, mistä elämässä oikein on kyse. Jouduin kuitenkin laajentamaan etsintääni fysiikan maailman ulkopuolelle. Vuonna 1991 lähdin erään ryhmän mukana Intiaan opiskelemaan itämaista mietiskelyä. Oli hieno kokemus nähdä tuo maa ja sen asukkaat omin silmin. Toisaalta olin järkyttynyt rikkaiden ja köyhien välisestä kuilusta.

Esimerkiksi Punen kaupungin lähellä kävimme tapaamassa erästä gurua, joka sanoi, että ihminen voi rikastua, jos hän vain oppii oikean mietiskelytekniikan. Mietiskelimme ryhmänä joka aamu. Guru myi myös lääkkeitä kovaan hintaan. Hänen elämäntyylinsä perusteella hän ansaitsikin varsin mukavasti. Näimme myös munkkeja, jotka puolestaan näyttivät elävän köyhyydessä. Pohdin itsekseni, miksei mietiskely ollut tehnyt heistä rikkaita. Intian-matkani tuntui tuottavan yhtä paljon kysymyksiä kuin se antoi vastauksia.

Toin Intiasta matkamuistoksi mietiskelyyn tarkoitetun kellon. Sen piti auttaa mietiskelemään oikealla tavalla, kun sitä heläytti sopivasti. Saksassa tilasin horoskoopin henkilöltä, joka väitti näkevänsä tulevaisuuteni. Mietiskely ei kuitenkaan opettanut minulle elämästä mitään. Totesin pettymyksekseni, että horoskooppi on vain arvoton paperinpalanen. Elämän tarkoitusta koskevat kysymykseni olivat edelleen vailla vastausta.

Löydän vastaukset Raamatusta

Elämäni sai yllättävän käänteen vuonna 1993. Olin saanut opintoni ja tutkimukseni suoritettua ja kirjoitin väitöskirjaani kvanttifysiikan alalta. Tein töitä lähes yötä päivää kaiken muun kustannuksella saadakseni sen valmiiksi määräajassa. Yhtenä iltapäivänä ovikello soi yllättäen. Ovella seisoi kaksi naista.

”Tiesittekö, että vuosi 1914 oli Raamatun mukaan poikkeuksellinen vuosi?” he kysyivät. Olin sanaton. En ollut ikinä kuullutkaan moisesta, eikä minulla ollut aikaa ottaa siitä selvää. Kysymys herätti kuitenkin uteliaisuuteni: miten he saattoivat väittää, että Raamattu oli aikoja sitten viitannut juuri vuoteen 1914?

”Haluaisitteko tietää siitä enemmän?” he jatkoivat. Ajattelin, että mikä ettei – jos kuuntelisin heitä, huomaisin varmasti, missä heidän todistelunsa pettää. Ristiriitaisuuksien sijasta kuulin kuitenkin vakuuttavia todisteita Raamatun luotettavuudesta. Sain tietää, että Raamatun selvän ennustuksen mukaan Jumalan messiaaninen valtakunta – taivaallinen hallitus joka tulee hallitsemaan koko maapalloa – perustettiin vuonna 1914.a

Naiset olivat Jehovan todistajia, ja he antoivat minulle kirjan Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päälläb. Luin sen muutamassa päivässä ja totesin, että sen sisältö oli kauttaaltaan johdonmukainen ja järkevä. Todistajat näyttivät Raamatusta, että Jehova haluaa ihmisten elävän ikuisesti maanpäällisessä paratiisissa. Raamatun ennustusten mukaan tämä lupaus täyttyy pian. Miten upea tulevaisuudentoivo! Se kosketti sydäntäni ja nosti vedet silmiini. Olisiko tässä se, mitä olin etsinyt 20 vuotta?

Oivalsin nopeasti, mikä elämäni tarkoitus on: oppia tuntemaan Jehova Jumala ja palvella häntä kokosydämisesti. Jatkoin Raamatun tutkimista todistajien kanssa ja tiesin, että tässä oli totuus. Minulla oli valtava hengellinen nälkä. Samalla kun viimeistelin väitöskirjaani, luin kolmessa kuukaudessa puolet Raamatusta.

Löydän enemmän kuin vastauksia

Toukokuussa 1993 olin ensi kertaa Jehovan todistajien paikallisen seurakunnan kokouksessa Augsburgissa. Opetuksessa oli totuuden sointi. Lisäksi viihdyin hyvin todistajien seurassa. He tervehtivät minua lämpimästi ja saivat minut tuntemaan itseni tervetulleeksi, vaikka olin heille tuntematon. Vieressäni istuva iäkäs nainen vaivautui hakemaan minulle laulukirjan. Seuraavina viikkoina pääsin valtakunnansalille erään todistajamiehen ja hänen pienen poikansa kyydissä. Uudet ystäväni alkoivat kohta kutsua minua kylään. Aikanaan halusin lähteä kertomaan toisille, mitä opin elämän tarkoituksesta.

