Kuningas etsii viisautta

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ESPANJASTA

KATKERA suvaitsemattomuus ja armoton väkivalta leimasivat 1200-lukua. Euroopassa elämää varjostivat pahamaineinen inkvisitio ja tuhoisat ristiretket. Tuona verisenä aikakautena Espanjassa hallitsi kuitenkin kuningas, joka yritti tuoda maailmaan tervehenkisyyttä. Hän oli Alfonso X, lisänimeltään Viisas.

Tämän kuninkaan ansioksi luetaan henkinen herääminen, jota joskus kutsutaan 1200-luvun renessanssiksi. Hän toi Espanjaan uutta tietoa kaukomailta. Erityisen kiinnostunut hän oli taiteista, historiasta, lainopista ja tieteistä. Sillä oli syvällinen vaikutus Espanjan ja koko muunkin Euroopan kulttuurin kehitykseen. Mikä vielä merkityksellisempää, hänen tiedonjanonsa sai hänet edistämään Jumalan sanan, Pyhän Raamatun, tuntemusta.

Alfonson osuus oli ratkaiseva muodostettaessa akatemiaa, jossa oppineet juutalaiset, muslimit ja ”kristityt” voisivat työskennellä rinta rinnan. Helpottaakseen heidän työtään hän perusti ja rahoitti maailman ensimmäisiin kuuluvan kansalliskirjaston.

Kuningas itse osallistui aktiivisesti monenlaisten oikeudenkäyttöä, tieteitä ja historiaa käsittelevien teosten kirjoittamiseen ja kokoamiseen. Hän edisti kirjallisuuden ja runouden kehitystä ja loisti itsekin näillä aloilla, kuten hänen kuuluisat cantigansaa osoittavat. Hän kirjoitti ne galician kielellä, jota tuolloin käytettiin laulurunoudessa.

Kääntäjien koulukunta

Alfonso tuki rahallisesti Toledossa toimivaa kääntäjien koulukuntaa. ”Kuninkaan tehtävänä oli valita sekä kääntäjät että käännettävät teokset”, selitetään koulukunnasta kertovassa kirjassa La Escuela de Traductores de Toledo. ”Hän tarkasti käännökset, rohkaisi älylliseen keskusteluun ja rahoitti uusien teosten valmistamista.”

Toledon oppineet käänsivät alkajaisiksi suuren määrän arabiankielistä kirjallisuutta. Muslimioppineet olivat jo kääntäneet keskeiset kreikkalaiset, intialaiset, persialaiset ja syyrialaiset teokset arabiaksi. Näin syntynyt tiedon aarreaitta oli ollut heille hyödyksi matematiikan, tähtitieteen, historian ja maantieteen jatkuvasti edistyvässä tutkimuksessa. Nyt myös Toledon koulukunta halusi päästä käsiksi tuohon kultakaivokseen. Se onnistuisi, kun tärkeät arabialaiset teokset käännettäisiin latinaksi ja espanjaksi.

Uutiset Toledon oppineiden saavutuksista kiirivät muihin maihin, ja pian kaupunkiin alkoi virrata oppineita Pohjois-Euroopan yliopistoista. Tämä kaikki edisti merkittävästi tieteiden ja kirjallisuuden kehitystä lännessä. Laaja käännöshanke valmistikin tietä renessanssille.

Toledon kääntäjien uurastuksen ansiosta lääkärit pääsivät lukemaan Galenoksen, Hippokrateen ja Avicennan lääketieteellisiä teoksia, joista Avicennan Canon oli lääketieteen perusteoksena länsimaisissa yliopistoissa aina 1600-luvulle asti. Tähtitieteilijät pystyivät nyt tutustumaan Ptolemaioksen teoksiin sekä hyötymään arabien trigonometriasta ja Al Khwarizminb tähtitieteellisistä tauluista.

Alfonso halusi, että tavallinen kansa voisi ymmärtää noita käännöksiä. Hanke teki espanjasta tieteen ja kirjallisuuden kielen. Hänen aloittamansa työ muutti osaltaan sitä yleistä näkemystä, että latina oli ainoa kulttuurikieli.

