30. tutkielma
Puheen yhtenäinen kehittely
1–3. Mikä osa yhtenäisyydellä on puheessa, ja kuinka se saavutetaan?
1 Yhtenäinen puhe on sellainen, mitä kuulijoiden on helppo seurata. Jos yhtenäisyys toisaalta puuttuu, heidän huomionsa menetetään pian. Ilmeisesti tämä on asia, joka ansaitsee vakavaa huomiota, kun valmistat puhetta; siksi ”Yhtenäisyys siirtymien avulla” sisältyy puheenneuvontalomakkeeseen huolellista tarkasteluasi ansaitsevana kohtana.
2 Yhtenäisyys merkitsee sisäistä yhteenkuuluvaisuutta, osien yhdistämistä ja koossa pitämistä, niin että ne muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Toisinaan tämä saadaan aikaan suuressa määrin vain sillä johdonmukaisella järjestyksellä, johon osat pannaan. Mutta useimmissa puheissa on osia, jotka täytyy yhdistää jollakin muulla tavalla kuin pelkällä aineiston järjestämisellä. Sellaisissa tapauksissa yhtenäisyys vaatii siltaa kohdasta toiseen. Sanoja tai lauseita käytetään osoittamaan uusien ajatusten suhde niitä edeltäviin rakentamalla silta ajan vaihtumisen tai näkökannan muuttumisen aiheuttamien aukkojen yli. Tätä merkitsee yhtenäisyys siirtymien avulla.
3 Esimerkiksi puheesi johdanto, aiheenkäsittely ja loppusanat ovat puheen erillisiä, toisistaan selvästi erottuvia osia, mutta ne täytyy kuitenkin sitoa kiinteästi yhteen siirtymillä. Pääkohdat on lisäksi liitettävä yhteen puheessa, varsinkin jos ne eivät ole kovin läheisiä ajatussisällöltään. Toisinaan vain virkkeet tai kappaleet tarvitsevat yhdistämistä.
4–7. Mitä siirtymäilmaisujen käytöllä tarkoitetaan?
4 Siirtymäilmaisujen käyttö. Usein voidaan silta eri ajatusten väliin rakentaa yksinkertaisesti käyttämällä sopivia yhdistäviä sanoja tai lauseita. Niitä ovat esimerkiksi: myös, lisäksi, sitä paitsi, sen lisäksi, samaten, samalla tavoin, siksi, siis, näistä syistä, sen tähden, edellisen huomioon ottaen, niinpä, joten, sen jälkeen, kuitenkin, toisaalta, toiselta puolen, päinvastoin, aikaisemmin, tätä ennen jne. Tällaiset sanat yhdistävät tehokkaasti virkkeitä ja kappaleita.
5 Tämä puheen ominaisuus vaatii usein kuitenkin enemmän kuin tällaisia yksinkertaisia siirtymiä. Kun yksi sana tai lause ei riitä, vaaditaan siirtymää, joka vie kuulijat täysin aukon toiselle puolelle. Se voi olla joko kokonainen virke tai vaikkapa lisäys täydellisemmin ilmaistuun siirtymäajatukseen.
6 Eräs keino rakentaa silta tällaisten aukkojen yli on se, että edellisen ydinkohdan sovellutuksesta koetetaan tehdä osa sitä seuraavan ajatuksen johdannosta. Näin tehdään usein talosta-taloon-esityksissämme.
7 Edelleen: ei ainoastaan perättäisiä kohtia, vaan toisinaan myös puheessa kauempana toisistaan olevat kohdat tulisi sitoa yhteen. Esimerkiksi puheen loppusanat pitäisi sitoa johdantoon. Kenties ajatus tai kuvaus, joka on esitetty puheen alussa, voitaisiin soveltaa loppusanoissa siten, että se perustelee tai valaisee kuvauksen tai ajatuksen yhteyttä puheen tarkoitukseen. Kuvauksen tai ajatuksen jonkin piirteen esittäminen uudelleen tällä tavalla yhdistää ja aikaansaa yhtenäisyyttä.
8. Miten kuulijakunta vaikuttaa siirtymien käyttöön yhtenäisyyden vuoksi?
8 Kuulijoillesi riittävä yhtenäisyys. Se, miten laajakantoisia siirtymien täytyy olla, riippuu jossain määrin kuulijoistasi. Emme tarkoita sitä, että jotkut kuulijat eivät tarvitsisi lainkaan siirtymiä. Tarkoitamme pikemminkin sitä, että jotkut kuulijat tarvitsevat niitä enemmän, koska heiltä puuttuu toisiinsa liitettävien ajatusten tuntemus. Esimerkiksi Jehovan todistajat yhdistävät helposti jonkin nykyisen jumalattoman asiainjärjestelmän loppua koskevan raamatunpaikan Valtakuntaa käsittelevään tekstiin. Mutta jollekulle, joka pitää Valtakuntaa mielentilana tai jonakin sydämessä olevana asiana, ei yhteys ole niinkään helposti käsitettävissä, joten on esitettävä jokin siirtymäajatus yhteyden selvittämiseksi. Työmme ovelta ovelle vaatii jatkuvasti tällaista joustavuutta.