Suhtauduin vakavasti Raamatusta oppimaani, ja se sai minut heti tekemään muutoksia elämässäni. En esimerkiksi enää halunnut pitää hallussani okkulttisia esineitä. Heitin pois horoskoopit sekä mietiskelykellon ja muut Intiasta tuomani uskonnolliset matkamuistot. Edistyin Raamatun tutkimisessa ja vihkiydyin Jehova Jumalalle. Kesäkuussa 1994 minut kastettiin Jehovan todistajaksi Münchenissä. Näin aloin elää koko sydämestäni elämän todellisen tarkoituksen mukaisesti.

Syyskuussa 1995 minusta tuli vakituinen tienraivaaja eli Jehovan todistajien kokoaikainen evankelista. Vietin nyt enemmän aikaa palveluksessa puhuen ihmisten kanssa Jumalan tarkoituksista. Turvauduin Jehovan antamaan voimaan. Monta kertaa tulin illalla kotiin pitkän kenttäpäivän jälkeen tuntien sellaista iloa ja tyydytystä, jota en ollut kokenut ennen kuin opin tuntemaan Jehovan. Tammikuussa 1997 minut kutsuttiin jatkamaan kokoaikaista palvelusta Seltersissä sijaitsevaan todistajien Saksan-haaratoimistoon, jota kutsutaan Beteliksi, ja siellä asun nykyisin. Vanhempani ovat käyneet luonani usein, ja vaikka he eivät ole todistajia, he ovat oppineet kunnioittamaan Beteliä ja ovat iloisia puolestani.

Tiede ja Raamattu

Joku voi ihmetellä, miten mies, joka on vuosien ajan perehtynyt tieteisiin, voi uskoa Raamattuun. En ole löytänyt mitään ristiriitaa tieteen ja Raamatun välillä. Fyysikkona olen tutkinut elämää ohjaavia lakeja, ja nuo lait tarjoavat todisteita siitä, että ne ovat yli-inhimillisen älyn laatimia.

Esimerkiksi fysiikan, kemian ja biologian alalla on paljon teorioita. Vaikka teoriat voivat pääpiirteittäin olla yksinkertaisia, niihin liittyvä matematiikka saattaa olla hyvinkin monimutkaista. Huippuälykkäät tutkijat laativat teorioita ja saavat työstään tunnustukseksi Nobelin palkintoja. Miten paljon älykkäämpi pitää olla sen, joka on suunnitellut ja luonut tämän maailmankaikkeuden, jota tiedemiehet niin kovasti yrittävät ymmärtää!

Sellainen ajatus, että elämä on sattuman tulosta – kuten monet evoluution kannattajat väittävät – ylittää uskottavuuden rajat. Kuvitellaanpa vaikka, että asetamme kymmenen jalkapalloa kentälle suoraan jonoon metrin välein. Sitten meidän pitäisi ensimmäistä palloa potkaisemalla yrittää saada jokainen pallo osumaan seuraavaan, niin että kaikki kymmenen liikkuvat. Lisäksi pitäisi ennustaa, mihin kohtaan kukin pallo pysähtyy. Onnistuminen olisi niin epätodennäköistä, että useimmat luultavasti pitäisivät sitä mahdottomana.

Miten näin ollen kukaan voi väittää, että ihmisen solu, johon liittyy paljon monimutkaisempia tapahtumasarjoja kuin jalkapallon potkaiseminen, olisi syntynyt sattumalta? Järkevin selitys on se, että joku huippuälykäs persoona on luonut ihmiset ja kaikki muut elämänmuodot maan päälle. Tekisikö tuo Luoja sen ilman mitään tarkoitusta? Ei varmasti. Hänellä on täytynyt olla jokin tarkoitus. Tuo tarkoitus paljastetaan ja tehdään ymmärrettäväksi Raamatussa.

Kuten huomaat, sekä tiede että Raamattu auttoivat minua löytämään vastaukset elämää koskeviin kysymyksiin, joita olin jo kauan miettinyt. Voitko kuvitella, miten helpottunut ja iloinen olisit löydettyäsi jotain sellaista, mitä olet etsinyt 20 vuotta? Haluan hartaasti auttaa mahdollisimman monia löytämään saman: ei ainoastaan vastauksia kysymyksiin vaan, mikä vielä tärkeämpää, oikean tavan palvoa ainoaa tosi Jumalaa, Jehovaa.

[Alaviittet]

[Huomioteksti s. 14]

Fyysikkona olen tutkinut elämää ohjaavia lakeja, ja nuo lait tarjoavat todisteita siitä, että ne ovat yli-inhimillisen älyn laatimia

[Kuva s. 12]

12-vuotiaana

[Kuva s. 13]

Etsiessäni elämän tarkoitusta kokeilin itämaista mietiskelyä

[Kuva s. 15]

Saan saarnaamistyöstä todellista iloa ja tyydytystä

[Lähdemerkintä]

Kirjan kansi: J. Hester and P. Scowen (AZ State Univ.), NASA