Alfonson Raamattu

Kokemus, jonka Toledon oppineet hankkivat mittavassa urakassaan, osoittautui varmasti erittäin hyödylliseksi, kun Alfonso antoi tehtäväksi kääntää espanjaksi osia Raamatusta. Espanjalaisen historiantutkijan Juan de Marianan mukaan kuningas tuki hanketta rahallisesti siinä toivossa, että se jalostaisi ja rikastuttaisi espanjan kieltä. Raamatun kääntäminen tässä varhaisessa vaiheessa epäilemättä veikin sen kehitystä eteenpäin.

Kuningas piti Raamattua arvokkaana välineenä ihmiskunnan opettamisessa. Hän kirjoitti erään teoksen alkusanoissa: ”Pyhä Raamattu on hyödyllinen siksi, että se kertoo meille maailman luomisesta, patriarkkojen tulemisesta, – – Herramme Jeesuksen Kristuksen luvatusta tulemisesta sekä hänen kärsimyksestään, ylösnousemuksestaan ja taivaaseen astumisestaan.” (Crónica de España.)

Alfonso valvoi myös erään kunnianhimoisen kirjallisen hankkeen valmistelutöitä. Teokseen, jolle hän antoi nimeksi General Estoria (Yleinen historia), sisältyi espanjankielinen käännös joistakin Raamatun heprealaisista kirjoituksista. (Myöhemmin teokseen lisättiin osia Kreikkalaisista kirjoituksista.) Tämä vaikuttava teos, joka tunnetaan nimellä Biblia Alfonsina (Alfonson Raamattu), oli keskiajalla laajin tämäntyyppinen teos. Siitä tehtiin monia jäljennöksiä ja se käännettiin osittain portugaliksi ja katalaaniksi.

Alfonson perintö

Alfonson ajan keskiaikaiset käsikirjoitukset pitivät yllä Raamatun tuntemusta hengellisen pimeyden aikana. Nuo käännökset herättivät kiinnostuksen kansankielistä Raamattua kohtaan. Seuraavina vuosisatoina Raamatusta tehtiin muitakin espanjalaisia käännöksiä.

Kirjapainotaidon keksiminen sekä raamatunkääntäjien väsymätön aherrus Espanjassa ja muualla Euroopassa 1500-luvulla veivät Alfonson ja hänen aikalaistensa aloittamaa työtä eteenpäin. Ihmisillä oli kaikkialla Euroopassa viimeinkin mahdollisuus saada Raamattu omalla kielellään. Vaikka Alfonso X:n hallituskausi sai osansa sodista ja kapinoista, hänen tiedonjanonsa ansiosta jumalallinen viisaus tuli monien ihmisten ulottuville.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 14]

VARHAISIA ESPANJANKIELISIÄ RAAMATUNKÄÄNNÖKSIÄ

Raamatun osia oli käännetty espanjaksi jo ennen Alfonso X:n käynnistämää hanketta. Toledon koulukunnan kääntäjä Hermannus Alemannus oli muutamaa vuotta aiemmin kääntänyt Psalmien kirjan suoraan hepreasta espanjaksi. Lisäksi 1200-luvun alkupuolella valmistui Biblia medieval romanceada Prealfonsina (Romaaninen Raamattu keskiajalta ennen Alfonsoa) (ks. kuva vasemmalla). Sitä pidetään vanhimpana espanjankielisenä käännöksenä koko Raamatusta, ja se epäilemättä vaikutti siihen käännökseen, jonka Alfonso rahoitti joitakin vuosia myöhemmin.

Tutkija Thomas Montgomery sanoo tuosta Alfonsoa edeltäneestä Raamatusta: ”Käännös on täsmällisyydeltään ja tyyliltään ihailtavaa työtä. Se noudattaa tarkasti Vulgatan tulkintaa, mutta siinä ei käytetä liikaa latinalaisia ilmauksia tai termejä. Kieli on yksinkertaista ja selvää, kuten oli tarpeen Raamatussa, joka valmistettiin latinaa taitamattomalle kansalle.”

[Lähdemerkintä]

Raamattu: Patrimonio Nacional. Real Biblioteca de El Escorial

[Kuva s. 12, 13]

Alfonso X:n patsas Espanjan kansalliskirjaston edustalla Madridissa.

[Kuvat s. 13]

Kuningas ympärillään Toledon kääntäjiä (yllä); kuninkaan kirjureita (alla); Luukkaan evankeliumi ”Biblia Alfonsinassa” (alimpana).

[Kuvien lähdemerkintä s. 13]

Kaikki kuvat paitsi Alfonso X:n patsas: Oronoz