**********
9–13. Mitä on johdonmukainen kehittely, ja mitkä ovat kaksi perustapaa kehitellä todistelua?
9 Läheisesti tähän liittyvä puheen piirre on ”Johdonmukainen, yhtenäinen kehittely”, ja tämäkin sisältyy neuvontalomakkeeseen. Se on perusvaatimus vakuuttavalle puheelle.
10 Mitä johdonmukaisuus eli logiikka on? Meidän tarkoituksiamme ajatellen voisimme sanoa, että johdonmukaisuus on oikean ajattelun eli terveen järjenkäytön tekniikkaa. Se antaa ymmärrystä, koska se on keino, jonka avulla aihe siihen liittyvine osineen selitetään. Johdonmukaisuus osoittaa, miksi ne vaikuttavat yhdessä ja kuuluvat yhteen. Kehittely on yhtenäistä, jos sen todistelu ilmaisee asteittaista kasvua siten, että kaikki osat yhdistyvät peräkkäin. Johdonmukainen kehittely saattaa olla tärkeysjärjestyksessä tai aikajärjestyksessä tai edetä ongelmasta ratkaisuun muutamia mahdollisuuksia mainitaksemme.
11 On kaksi perusmenetelmää, joita voidaan noudattaa kehiteltäessä todistelua. 1) Esitä totuus suoraan kuulijoille mainiten tosiasiat sen vahvistukseksi. 2) Tartu johonkin harhakäsitykseen, joka kumottuna jättää totuuden puolustamaan itseään. Jäljellä on enää tarkasteltavien totuuksien oikea sovellutus.
12 Ketkään kaksi puhujaa eivät ajattele täsmälleen samalla tavalla. Täydellinen esimerkki saman aiheen erilaisista käsittelytavoista on neljän evankeliumin kirjoittamisessa. Jeesuksen neljä opetuslasta kirjoittivat toisistaan riippumattomat kertomukset hänen evankeliuminpalveluksestaan. Jokainen niistä on erilainen, ja kuitenkin he kaikki kirjoittivat järkevät, johdonmukaiset esitykset. Kukin kehitteli aineiston saavuttaakseen tietyn tarkoituksen, ja jokainen onnistui.
13 Neuvojan täytyy tässä yhteydessä saada selville tarkoituksesi ja koettaa arvioida ajatuksenjuoksusi sillä perusteella, saavutettiinko tarkoitus vai ei. Sinä voit auttaa häntä ja kuulijoitasi tekemällä tarkoituksesi selväksi erityisesti tavalla, jolla johdatat aineistoosi ja sitten sovellat sitä loppusanoissa.
14, 15. Osoita, miksi on niin tärkeätä, että aineistomme on sopivassa järjestyksessä.
14 Aineisto sopivassa järjestyksessä. Varmistaudu ensinnäkin aineistoa tai jäsennystä järjestäessäsi siitä, ettet esitä mitään lausuntoa tai ajatusta laskematta sille jonkinlaista valmistelevaa perustaa. Tee jatkuvasti itsellesi seuraavia kysymyksiä: Mitä on luonnollisinta sanoa seuraavaksi? Päästyäni näin pitkälle, mikä olisi johdonmukaisin kysymys, joka saatettaisiin esittää? Kun olet keksinyt tuon kysymyksen, niin vastaa siihen. Kuulijoittesi pitäisi aina voida sanoa: ”Siitä, mitä olet jo sanonut, voin nähdä tämän asian olevan niin.” Jollei mitään perustaa lasketa, niin tavallisesti kohdan katsottaisiin olevan poissa johdonmukaisesta järjestyksestä. Jotain puuttuu.
