”Minut kasvatettiin ateistiksi”
KAARLEN yliopistossa Prahassa toimiva professori František Vyskočil on kansainvälisesti tunnettu neurofysiologian tutkija. Tämä entinen ateisti uskoo nykyään lujasti Jumalaan. Hän selitti Herätkää!-lehden haastattelussa, miksi hän muutti näkemystään.
Mitä ajattelit uskonnosta ennen kuin ryhdyit tutkijaksi?
Minut kasvatettiin ateistiksi, ja isä teki usein pilaa papeista. Vuonna 1963 suoritin yliopistossa loppututkinnon biologiasta ja kemiasta. Opiskeluvuosinani uskoin, että evoluutioteoria selitti elämän moninaisuuden.
Kerro hiukan tutkijan urastasi.
Tohtorinväitöskirjan jälkeen tutkin hermoston synapsien kemiallisia ja sähköisiä ominaisuuksia. Tutkin myös hermosoluja, kalvopumppuja ja kudossiirtoja sekä siedätyshoitoja lääkeyliherkkyyteen. Monet tutkimustuloksistani on julkaistu, ja joistakin artikkeleista on tullut klassikkoja. Myöhemmin pääsin kansalliseen tiedeseuraan, jonka jäsenyydestä päättävät seuraan kuuluvat tiedemiehet. Joulukuun 1989 samettivallankumouksen jälkeen sain professuurin Kaarlen yliopistosta ja pääsin matkustamaan länteen tapaamaan kollegoja, joista jotkut olivat Nobelin palkinnon saaneita tiedemiehiä.
Ajattelitko koskaan Jumalaa?
Kyllä tavallaan. Toisinaan mietin, miksi monet korkeasti koulutetut ihmiset, muun muassa jotkut minua ohjanneet professorit, uskoivat Jumalaan, tosin kaikessa hiljaisuudessa, koska maa oli kommunistinen. Minusta Jumala oli ihmisten keksintöä. Lisäksi uskonnon nimessä tehdyt julmuudet olivat minusta pöyristyttäviä.
Miksi näkemyksesi evoluutiosta muuttui?
Epäilykseni heräsivät ensimmäisen kerran, kun tutkin synapseja. Hermosolujen välisten yksinkertaisiksi oletettujen yhteyksien hämmästyttävä monimutkaisuus teki minuun syvän vaikutuksen. Miten synapsit ja niiden taustalla olevat geneettiset ohjelmat olisivat voineet olla pelkän sokean sattuman seurausta? Siinä ei ollut mitään järkeä.
Sitten 70-luvun alussa menin kuuntelemaan erään kuuluisan venäläisen tiedemiehen ja professorin luentoa. Hän sanoi, että elävät organismit eivät voi olla satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan seurausta. Joku kuulijoista kysyi, mikä sitten oli selitys. Professori otti takintaskustaan pienen venäläisen Raamatun, näytti sitä ja sanoi: ”Lukekaa Raamattua, erityisesti sen luomiskertomusta.”
Luennon jälkeen kysyin professorilta aulassa, oliko hän Raamatun suhteen vakavissaan. Hänen vastauksensa ydin kuului: ”Yksinkertaiset bakteerit voivat jakautua noin 20 minuutin välein, ja niissä saattaa olla satoja erilaisia proteiineja, joista kussakin on 20:tä erilaista aminohappoa järjestyneenä ketjuiksi, joissa voi olla useita satoja aminohappoja. Bakteerien kehittyminen yksittäisten suotuisien mutaatioiden kautta kestäisi monin verroin kauemmin kuin ne kolme neljä miljardia vuotta, joiden ajan maapallolla on monien tiedemiesten mukaan ollut elämää.” Raamatun luomiskertomus oli hänestä paljon järkevämpi selitys.
Miten professorin sanat vaikuttivat sinuun?
Hänen havaintonsa ja omat epäilykseni saivat minut keskustelemaan asiasta useiden uskonnollismielisten kollegoiden ja ystävien kanssa, mutta heidän näkemyksensä eivät vakuuttaneet minua. Sitten puhuin erään farmaseutin kanssa, joka oli Jehovan todistaja. Kolmen vuoden ajan hän selitti Raamattua minulle ja vaimolleni Emalle. Erityisesti kaksi asiaa hämmästytti meitä: ensiksikin perinteisellä kristinuskolla ei ole todellisuudessa juuri mitään yhteistä Raamatun kanssa, ja toiseksi vaikka Raamattu ei olekaan tiedekirja, se on sopusoinnussa tosi tieteen kanssa.
Onko näkökannan muuttuminen haitannut tieteellistä tutkimustyötäsi?
Ei ollenkaan. Jokaisen hyvän tutkijan täytyy olla mahdollisimman objektiivinen maailmankatsomuksestaan riippumatta. Uskoni on kuitenkin muuttanut minua. En esimerkiksi ole enää ylen määrin itsevarma, kilpailuhenkinen ja ylpeä ammatillisista taidoistani, vaan olen kiitollinen Jumalalle kaikesta siitä, mitä ehkä tiedän ja osaan. En liioin pidä luomakunnan hämmästyttäviä rakenteita ja ominaisuuksia sokean sattuman ansiona, vaan esitän itselleni saman kysymyksen kuin monet muutkin tutkijat: miten Jumala on suunnitellut tämän?
[Huomioteksti s. 9]
Esitän itselleni saman kysymyksen kuin monet muutkin tutkijat: miten Jumala on suunnitellut tämän?