Mitä olisi hyvä tietää epilepsiasta?

TUTTAVASI kaatuu maahan tiedottomana. Hänen vartalonsa jäykistyy, ja pää ja raajat alkavat nykiä. Jos tiedät hänen sairastavan epilepsiaa, voit tehdä jotain hänen hyväkseen odottaessasi apua. Seuraavassa esitetään joitain perustietoja tästä usein väärin ymmärretystä sairaudesta.

Mikä epilepsia on? Epilepsia on lyhyitä kohtauksia aiheuttava aivojen toimintahäiriö. Kohtaukset kestävät tavallisesti korkeintaan viisi minuuttia. Kirjoituksen alussa kuvailtiin tyypillistä suurta epilepsiakohtausta (grand mal).

Mikä kohtauksen aiheuttaa? Tutkijat uskovat kohtausten johtuvan aivosolujen epänormaalista purkauksellisesta sähkötoiminnasta, jonka syytä ei täysin tunneta.

Mitä tulisi tehdä, jos näkee jonkun saavan suuren epilepsiakohtauksen? Suomen epilepsialiiton verkkosivustolla neuvotaan: ”Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.” Lisäksi on varmistettava, että henkilö pystyy hengittämään. Sivustolla sanotaan myös: ”Jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusii ennen kuin henkilö on ehtinyt toipua edellisestä kohtauksesta, soita hätäkeskukseen (112).” Apua tulee pyytää myös silloin kun potilas ei tule tajuihinsa muutamassa minuutissa kohtauksen jälkeen.

Miten kohtauksen saanutta voi auttaa? Laita hänen päänsä alle jotain pehmeää ja siirrä terävät esineet kauemmas. Käännä hänet kouristusten loputtua kylkiasentoon oheisessa kuvasarjassa neuvotulla tavalla.

Mitä tehdä potilaan virottua? Rauhoittele potilasta. Auta hänet sitten ylös ja ohjaa hänet jonnekin lepäämään. Useimmat ovat kohtauksen saatuaan sekavia ja uneliaita; toiset tokenevat nopeasti ja pystyvät jatkamaan toimiaan.

Liittyykö epilepsiakohtaukseen aina kouristuksia? Ei liity. Joillakuilla tajunta hämärtyy, mutta he eivät kaadu maahan. Tätä kutsutaan poissaolokohtaukseksi eli pikkukohtaukseksi (petit mal). Kohtaus on yleensä lyhyt, eivätkä sen jälkivaikutukset kestä pitkään. Toisilla taas on pidentyneitä, minuutteja kestäviä poissaolokohtauksia. Tällöin potilas saattaa vaellella ympäriinsä, hypistellä vaatteitaan tai käyttäytyä muuten poikkeuksellisesti. Kohtauksen jälkeen olo voi olla sekava.

Millaista on sairastaa epilepsiaa? Ymmärrettävästi monia epilepsiaa sairastavia kalvaa pelko seuraavasta kohtauksesta. Nolojen tilanteiden välttämiseksi he saattavat kartella ihmisjoukkoja.

Miten tukea epilepsiapotilasta? Kannusta häntä puhumaan tunteistaan. Ole hyvä kuuntelija. Kysy, mitä hän kohtauksen saadessaan toivoisi sinun tekevän. Koska monet epilepsiasta kärsivät eivät aja autoa, voisit tarjota hänelle kyytiä tai hoitaa joitain asioita hänen puolestaan.

Voidaanko kohtauksia vähentää, tai voidaanko ne jopa ehkäistä kokonaan? Jotkin seikat, kuten stressi ja unenpuute, voivat lisätä kohtauksen todennäköisyyttä. Asiantuntijat kehottavatkin nukkumaan riittävästi ja liikkumaan säännöllisesti stressin vähentämiseksi. Myös lääkkeet voivat ehkäistä kohtauksia tehokkaasti.