15 Järjestäessäsi aineistoasi sinun tulee ottaa huomioon osat, jotka ovat luonnostaan toisistaan riippuvaisia. Sinun tulee yrittää nähdä näiden osien keskinäinen suhde ja järjestää ne sitten sen mukaisesti. Se muistuttaa talon rakentamista. Kukaan rakentaja ei yrittäisi pystyttää seiniä laskematta ensin perustusta. Eikä hän ryhtyisi vetämään putkia sen jälkeen, kun hän olisi viimeistellyt seinät. Niin pitäisi olla myös puheen rakentamisessa. Kunkin kohdan tulee osaltaan edistää kiinteän ja yhtenäisen kokonaisuuden rakentamista, jokaisen vuorollaan, jokaisen ollessa lisänä sitä edeltävään osaan ja valmistaessa tietä seuraavalle. Sinulla tulisi aina olla syy siihen järjestykseen, jossa esität puheesi tosiasiat.
16–20. Miten joku voi olla varma siitä, että hänen puheessaan on vain asiaankuuluvaa aineistoa?
16 Vain asiaankuuluvaa aineistoa käytetty. Jokainen käyttämäsi kohta täytyy sitoa tiukasti puheeseen. Jollei sitä tehdä, näyttää siltä, ettei se koske asiaa, se ei sovi; se on asiaankuulumatonta aineistoa, se ei vaikuta eikä liity käsiteltävään asiaan.
17 Neuvojasi ei kuitenkaan sano mielivaltaisesti mitään sellaista asiaankuulumattomaksi, joka saattaa ulkonaisesti näyttää siltä, jos se on onnistuneesti sidottu puheeseen. Olet ehkä päättänyt käyttää jotakin sellaista kohtaa erityisen tarkoituksen vuoksi, ja jos se sopii aiheeseen, muokataan osaksi puheesta ja alustetaan johdonmukaisella tavalla, niin neuvojasi hyväksyy sen.
18 Miten voit helposti havaita asiaankuulumattoman aineiston valmistaessasi puhetta? Tässä auttaa aihejäsennys tehokkaasti. Se auttaa sinua luokittelemaan tietosi. Yritä käyttää kortteja tai jotain senkaltaista ja merkitse kuhunkin korttiin kaikki samaa asiaa koskevat seikat. Järjestä sitten nämä kortit uudelleen luonnolliseen järjestykseen, jossa ne mielestäsi tulisi tavallisesti esittää. Tämä ei auta ainoastaan ratkaisemaan, millä tavalla aihetta pitäisi lähestyä, vaan myös huomaamaan kaiken, mikä ei kuulu teemaan. Ne kohdat, jotka eivät sovi tähän järjestelyyn, tulisi sijoittaa uudelleen, niin että ne sopivat, jos ne ovat välttämättömiä todistelulle. Mutta elleivät ne ole välttämättömiä, ne tulisi poistaa teemaan kuulumattomina.
19 Tästä voidaan nopeasti nähdä, että puheesi teema, joka on valittu kuulijat ja tarkoitus mielessä, määrää ratkaistaessa jonkin kohdan asiaankuuluvuutta. Tietyissä olosuhteissa jokin kohta saattaa olla tärkeä tarkoituksesi toteuttamiseksi, riippuen kuulijoittesi taustatiedoista, kun taas erilaiselle kuulijakunnalle tai erilaisen teeman yhteydessä se olisi tarpeeton tai täysin asiaankuulumaton.
20 Miten täydellisesti sinulle määrätty aineisto on käsiteltävä tämän huomioon ottaen? Johdonmukaista, yhtenäistä asian kehittelyä ei pitäisi uhrata vain siksi, että kaikki tehtävääsi kuuluvat kohdat tulisivat käsitellyiksi. Olisi kuitenkin parasta valita sellainen lavastus, joka sallii sinun sisällyttää siitä niin paljon kuin on käytännöllistä, koska harjoituspuheet muodostavat koulujärjestelyn erään opettavan osan. Sellaisia ajatuksia, jotka ovat välttämättömiä teemasi kehittelylle sen avainkohtina, ei kuitenkaan voida jättää pois.
21. Miksi on tärkeätä, ettei mitään pääajatuksia jätetä pois?
21 Mitään pääajatuksia ei jätetty pois. Miten tiedät, onko jokin ajatus pääajatus vai ei? Se on tärkeä, ellet voi saavuttaa puheesi tarkoitusta ilman sitä. Tämä pitää erityisesti paikkansa johdonmukaisessa, yhtenäisessä aiheen kehittelyssä. Miten esimerkiksi menettelisit, jos urakoitsija rakentaisi sinulle kaksikerroksisen talon ja jättäisi portaat pois? Samoin ei myöskään puhe, josta puuttuvat tietyt tärkeät kohdat, voi olla johdonmukainen eikä yhtenäinen kehittelyltään. Jotain puuttuu, ja jotkut kuulijoista joutuvat harhaan. Mutta sitä ei tapahdu, kun puhe on kehittelyltään yhtenäinen ja johdonmukainen.