”Vankeina uskonsa tähden”
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA PUOLASTA
SANAT ”Arbeit macht frei” (Työ tekee vapaaksi) näkyvät vielä tänäkin päivänä Auschwitzin keskitysleirina rautaportissa Etelä-Puolassa noin 60 kilometrin päässä Tšekin rajalta. Ne ovat kuitenkin täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä useimmille tuosta portista sisään astuneille tapahtui vuosina 1940–45. Auschwitzissa kuoli silloin natsien käsissä yli miljoona ihmistä. Erään ryhmän jäsenet olisivat kuitenkin voineet saada vapautensa takaisin milloin tahansa.
Tämä vaihtoehto oli tarjolla jokaiselle Jehovan todistajiin kuuluvalle vangille. Vapautuksella oli kuitenkin hintansa: vangin oli allekirjoitettava paperi, jossa hän lupasi olla palvelematta enää aktiivisena todistajana. Minkä ratkaisun enemmistö teki? Historiantutkija István Deák sanoo, että todistajat ”olivat samanlaisia kuin varhaiskristityt, jotka mieluummin astuivat leijonien eteen kuin esittivät vaatimattoman uhrin Rooman keisarin alttarilla”. Tällainen kanta on varmasti muistamisen arvoinen, eikä sitä olekaan unohdettu.
Syyskuun 21. päivästä lähtien vuonna 2004 Auschwitz-Birkenaun valtionmuseon pääsalissa oli kahden kuukauden ajan näyttely, joka oli omistettu yksinomaan Jehovan todistajille. Sen nimenä oli sopivasti ”Vankeina uskonsa tähden – Jehovan todistajat natsihallinnon aikana”. Näyttelyssä oli esillä 27 taulua, jotka kertoivat todistajien lujasta päättäväisyydestä säilyttää kristillinen puolueettomuus kansallissosialistien vallan aikana.
Monet kävijät liikuttuivat kirjeestä, jonka hollantilainen Deliana Rademakers oli lähettänyt vankeudesta perheelleen. Hän kirjoitti: ”Olen luvannut tehdä Jehovan tahdon. – – Olkaa urheita ja pelottomia. Jehova on kanssamme.” Deliana vietiin Auschwitziin vuonna 1942, ja hän kuoli siellä vajaat kolme viikkoa saapumisensa jälkeen.
Auschwitzissa oli kaikkiaan noin 400 Jehovan todistajaa. Kolme eloon jäänyttä oli mukana näyttelyn avajaisissa kertomassa kokemuksistaan ja vastaamassa toimittajien kysymyksiin. Heistä huokui sama rohkeus ja mielenlujuus, jonka ansiosta he selviytyivät leiristä hengissä.
Auschwitzin Jehovan todistajista kertovassa kirjassaan valtionmuseon tutkija Teresa Wontor-Cichy kirjoittaa: ”Tämän pienen ryhmän kanta vaikutti myönteisesti muihin vankeihin. Sen päivittäinen määrätietoinen vastarinta vahvisti toisten uskoa siihen, että ihmiset voivat kaikissa olosuhteissa pysyä uskollisina omille periaatteilleen.” (Więzieni za wiarę – Świadkowie Jehowy w KL Auschwitz.)
Vankeus ja kuolema eivät ole mitään ennen kokematonta Jeesuksen Kristuksen seuraajille. Jeesus itsekin pidätettiin ja teloitettiin uskonsa tähden (Luukas 22:54; 23:32, 33). Samoin teloitettiin hänen apostolinsa Jaakob. Apostoli Pietari puolestaan joutui vankilaan, ja Paavali piestiin ja vangittiin monta kertaa. (Apostolien teot 12:2, 5; 16:22–25; 2. Korinttilaisille 11:23.)
Euroopan Jehovan todistajat näyttivät niin ikään erinomaista esimerkkiä uskosta Jumalaan 1930–40-luvulla. On hienoa, että heidän uskonsa on saanut tunnustusta Auschwitzissa.
[Alaviite]
a Auschwitz muodostui oikeastaan kolmesta leiristä, jotka olivat Auschwitz I (pääleiri), Auschwitz II (Birkenau) ja Auschwitz III (Monowitz). Suurin osa pahamaineisista kaasukammioista oli Birkenaussa.
[Kuva s. 10]
Kolme Auschwitzin leiristä eloon jäänyttä näyttelyn nimitaulun ympärillä
[Kuvat s. 11]
Deliana Rademakers ja kirje, jonka hän kirjoitti vankeudessa
[Lähdemerkintä]
Pikkukuvat: Zdjęcie: Archiwum Państwowego Muzeum Auschwitz-Birkenau
[Kuvan lähdemerkintä s. 10]
Torni: Dzięki uprzejmości Państwowego Muzeum Auschwitz-Birkenau